Hieman turvapaikanhakijoista ja turvallisuudesta

Olen ajatellut hieman turvapaikanhakijoita viime vuosien aikana. Asia on hyvin kompleksinen. On kyse samanlaisista ihmisistä kuin sinä ja minä. Jos olisin esim. syyrialainen, lähtisin todennäköisesti mielummin länteen, kuin jäisin monimutkikkaan sisällissodan ja valtataisteluiden repimään maahan - mikäli vain kykenisin lähtemään. On täysin luonnollista paeta kaoottisia oloja.

Pari riviä kriittisestä raamatuntutkimuksesta ja uskosta

Joskus kuulee kysyttävän: Uskotko että Raamattu on totta vai et? Jos täytyy vastata, vastaan kyllä. Olen vapaakirkollinen kristitty ja uskon Raamatun tulevan Jumalalta. Kysymyksenasettelu on kuitenkin yksinkertaistava. Todellisuus on monimutkaisempaa ja mielenkiintoisempaa.

Nykylännessä korostamme eksaktia tietoa. Luonnontieteet ja matematiikka ovat mahdollistaneet teknologian nopean kehityksen. Raamattu ei ole eksaktia tiedettä. Siinä on luonnontieteellisiä ja historiallisia epätarkkuuksia sekä teologisia jännitteitä. Se puhuu paljolti kuvien ja vertausten kielellä.

Hyviä ja vähemmän hyviä muistoja

Kun tulee ikää, ihminen alkaa muistella menneitä. Olen alkujaan evankelis-luterilainen. Tultuani nuorena uskoon joulukuussa 1999 Kuopion helluntaiseurakunnan nuortenillassa, liityin pian tämän jälkeen Leppävirran helluntaiseurakuntaan. 

Osallistuin aktiivisesti Leppävirran helluntaiseurakunnan toimintaan noin vuosina 2000-2010. Muistan niitä vuosia pääosin hyvällä. Niissä oli mukana paljon Jumalan armoa. Välillä käyn myös yhä kylässä Leppävirran helluntaiseurakunnalla, ja myös ev.lut seurakunnalla. En koe edes silloin eronneeni helluntaiseurakunnasta, enkä luterilaisesta kirkostakaan, kun minusta tuli vapaakirkollinen. Me kristityt olemme saman Isän lapsia.

Mietteitä itänaapurista

Mustelmat ja haavat puhdistavat pahantekijän, lyönnit puhdistavat sydämen kammiot.
Sananlaskut 19:30 (KR33)

Myönnän että Venäjä on mennyt minulla tunteisiin siitä lähtien kun aloin peruskoulussa jotain tajuta maailmasta. Molemmat isoisäni olivat sotainvalideja, henkisesti ja fyysisesti sodan murjomia. Vanhempani eivät ponnistaneet kovin helpoista kotioloista, mutta osallistuivat muun ikäpolvensa tavoin tämän maan rakentamiseen.

Isälläni oli tapana sanoa "Suomen ei ole hyvä ärsyttää Venäjää". Hän oli siinä mielestäni oikeassa ja niin Suomessa toimittiin. Isäni eläessä Suomi oli vielä sotilaallisesti liittoutumaton maa. Suomi oli retoriikassaan varovainen EU:n jäsenenäkin Venäjän suhteen, ei ollut kovaäänisin arvostelija, yritti kuunnella ja ymmärtää naapuria, vaikka ei ollut aina samaa mieltä.

Jumalan olemassaolo — osa 3/3: Moraalinen argumentti

Suomen Viikkolehti 23.11.2023

Moraalinen peruste Jumalan olemassaolon puolesta nojaa ihmisen kokemukseen. Montaa asiaa voidaan pitää näkökulmasta riippuen moraalisesti joko oikeana tai vääränä. Käsityksemme mukaan on kuitenkin asioita, jotka ovat aina ja yksilöstä riippumatta oikein tai väärin.

Yhteentörmäyksiä ja vastakkainasetteluja

Markus 3:7-35

puhe Keuruun vsrk:lla su 19.11.2023

Jeesus paransi ihmisiä ja karkotti heistä demoneja, eli toimi eksorkistina. Tämä oli Jumalan valtakunnan esiinmurtautumista ja ennakkoa tulevasta ajasta, jolloin kaikki sairaat parannetaan, ja kaikki pahan voimat karkotetaan lopullisesti. Jeesus koki suurta myötätuntoa erityisesti heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä kohtaan.

Jumalan olemassaolo — osa 2/3: Teleologinen argumentti

Suomen Viikkolehti 11.11.2023

Onko todellisuuden taustalla järki vai eikö ole? Aiheesta on keskustelu kautta historian antiikista tähän päivään asti. Maailmankaikkeudessa on havaittavissa järjestystä, joka vaikuttaa tarkoitukselliselta. Tähän perustuu Jumalan olemassaolon teleologinen argumentti eli suunnitteluargumentti.

Jumalan olemassaolo — osa 1/3: Kosmologinen argumentti

Suomen Viikkolehti 30.10.2023

Sarjassa tarkastellaan persoonallisen Jumalan olemassaoloa puolustavia perusteita eli teistisiä argumentteja. Nämä perusteet eivät ole vedenpitäviä todisteita Jumalan olemassaolosta, mutta ne osoittavat, ettei usko Jumalaan ole järjenvastaista.

Ajattelun kehitys

Ihmisen täytyy aina lähteä jostakin liikeelle rakentamaan ajatteluaan ja tietämystään. Prosessi alkaa yksilön kohdalla aina alusta. Koti ja koulu ovat suuri siunaus. Läheisiltä ja ystäviltä kuullaan kertomuksia ja nähdään esimerkkiä, peruskoulussa opitaan ensin yksinkertaistetut hahmotelmat, lukiolaisena tai ammattikoululaisena saadaan lisää tietoa ja ymmärrystä perusasioita.

Läpi elämän voi tapahtua erikoistumista tiedonaloihin opintojen, työn ja harrastusten kautta. Vuosien saatossa alkaa ymmärtämään hieman syvemmin ja laajemmin asioita, joihin keskittyy. Ihmisen vanhetessa tapahtuu pelkistymistä. Tällöin näkee paremmin kuin aiemmin mikä on oleellista ja tärkeää.

"Aika on sodalla ja aikansa rauhalla"

Suomen Viikkolehti 15.10.2023

Sanotaan että Vanha testamentti on täynnä sotia. Se ei ole aivan koko totuus. Raamatun useissa teksteissä kuvataan historian tapahtumia, myös sotia. Kuvattuja tapahtumia ei kuitenkaan aina arvoteta kertomalla, tehtiinkö niissä oikeita vai vääriä valintoja.

Raamatun Jumala ei ole ihmisten välisen vihanpidon kannalla. Tämä käy ilmi, kun verrataan Raamatun luomiskertomusta muihin muinaisiin luomiskertomuksiin. Babylonialaisessa luomiskertomuksessa kuvataan jumalien välistä taistelua. Voittaja tekee häviäjän ruumiista taivaat ja maan. Akkadilainen luomiskertomus taas kuvaa, miten ihminen luotiin, jotta jumalat saisivat levätä kastelukanavien kaivuutyöstä. Vähäisempi jumala tapetaan ja hänen verestään ja savesta tehdään ihmiset.

Raamatullinen luomiskertomus ei heijastele ajatusta väkivallasta osana Jumalan tarkoittamaa luomakunnan järjestystä. Jumala luo sanallaan vaivatta, ilman kamppailua vastustavien voimien kanssa. Väkivalta johtuu syntiinlankeemuksesta. Mesopotamialaisen kertomuksen mukaan vedenpaisumus johtuu siitä, että ihmiset pitivät jumalien mielestä liikaa meteliä. Raamatun kertomuksessa katastrofi on tuomio siitä, että maa tuli ihmisten vuoksi täyteen väkivaltaa.

Usko elämäntapana

1. Johdanto

Tämän pienen kirjoituksen tarkoituksena on esitellä hieman Brian McLarenin teoksesta Finding Our Way Again: Return of the Ancient Practices nousevia ajatuksia, sekä esittää niistä myös vähän arvioita. McLaren pyrkii auttamaan länsimaisia kristittyjä soveltamaan uskoaan, ei ainoastaan uskomusjärjestelmänä, vaan myöskin elämäntapana.

2. Usko elämäntapana

Ihmiset etsivät merkityksellistä tapaa elää. Jos he eivät löydä sitä kristinuskosta, he kääntyvät muiden uskontojen, kuten buddhalaisuuden, pariin. Pelkät uskomusrakenteet eivät kannattele uskoa. Tarvitsemme lisäksi johdonmukaista, vakuuttavaa ja yhteisöllistä tapaa elää.

Ratkaisukristillisyys?

Mielestäni on tärkeää selventää että mitä tarkoitamme ratkaisukristillisyydellä ja mitä emme. Nähdäkseni amerikkalaista Charles Grandison Finneyn (1792-1875) tyylistä semi-pelagiolaista ratkaisukristillisyyttä emme tarvitsisi. Finneyllä on ollut yllättävän paljon vaikutusta moderniin evankelikalismiin (mm. alttarikutsut, syntisen rukous).

Miksi olen vapaakirkollinen?

Tässä hieman omakohtaista (ja varsin rehellistä) tajunnanvirtaa aiheesta, jota olen joskus miettinyt.

Mikä Suomen Vapaakirkko on?

Suomalaista vapaakirkollisuutta on tunnetusti vaikea määritellä kovin tarkasti. Alustava määritelmä voisi olla vaikka seuraavan kaltainen:

"Suomen Vapaakirkko (SVK) on protestanttinen matalakirkollinen kirkkokunta, joka pyrkii määrittelemään uskoansa palaamalla uudelleen ja uudelleen Raamattuun (protestanttinen kaanon eli apokryfikirjojen auktoriteettia ei tunnusteta).

SVK suhtautuu myönteisesti reformaatioon ja aika usein myös karismaattiseen liikkeeseen. SVK:n juuret ovat herätyskristillisyydessä. SVK:n katto-organisaatio on verrattain kevyt. Tämä mahdollistaa vsrk:ien itsenäistä toimintaa, joka parhaillaan toimii hyvin (ei aina).

Vapaakirkollisuus on enemmän toimintaa (olemme maallikkoliike) kuin perusteellista tutkimusta (tarvitsemme samalla kuitenkin myös intellektuelleja, jotka haastavat meitä). Meille on tärkeää että evankeliumi menee eteenpäin ja että lähimmäinen tulee autetuksi."

Jesajan kutsumusnäky

Jesaja 6:1-13

Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 15.9.2023

Jumalan luomistyöhön kuuluu näkyvän todellisuuden lisäksi näkymätön todellisuus. Apostolisessa uskontunnustuksessa sanotaan että Jumala on maan lisäksi myös taivaan Luoja. Toisessa varhaisessa kristillisessä uskontunnustuksessa, Nikaian uskontunnustuksessa, sanotaan: ”Me uskomme yhteen Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien näkyväisten ja näkymättömien Luojaan.” Näkymättömään todellisuuteen sisältyy enkelit.

Monista puhe enkeleistä voi tuntua järjettömältä. Valistuksen ajan rationalismi, järjen ylikorostaminen, on saanut lännessä myös monet kristityt puhumaan aika varauksellisesti näkymättömästä maailmasta, varsinkin näkymättömien voimien vaikutuksesta tämänpuoleisessa. Enkelit saatetaan nähdä lähinnä symboleina. Toisaalta monet ihmiset kokevat syvää janoa yliluonnollisen todellisuuden puoleen. Tämä näkyy esimerkiksi uushenkisyyden suosiossa.

Hieman tieteestä ja uskosta

Osa ihmisistä ajattelee ettei Jumalaa ole, koska häntä ei voida nähdä. Jos kuitenkin uskomme ainoastaan ulkoisiin havaintoihimme (joita niitäkään ei voida vastaansanomattomasti todistaa sen enempää todellisiksi kuin epätodellisiksi), olemme aika köyhiä. Modernissa fysiikassakin ajatellaan, että on olemassa useampia ulottuvuuksia kuin ne perinteiset kolme (korkeus, pituus ja syvyys).

Yleisönosasto: Jumalan kaikkivaltius ja Raamatun kerronta

Suomen Viikkolehti 14.8.2023

Kiitän Tommi Koivusta hyvästä, ansiokkaasta, kiehtovasta ja ajatuksia herättävästä pääkirjoituksesta Suomen Viikkolehdessä otsikolla ”Missä maailmassa sinä elät?”. Olen aivan samaa mieltä kirjoituksen intention kanssa, mutta tahdon esittää pieniä huomioita, joilla tarkentaa asiaa hieman lisää. Tiedän että Tommi yhtyy teologina mainitsemiini rajauksiin.

”Jumala voi tehdä omassa maailmassaan mitä haluaa.” Samalla Kaikkivaltias Jumala voi tehdä ainoastaan asioita, jotka ovat hänen oman luontonsa mukaisia. Hän ei voi tehdä pahaa, koska hän on hyvä. Hän ei voi puhua valheellisia asioita, koska hän on totuudellinen. Tässä suhteessa hän on erilainen kuin me ihmiset. Me voimme tehdä hyvää tai pahaa ja puhua valhetta tai totta.

Hieman ajatuksia kristinuskosta ja sateenkaariliikkeestä

Olen 41-vuotias cis-mies. Minulla on binäärinen sukupuolikäsitys ja heteronormatiivinen seksuaalietiikka. Edustan perinteistä avioliittokäsitystä. Ajattelen että avioliitto perustuu ihmisen luomiseen mieheksi ja naiseksi. Sitoudun traditionaaliseen kristilliseen seksuaalietiikaan, jossa katsotaan, että seksi kuuluu miehen ja naisen väliseen avioliittoon.

Missä menen?

Pari ajatusta siitä missä menen teologisesti.

Aito hengellisyys

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 30.5.2023

Markuksen evankeliumi 2:23-3:6

Israelin kansa oli Egyptissä orjuudessa. Siellä ei ollut vapaapäiviä. Sapatti oli Jumalan lahja kansalleen. Hän antoi käskyun lepopäivän pyhittämisestä siunatakseen omiaan. He eivät enää olleet orjia. He olivat nyt vapaita palvelemaan iloiten Vapauttajaansa.

Sapatin alkuperäinen tarkoitus oli virkistyä Jumalan läsnäolossa ja lähimmäisten seurassa, palautua henkisesti ja fyysisesti työviikosta ja elpyä hengellisesti. Sapatista oltiin tehty kuitenkin perinnäissääntöjen vuoksi työläs noudattaa, ettei vahingossa rikottaisi käskyä. Farisealaisessa perinteessä oli määritelty hyvin tarkasti mitä sapattina sai tehdä ja mitä ei. Sapattina sai muun muassa kävellä ainoastaan sapatinmatkan, pituudeltaan hieman yli kilometrin.

Kirsti Laukkanen 1959-2023

Puheenvuoro tätini muistotilaisuudessa 20.5.2023

Kuolleiden hautaaminen on ikivanha perinne. Sitä harjoitettiin jo kymmeniä tuhansia vuosia sitten. On löytynyt monia kivikautisia hautoja, joissa on ollut mukana aseita, työkaluja, koruja ja lasten leluja. Vainajien kunnioittaminen ja heidän muistonsa vaaliminen ovat osa ihmisyyttä. Vaikka emme luonnollisesti tiedä paljoa tuon ajan ihmisten ajattelusta, voidaan olettaa että jo tuolloin ihmisillä oli usko kuolemanjälkeiseen elämään.

Apostolien teot 2 - Helluntaipäivä

1. Johdanto

Tässä pienessä kirjoituksessa pyrin tarjoamaan hieman näkökulmia Apostolien tekojen lukuun 2. Kuvaan myös hyvin lyhyesti joitakin tekstistä nousevia kristinuskolle tärkeitä teemoja. Tekstissä kuvataan helluntaipäivän ihmettä (jakeet 1-13), Pietarin puhetta (jakeet 14-36) ja tapahtuneen seurauksia (jakeet 37-47).

Sana helluntai tulee kreikan sanasta pentēkostē, joka tarkoittaa viideskymmenes. 5. Moos. 26:1-11 kerrotaan tästä juutalaisten viettämästä juhlasta. Siitä käytetään nimityksiä leikkuujuhla (2. Moos 23:16), viikkojuhla (5. Moos 10:16) ja ensihedelmien juhla (4. Moos 28:26) ja helluntai (Tob. 2:1; 2 Makk. 12:31–32). Tämä israelilainen sadonkorjuujuhla oli läheisessä yhteydessä pääsiäiseen.

Hengelliset harjoitukset historiassa ja nykyajassa

1. Johdanto

Kristillisen kirkon pitkä traditio voi rikastuttaa suuresti nykyihmisten käsityksiä ja kokemuksia rukouksesta ja hengellisestä elämästä. Tämän hyvin lyhyen kirjoituksen tarkoituksena on  tarjota pieni vilkaisu edellisten sukupolvien elävään uskonkokemukseen.

Tähän alkuun on todettava, että kristillisessä spiritualiteetissa on kyse kristinuskon harjoittamisesta. Kristityt käyttävät samoja sanoja (kuten meditaatio eli mietiskely) ja samoja käytäntöjä (kuten hiljaisuudessa tapahtuvat hengitysharjoitukset) kuin muissakin uskonnoissa. Kristityt antavat niille kuitenkin erilaisen merkityksen.

Kristitty meditoi pääasiallisesti Jumalan sanaa. Kristinuskossa hiljaisuudessa tapahtuvan tyhjentymisen tarkoituksena ei ole esimerkiksi korkeamman tietoisuuden tilan (valaistuminen) tavoittelu. Sen sijaan tarkoituksena on tehdä tilaa Jumalan sanalle.

Luterilaisten ja vapaakirkollisten yhteisiä ajatuksia Raamatusta ja kristillisestä elämästä

Tässä kirjoituksessa on lisää otteita julkaisusta

Raamattu, kristillinen elämä ja teologia: Luterilaisia ja vapaakirkollisia näkökulmia.

Tomi Karttunen (toim.) Kirkkohallitus, Helsinki 2023.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen Vapaakirkko ovat käyneet virallista oppikeskustelua jo vuosikymmeniä.

Tässä julkaisussa Vapaakirkkoa ovat virallisesti edustaneet kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen, Hämeenlinnan vapaaseurakunnan johtava pastori Arto Kortemaa, Suomen teologisen opiston rehtori Timo Lehikoinen sekä Suomen Vapaakirkon hallituksen puheenjohtaja Jaakko Pihlajamäki.

Luterilaista kirkkoa on edustanut näissä keskusteluissa piispa Bo-Göran Åstrand (pj.), Timo Helenius, Marko Sagulin, Ulla Saunaluoma ja dosentti Tomi Karttunen (neuvottelukunnan siht.).

Raamattu, kristillinen elämä ja teologia - vapaakirkollisia näkökulmia

Tässä kirjoituksessa on otteita julkaisusta

Raamattu, kristillinen elämä ja teologia: Luterilaisia ja vapaakirkollisia näkökulmia.

Tomi Karttunen (toim.) Kirkkohallitus, Helsinki 2023.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen Vapaakirkko ovat käyneet virallista oppikeskustelua jo vuosikymmeniä.

Tässä julkaisussa Vapaakirkkoa ovat virallisesti edustaneet kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen, Hämeenlinnan vapaaseurakunnan johtava pastori Arto Kortemaa, Suomen teologisen opiston rehtori Timo Lehikoinen sekä Suomen Vapaakirkon hallituksen puheenjohtaja Jaakko Pihlajamäki.

Luterilaista kirkkoa on edustanut näissä keskusteluissa piispa Bo-Göran Åstrand (pj.), Timo Helenius, Marko Sagulin, Ulla Saunaluoma ja dosentti Tomi Karttunen (neuvottelukunnan siht.).

Vanhurskaan kärsimys ja korotus

Suomen Viikkolehti 6.4.2023

”Miksi hylkäsit minut”, kysyy psalminkirjoittaja. Samoja sanoja lainasi Jeesus ristillä. Jumalalle saa vuodattaa myös kipeimpiä tuntojaan.

Nykykristillisyydessä korostuvat ylistys ja myönteiset tunteet. Korostuksessa on paljon hyvää. Raamattuun ja kristilliseen perinteeseen kuuluu Jumalan ja seurakunnan edessä ilmaistu ilo ja kiitollisuus.

Juutalaiskristilliseen traditioon kuuluu kuitenkin myös vaikeiden ja kipeiden kokemusten käsitteleminen yhdessä Jumalan kanssa ja yhdessä seurakuntana. Ihmisenä oleminen on myös raskasta.

Lutherin pääsiäissaarna

Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 31.3.2023

Luen teille Martti Lutherin pääsiäissaarnan. Se on julkaistu vuonna 1533. Sen on suomentanut Ilmari Karimies. Se löytyy teoksen Reformaation tunnustukset lopusta. Sen voi ladata ilmaiseksi sivustolta academia.edu.

”Me olemme nyt haudanneet Herran Kristuksen ja kuulleet, kuinka hän erosi tästä elämästä. Siksi meidän täytyy myös nostaa hänet ylös ja kulkea pääsiäispäivään, jona hän on astunut toiseen, uuteen elämään, jossa hän ei voi enää kuolla. Hänestä on nyt tullut herra joka hallitsee kuolemaa ja kaikkia asioita taivaassa ja maan päällä. Tämän ilmaisee myös uskonkappale, jossa lausumme:

Astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista.

Luonnonsuojelu ja ilmastonmuutos

Olen seurannut maallikkona vuosien ajan silmiemme edessä toteutuvan ekokatastrofin alkua. Sen nopeus on yllättänyt jopa tutkijat. Mannerjäätiköt sulavat, merivesi lämpenee, eroosio kiihtyy, sademetsät muuttuvat savanneiksi, eläimet kärsivät, lajeja kuolee sukupuuttoon, ihmisistä tulee ilmastopakolaisia, rajut sääilmiöt lisääntyvät, ihmisiä kuolee, ikirouta sulaa. Ilmastonmuutoksesta voi lukea esim. täältä.

On surullista ja vastuutonta että osa evankelikaaleista on ilmastonmuutosdenialisteja. Tämä ilmiö koskee erityisesti englanninkielistä maailmaa. Sen taustalla on öljy-yhtiöiden rahoittama "vaihtoehtoinen tutkimus". Samalla öljy-yhtiöt ovat itse varautuneet ilmastonmuutokseen mm. korottamalla öljynporauslauttoja tulevaa merenpinnan nousua ennakoiden.

Uusi viini ja joustavat leilit

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 7.3.2023

Markus 2:13-22 

Nimi fariseus tulee luultavasti erottautumista tarkoittavasta sanasta. Fariseukset pyrkivät Mooseksen laissa säädettyyn rituaaliseen puhtauteen tunnollisesti. Ensimmäisellä vuosisadalla eläneen juutalaisen historioitsijan Josefuksen mukaan fariseukset olivat oman aikansa tarkimpia Jumalan lain selittäjiä. He olivat aikalaistensa silmissä suuresti arvostettuja kilvoittelijoita ja raamatuntuntijoita. He ottivat Israelin uskon tosissaan. Ihmiset katsoivat fariseuksia kunnioittaen ja ihaillen.

Sota ja Raamattu

Puhe Viitasaaren vsrk:lla su 5.3.2023

Sota on aiheensa paitsi vakava, myöskin hyvin laaja. Käymme hieman jotain läpi. Sanon heti tähän alkuun että olemme Jumalan kämmenellä. Jumalan kämmenellä ihmisen ei tarvitse pelätä, tapahtuipa mitä hyvänsä. Voimme olla aivan levollisia. Olemme turvassa ikiaikojen Jumalassa.

Pientä filosofointia hengellisestä työstä

Hengellinen työ on Jumalan ja ihmisten palvelemista. Työ on todella kokonaisvaltaista. Ihminen on jakamaton kokonaisuus. Teologian opinnoista on hengelliseen työhön paljon hyötyä, mutta teologia tulee todella eläväksi vasta ihmisten todellisuuden keskellä.

Kohti lain henkeä kirjaimen läpi

Suomen Viikkolehti 2/23

Vanha testamentti oli Jeesuksen ja varhaisten kristittyjen Raamattu, josta Jeesuksella oli korkea käsitys. Hän piti pyhiä kirjoituksia luotettavina, totuudellisina, arvovaltaisina ja Hengen inspiroimina. Tämä näkyy myös Vuorisaarnassa.

Jeesus torjuu ajatuksen, että hän tekisi tyhjäksi Vanhan testamentin. Hän ei tullut kumoamaan tai siirtämään syrjään sen opetuksia vaan täyttämään tai toteuttamaan sen mitä Vanhassa testamentissa kirjoitettiin. (Matt. 5:17)

Jos siis haluamme ymmärtää Jeesusta ja Uutta testamenttia, on välttämätöntä tuntea Vanhaa testamenttia. Jeesus toimi ja opetti sen pohjalta. Tulkinnallisista haasteista huolimatta meillä tulee olla kunnioittava asenne Vanhaa testamenttia ja sen ohjeita kohtaan.

Jumalan olemassaolo?

1. Johdanto

Tämän pienen kirjoituksen tarkoituksena on käsitellä hieman Jumalan olemassaoloa puoltavia argumentteja. Muitakin teistisiä argumentteja on esitetty, kuten argumentti tietoisuudesta tai mielestä, argumentti uskonnollisesta kokemuksesta, eksistentiaalinen argumentti elämän tarkoituksen janosta, sekä argumentti kauneudesta. Tarkastelemme tässä teistisistä argumenteista kuitenkin ainoastaan kolmea: Kosmologista argumenttia, eli argumenttia maailmankaikkeuden olemassaolosta, teleologista argumenttia eli argumenttia maailmankaikkeudessa havaittavasta suunnittelusta, sekä moraalista argumenttia, eli argumenttia oikeasta ja väärästä.

Ihmisen Pojan valta

Puhe Keuruun vapaasrk:lla su 15.1.2023

Markus 1:40-2:12

Mika Waltarin kansainvälisesti arvostettu muinaiseen Egyptiin sijoittuva romaani Sinuhe egyptiläinen julkaistiin vuonna 1945. Kirjan päähenkilö Sinuhe on ottoisänsä Senmutin tavoin lääkäri. Senmut kohtasi naispotilaan, joka valitteli monenlaisia vaivoja. Hän kirjoitti paperille loitsun ja liotti sen öljyä ja viiniä sisältävään seokseen, antoi seoksen potilaalle ja kehotti häntä nauttimaan sitä oireiden ilmaantuessa. Sinuhe katsoi isäänsä. Tämä sanoi "on lukuisia vaivoja, jotka väkevään loitsuun käytetty muste voi parantaa" ja lisäsi hiljaa itsekseen että "ainakaan lääke ei vahingoita potilasta”.

Lääketieteessä on termi placebo. Sillä tarkoitetaan lääkettä tai toimenpidettä, jolla ei ole todellisuudessa hoidollista vaikutusta. Usein tieteellisissä tutkimuksissa ensimmäiselle ihmisryhmälle annetaan lääkettä tai hoitoa ja toiselle placeboa. Jo usko siihen, että saa lääkettä vaivaansa, voi auttaa osaa ihmisistä - ainakin hieman. Puhutaan lumevaikutuksesta.

Kristuksen rakkauden muistaminen

Suomen Viikkolehti 1/23

Pyhä Raamattu kehottaa muistamaan mm. Herran suuria tekoja, Israelin eksodusta, Jeesusta Kristusta ja seurakunnan johtajia (5. Moos. 24:18; 1. Sam. 12:24; 2. Tim. 2:8; Hepr. 13:7). Muistia tarvitaan paitsi uusien asioiden oppimisessa, myös oppimiemme asioiden ja identiteettimme ylläpitämisessä. Muistisairaudet murentavat ihmisen identiteettiä. Sen muistaminen, mistä tulemme ja keitä olemme antaa meille itseymmärryksen. Tämä on totta yksilöinä, perheinä, kaupunkeina, kansakuntana, seurakuntina ja kirkkokuntana.