Aito hengellisyys

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 30.5.2023

Markuksen evankeliumi 2:23-3:6

Israelin kansa oli Egyptissä orjuudessa. Siellä ei ollut vapaapäiviä. Sapatti oli Jumalan lahja kansalleen. Hän antoi käskyun lepopäivän pyhittämisestä siunatakseen omiaan. He eivät enää olleet orjia. He olivat nyt vapaita palvelemaan iloiten Vapauttajaansa.

Sapatin alkuperäinen tarkoitus oli virkistyä Jumalan läsnäolossa ja lähimmäisten seurassa, palautua henkisesti ja fyysisesti työviikosta ja elpyä hengellisesti. Sapatista oltiin tehty kuitenkin perinnäissääntöjen vuoksi työläs noudattaa, ettei vahingossa rikottaisi käskyä. Farisealaisessa perinteessä oli määritelty hyvin tarkasti mitä sapattina sai tehdä ja mitä ei. Sapattina sai muun muassa kävellä ainoastaan sapatinmatkan, pituudeltaan hieman yli kilometrin.

Kirsti Laukkanen 1959-2023

Puheenvuoro tätini muistotilaisuudessa 20.5.2023

Kuolleiden hautaaminen on ikivanha perinne. Sitä harjoitettiin jo kymmeniä tuhansia vuosia sitten. On löytynyt monia kivikautisia hautoja, joissa on ollut mukana aseita, työkaluja, koruja ja lasten leluja. Vainajien kunnioittaminen ja heidän muistonsa vaaliminen ovat osa ihmisyyttä. Vaikka emme luonnollisesti tiedä paljoa tuon ajan ihmisten ajattelusta, voidaan olettaa että jo tuolloin ihmisillä oli usko kuolemanjälkeiseen elämään.

Apostolien teot 2 - Helluntaipäivä

1. Johdanto

Tässä pienessä kirjoituksessa pyrin tarjoamaan hieman näkökulmia Apostolien tekojen lukuun 2. Kuvaan myös hyvin lyhyesti joitakin tekstistä nousevia kristinuskolle tärkeitä teemoja. Tekstissä kuvataan helluntaipäivän ihmettä (jakeet 1-13), Pietarin puhetta (jakeet 14-36) ja tapahtuneen seurauksia (jakeet 37-47).

Sana helluntai tulee kreikan sanasta pentēkostē, joka tarkoittaa viideskymmenes. 5. Moos. 26:1-11 kerrotaan tästä juutalaisten viettämästä juhlasta. Siitä käytetään nimityksiä leikkuujuhla (2. Moos 23:16), viikkojuhla (5. Moos 10:16) ja ensihedelmien juhla (4. Moos 28:26) ja helluntai (Tob. 2:1; 2 Makk. 12:31–32). Tämä israelilainen sadonkorjuujuhla oli läheisessä yhteydessä pääsiäiseen.

Hengelliset harjoitukset historiassa ja nykyajassa

1. Johdanto

Kristillisen kirkon pitkä traditio voi rikastuttaa suuresti nykyihmisten käsityksiä ja kokemuksia rukouksesta ja hengellisestä elämästä. Tämän hyvin lyhyen kirjoituksen tarkoituksena on  tarjota pieni vilkaisu edellisten sukupolvien elävään uskonkokemukseen.

Tähän alkuun on todettava, että kristillisessä spiritualiteetissa on kyse kristinuskon harjoittamisesta. Kristityt käyttävät samoja sanoja (kuten meditaatio eli mietiskely) ja samoja käytäntöjä (kuten hiljaisuudessa tapahtuvat hengitysharjoitukset) kuin muissakin uskonnoissa. Kristityt antavat niille kuitenkin erilaisen merkityksen.

Kristitty meditoi pääasiallisesti Jumalan sanaa. Kristinuskossa hiljaisuudessa tapahtuvan tyhjentymisen tarkoituksena ei ole esimerkiksi korkeamman tietoisuuden tilan (valaistuminen) tavoittelu. Sen sijaan tarkoituksena on tehdä tilaa Jumalan sanalle.

Luterilaisten ja vapaakirkollisten yhteisiä ajatuksia Raamatusta ja kristillisestä elämästä

Tässä kirjoituksessa on lisää otteita julkaisusta

Raamattu, kristillinen elämä ja teologia: Luterilaisia ja vapaakirkollisia näkökulmia.

Tomi Karttunen (toim.) Kirkkohallitus, Helsinki 2023.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen Vapaakirkko ovat käyneet virallista oppikeskustelua jo vuosikymmeniä.

Tässä julkaisussa Vapaakirkkoa ovat virallisesti edustaneet kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen, Hämeenlinnan vapaaseurakunnan johtava pastori Arto Kortemaa, Suomen teologisen opiston rehtori Timo Lehikoinen sekä Suomen Vapaakirkon hallituksen puheenjohtaja Jaakko Pihlajamäki.

Luterilaista kirkkoa on edustanut näissä keskusteluissa piispa Bo-Göran Åstrand (pj.), Timo Helenius, Marko Sagulin, Ulla Saunaluoma ja dosentti Tomi Karttunen (neuvottelukunnan siht.).

Raamattu, kristillinen elämä ja teologia - vapaakirkollisia näkökulmia

Tässä kirjoituksessa on otteita julkaisusta

Raamattu, kristillinen elämä ja teologia: Luterilaisia ja vapaakirkollisia näkökulmia.

Tomi Karttunen (toim.) Kirkkohallitus, Helsinki 2023.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen Vapaakirkko ovat käyneet virallista oppikeskustelua jo vuosikymmeniä.

Tässä julkaisussa Vapaakirkkoa ovat virallisesti edustaneet kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen, Hämeenlinnan vapaaseurakunnan johtava pastori Arto Kortemaa, Suomen teologisen opiston rehtori Timo Lehikoinen sekä Suomen Vapaakirkon hallituksen puheenjohtaja Jaakko Pihlajamäki.

Luterilaista kirkkoa on edustanut näissä keskusteluissa piispa Bo-Göran Åstrand (pj.), Timo Helenius, Marko Sagulin, Ulla Saunaluoma ja dosentti Tomi Karttunen (neuvottelukunnan siht.).

Vanhurskaan kärsimys ja korotus

Suomen Viikkolehti 6.4.2023

”Miksi hylkäsit minut”, kysyy psalminkirjoittaja. Samoja sanoja lainasi Jeesus ristillä. Jumalalle saa vuodattaa myös kipeimpiä tuntojaan.

Nykykristillisyydessä korostuvat ylistys ja myönteiset tunteet. Korostuksessa on paljon hyvää. Raamattuun ja kristilliseen perinteeseen kuuluu Jumalan ja seurakunnan edessä ilmaistu ilo ja kiitollisuus.

Juutalaiskristilliseen traditioon kuuluu kuitenkin myös vaikeiden ja kipeiden kokemusten käsitteleminen yhdessä Jumalan kanssa ja yhdessä seurakuntana. Ihmisenä oleminen on myös raskasta.

Lutherin pääsiäissaarna

Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 31.3.2023

Luen teille Martti Lutherin pääsiäissaarnan. Se on julkaistu vuonna 1533. Sen on suomentanut Ilmari Karimies. Se löytyy teoksen Reformaation tunnustukset lopusta. Sen voi ladata ilmaiseksi sivustolta academia.edu.

”Me olemme nyt haudanneet Herran Kristuksen ja kuulleet, kuinka hän erosi tästä elämästä. Siksi meidän täytyy myös nostaa hänet ylös ja kulkea pääsiäispäivään, jona hän on astunut toiseen, uuteen elämään, jossa hän ei voi enää kuolla. Hänestä on nyt tullut herra joka hallitsee kuolemaa ja kaikkia asioita taivaassa ja maan päällä. Tämän ilmaisee myös uskonkappale, jossa lausumme:

Astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista.

Luonnonsuojelu ja ilmastonmuutos

Olen seurannut maallikkona vuosien ajan silmiemme edessä toteutuvan ekokatastrofin alkua. Sen nopeus on yllättänyt jopa tutkijat. Mannerjäätiköt sulavat, merivesi lämpenee, eroosio kiihtyy, sademetsät muuttuvat savanneiksi, eläimet kärsivät, lajeja kuolee sukupuuttoon, ihmisistä tulee ilmastopakolaisia, rajut sääilmiöt lisääntyvät, ihmisiä kuolee, ikirouta sulaa. Ilmastonmuutoksesta voi lukea esim. täältä.

On surullista ja vastuutonta että osa evankelikaaleista on ilmastonmuutosdenialisteja. Tämä ilmiö koskee erityisesti englanninkielistä maailmaa. Sen taustalla on öljy-yhtiöiden rahoittama "vaihtoehtoinen tutkimus". Samalla öljy-yhtiöt ovat itse varautuneet ilmastonmuutokseen mm. korottamalla öljynporauslauttoja tulevaa merenpinnan nousua ennakoiden.

Uusi viini ja joustavat leilit

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 7.3.2023

Markus 2:13-22 

Nimi fariseus tulee luultavasti erottautumista tarkoittavasta sanasta. Fariseukset pyrkivät Mooseksen laissa säädettyyn rituaaliseen puhtauteen tunnollisesti. Ensimmäisellä vuosisadalla eläneen juutalaisen historioitsijan Josefuksen mukaan fariseukset olivat oman aikansa tarkimpia Jumalan lain selittäjiä. He olivat aikalaistensa silmissä suuresti arvostettuja kilvoittelijoita ja raamatuntuntijoita. He ottivat Israelin uskon tosissaan. Ihmiset katsoivat fariseuksia kunnioittaen ja ihaillen.

Sota ja Raamattu

Puhe Viitasaaren vsrk:lla su 5.3.2023

Sota on aiheensa paitsi vakava, myöskin hyvin laaja. Käymme hieman jotain läpi. Sanon heti tähän alkuun että olemme Jumalan kämmenellä. Jumalan kämmenellä ihmisen ei tarvitse pelätä, tapahtuipa mitä hyvänsä. Voimme olla aivan levollisia. Olemme turvassa ikiaikojen Jumalassa.

Pientä filosofointia hengellisestä työstä

Hengellinen työ on Jumalan ja ihmisten palvelemista. Työ on todella kokonaisvaltaista. Ihminen on jakamaton kokonaisuus. Teologian opinnoista on hengelliseen työhön paljon hyötyä, mutta teologia tulee todella eläväksi vasta ihmisten todellisuuden keskellä.

Kohti lain henkeä kirjaimen läpi

Suomen Viikkolehti 2/23

Vanha testamentti oli Jeesuksen ja varhaisten kristittyjen Raamattu, josta Jeesuksella oli korkea käsitys. Hän piti pyhiä kirjoituksia luotettavina, totuudellisina, arvovaltaisina ja Hengen inspiroimina. Tämä näkyy myös Vuorisaarnassa.

Jeesus torjuu ajatuksen, että hän tekisi tyhjäksi Vanhan testamentin. Hän ei tullut kumoamaan tai siirtämään syrjään sen opetuksia vaan täyttämään tai toteuttamaan sen mitä Vanhassa testamentissa kirjoitettiin. (Matt. 5:17)

Jos siis haluamme ymmärtää Jeesusta ja Uutta testamenttia, on välttämätöntä tuntea Vanhaa testamenttia. Jeesus toimi ja opetti sen pohjalta. Tulkinnallisista haasteista huolimatta meillä tulee olla kunnioittava asenne Vanhaa testamenttia ja sen ohjeita kohtaan.

Jumalan olemassaolo?

1. Johdanto

Tämän pienen kirjoituksen tarkoituksena on käsitellä hieman Jumalan olemassaoloa puoltavia argumentteja. Muitakin teistisiä argumentteja on esitetty, kuten argumentti tietoisuudesta tai mielestä, argumentti uskonnollisesta kokemuksesta, eksistentiaalinen argumentti elämän tarkoituksen janosta, sekä argumentti kauneudesta. Tarkastelemme tässä teistisistä argumenteista kuitenkin ainoastaan kolmea: Kosmologista argumenttia, eli argumenttia maailmankaikkeuden olemassaolosta, teleologista argumenttia eli argumenttia maailmankaikkeudessa havaittavasta suunnittelusta, sekä moraalista argumenttia, eli argumenttia oikeasta ja väärästä.

Ihmisen Pojan valta

Puhe Keuruun vapaasrk:lla su 15.1.2023

Markus 1:40-2:12

Mika Waltarin kansainvälisesti arvostettu muinaiseen Egyptiin sijoittuva romaani Sinuhe egyptiläinen julkaistiin vuonna 1945. Kirjan päähenkilö Sinuhe on ottoisänsä Senmutin tavoin lääkäri. Senmut kohtasi naispotilaan, joka valitteli monenlaisia vaivoja. Hän kirjoitti paperille loitsun ja liotti sen öljyä ja viiniä sisältävään seokseen, antoi seoksen potilaalle ja kehotti häntä nauttimaan sitä oireiden ilmaantuessa. Sinuhe katsoi isäänsä. Tämä sanoi "on lukuisia vaivoja, jotka väkevään loitsuun käytetty muste voi parantaa" ja lisäsi hiljaa itsekseen että "ainakaan lääke ei vahingoita potilasta”.

Lääketieteessä on termi placebo. Sillä tarkoitetaan lääkettä tai toimenpidettä, jolla ei ole todellisuudessa hoidollista vaikutusta. Usein tieteellisissä tutkimuksissa ensimmäiselle ihmisryhmälle annetaan lääkettä tai hoitoa ja toiselle placeboa. Jo usko siihen, että saa lääkettä vaivaansa, voi auttaa osaa ihmisistä - ainakin hieman. Puhutaan lumevaikutuksesta.

Kristuksen rakkauden muistaminen

Suomen Viikkolehti 1/23

Pyhä Raamattu kehottaa muistamaan mm. Herran suuria tekoja, Israelin eksodusta, Jeesusta Kristusta ja seurakunnan johtajia (5. Moos. 24:18; 1. Sam. 12:24; 2. Tim. 2:8; Hepr. 13:7). Muistia tarvitaan paitsi uusien asioiden oppimisessa, myös oppimiemme asioiden ja identiteettimme ylläpitämisessä. Muistisairaudet murentavat ihmisen identiteettiä. Sen muistaminen, mistä tulemme ja keitä olemme antaa meille itseymmärryksen. Tämä on totta yksilöinä, perheinä, kaupunkeina, kansakuntana, seurakuntina ja kirkkokuntana.