Näkökulma: Sapatti

Suomen Viikkolehti 22.6.2026

Sapatti tarkoittaa lepoa. 2 Moos. 20:8–11 sapattikäskyä perustellaan viittaamalla luomisviikkoon. 5 Moos. 5:12–15 Israelin vapautumisella Egyptin orjuudesta, sekä ihmisten, niin orjien kuin vapaiden, ja myös kotieläinten levontarpeella.

Israelin kansa oli elänyt Egyptissä pakkotyössä. Heillä ei ollut siellä vapaapäiviä. Sapatti oli Jumalan hyvä lahja kansalleen. He eivät olleet enää orjia, vaan olivat nyt vapaita. Jumala käski pyhittämään lepopäivän siunatakseen. Mooseksen laissa kuvataan myös vuotuisia juhlia, jolloin mm. kokoonnuttiin nauttimaan sadosta.

Miksi uskon? — ”Jumala ylläpitää uskoani”

Suomen Viikkolehti 12.6.2026

Olen luterilaisesta kodista, jossa vanhempani kunnioittivat uskonasioita. Mummini opetti minua lapsena rukoilemaan ja lauloi hengellisiä lauluja. Äitini käytti minua seurakunnan kerhossa, ja perheessäni käytiin myös joulukirkossa.

Isä meidän lyhyesti - 1. pyyntö

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 5.5.2026

Olemme nyt toista kertaa Isä meidän -rukouksen äärellä. Tänään käsittelemme rukouksen ensimmäistä pyyntöä: Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

Nimi viittaa seemiläisessä ajattelussa henkilön luonteeseen ja toimintaan. Raamatussa nimi kertoi kantajastaan. Nimen ajateltiin olevan läheisessä suhteessa henkilöön itseensä. Kun Jumala ilmoittaa nimensä, hän ilmoittaa itsensä. Jumalalla on Raamatussa useampia nimiä. Joka nimen kohdalla Jumala ilmoittaa jotain itsestään. Jumalan nimi on kaikkien muiden nimien yläpuolella, kaikesta muusta erotettu.

Jokunen ajatus kirkosta ja historiasta

Lukioajoista muistan uskonnontunneilta asian, joka nolotti jälkeenpäin (oli toki muitakin asioita jotka nolotti, mutta ei enempää niistä tällä kertaa). Tulin väittäneeksi että helluntailaisuus on maailman suurin kristinuskon suunta. Opettaja sanoi että roomalaiskatolinen kirkko on suurin. Meinasin sanoa "mutta eiväthän he ole oikeasti kristittyjä". Älysin silloin vaieta.

Isä meidän lyhyesti - johdantosanat

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 24.3.2026

Aloittelemme tänään uuden opetussarjan. Käsittelemme Isä meidän -rukousta. Keskitymme tänään rukouksen johdantosanoihin Isä meidän, joka olet taivaissa.

Rukousta on sanottu kristityn hengitykseksi. Se on yksi elävän hengellisyyden perusedellytyksistä. Jeesus piti luonnollisena asiana sitä että hänen seuraajansa rukoilevat yksin ja yhdessä. Isä meidän -rukous on kaikille kristityille yhteinen ja meille erityisen tärkeä ja rakas koska Herra Jeesus on itse opettanut sen meille hänen seuraajilleen.

Näkökulma: Ilmestyskirjan tulkinnasta

Suomen Viikkolehti 10.3.2026

Ilmestyskirjan salaperäinen sisältö on kiehtonut lukijoitaan kirjoittamisajankohdasta meidän aikaamme asti. Kirjan sanoma on väkevä. Samalla sen yksityiskohtia on haastavaa ymmärtää. Erityisen tärkeä tausta Ilmestyskirjalle on Vanha testamentti, johon se viittaa yli 250 kertaa.

Kehoitus rukoukseen ja viisauteen

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 2.12.2025 

Kolossalaiskirje 4:2-5

Jeesus opetti hellittämättömästä rukouksesta. Hän kertoo Luukkaan evankeliumin luvun 11 vertauksessa ystävästä, joka menee lainaamaan nukkumaan menneeltä ystävältään yöllä syötävää ja kolkuttaa, vaikka toinen ei haluaisi avata, ja luvun 18 vertauksessa leskestä ja väärämielisestä tuomarista, jossa leski pommittaa pyynnöillään tuomaria ja saa lopulta oikeuden. Näiden vertausten sanoma on, että emme saa väsyä rukoilemaan. Jumala kuulee kyllä rukouksemme, vaikka vastaukset voivat toisinaan viipyä. Saatamme rukoilla joitakin asioita läpi elämämme.

Apostoli Paavali oli ahkera rukoilija. Hän rukoili paljon. Hän pyysi silti esirukousta toisilta, kuten sananjulistustyöhön tässä tekstissä. On tärkeä muistaa rukouksin evankelistoja, lähetystyöntekijöitä, raamatunopettajia, pastoreita - kaikkia evankeliumin julistajia. Tämän lisäksi on tärkeää muistaa myös kuulijoita. Todellinen usko on riippuvainen Jumalan sanan ja Jumalan Hengen työstä.

Orjat ja isännät

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 11.11.2025

Kolossalaiskirje 3:22-4:1

Paavali kirjoittaa tässä orjista ja isännistä. Kreikan sana doulos, voidaan kääntää "orja" tai "palvelija". Tässä on kyse ilmeisesti orjista. Orjuutta esiintyi niin Vanhan kuin Uuden testamentin ajan kulttuureissa ja tämän jälkeekin. Antiikin Rooman vauraus perustui paljolti halpaan orjatyövoimaan, jota oli saatavilla. Orjilla ei ollut juurikaan oikeuksia. He olivat omaisuutta. Sotavankien asema oli erityisen heikko. Heitä vietiin usein kaivoksille raskaaseen pakkotyöhön. Rikoksia tekevät orjat saatettiin ristiinnaulita.

Mielipide: Kristinuskosta ja Raamatusta

Suomen Viikkolehti 10.11.2025 

Raamattu ei ole pienten lasten kirja. Heidän ei kannata antaa lukea omatoimisesti Raamattua. Sitä varten on olemassa lastenraamattuja, joihin on valikoitu lapsille soveltuvia tekstejä. Lasten ei tarvitse tietää liian varhain aikuisten hämmentävästä maailmasta.

Jeesuksen valta kaiken yllä

Suomen Viikkolehti 8.10.2025

(Mark. 4:35–5:20)

Opetuslapset eivät ymmärtäneet, miksi Jeesus salli heidän joutua raivoavaan myrskyyn. Sillä oli kuitenkin tarkoitus. Mekään emme aina tiedä, miksi elämässämme on myllerrystä. 

Vanhemmat ja lapset

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 7.10.2025

Kolossalaiskirje 3:20-21

Minulla ei ole omia lapsia. En voi puhua kokemusasiantuntijana. Onneksi sisaruksillani on lapsia.

Jeesus parantaa naisen ja herättää lapsen

Suomen Viikkolehti 29.9.2025

(Mark. 5:21–43; Luuk. 8:40–56)

Jeesus kohtasi synagogan esimiehen ja parantumista etsivän naisen. Luukas ei mainitse Markuksen tavoin, että naisen tila oli mennyt lääkärien käsissä vielä huonommaksi. 

Mies ja vaimo

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 23.9.2025

Kolossalaiskirje 3:18-19

En ole ollut naimisissa. En puhu kokemusasiantuntijana.

Suomen Vapaakirkon yhdyskuntajärjestyksessä sanotaan: 

49 § Avioliittoon vihkiminen

Avioliittoon vihkiminen on toimitettava Vapaakirkon perinteen edellyttämällä tavalla miehen ja naisen välillä.

Uusi viini, joustavat leilit

Suomen Viikkolehti 11.9.2025 

(Luuk. 5:33–39)

Ihmiset ovat käyttäneet vaatteita pitkin historiaa. Ne suojaavat kylmyydeltä, kosteudelta, tuulelta ja auringolta. Ne myös kätkevät alastomuutemme. Jeesus saattoi mainita aikansa yleistietona, että kankaat kutistuvat. Näin on yhä.

Uusi viini on luonteeltaan hapokasta ja kuohuvaa. Se käy, eli fermentoituu, yhä. Ei kukaan, joka on juonut vanhaa viiniä, halua uutta. Hänen mielestään vanha on hyvää. Nämä Luukkaan evankeliumin sanat ovat kirjaimellisestikin totta. Vanha viini on ajan saatossa kypsynyttä ja hyvää. Jeesuksen tarkoitus ei ollut tässä kuitenkaan arvottaa viinilaatuja vaan kuvailla Jumalan valtakunnan todellisuutta.

Pyhä Henki Raamatussa

Puhe Uuraisten helluntaisrk:lla su 8.6.2025

Kiitos kutsusta tulla puhumaan teille tässä helluntaipäivän jumalanpalveluksessa. On ilo nähdä teitä ja kunnia saada palvella sanassa. Tämä puhe ei ole niinkään saarna kuin raamattutunti. Kyse on pienestä yleiskatsauksesta siihen, mitä Raamatussa opetetaan Pyhästä Hengestä.

Minusta on hienoa helluntai- ja myös vapaaseurakunnassa että kun Raamattu avataan, se otetaan tosissaan, Jumalan pyhänä sanana. Siinä mielessä siitä on helppo käydä puhumaan, mutta tarvisemme Jumalan Henkeä niin julistajina kuin kuulijoina. Ilman häntä sana on kuivaa. Kun hän on mukana, sana on elävää.

Pyhä Henki Raamatussa — osa 4: Paavalin teologian keskuksena on Jeesus Kristus

Suomen Viikkolehti 30.5.2025

Paavalin elämästä ja julistuksesta kerrotaan Apostolien teoissa, mutta hänen teologiaansa on etsittävä ensisijaisesti hänen kirjoittamistaan kirjeistä.

Vapaus Kristuksessa

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 6.5.2025 

Kolossalaiskirje 2:20-3:4

Teksti liittyy Paavalin aiemmin sanomaan, vääränlaiseen askeesiin, näyistä pöyhkeilyyn ja enkeli-ilmestyksiin. Lakihenkisyyttä, eli legalismia, ja hurmahenkisyytta esiintyi jo alkuseurakunnan aikaan. Kolossassa vaikutti henkilöitä, jotka tahtoivat alistaa toisia sääntöihin. Eivätkä inhimilliset perinnäissäännöt ja hengelliseen kaapuun puettu vallankäyttö ole omallekaan ajallemme jotain täysin vierasta.

Kuitenkin Paavalilla on parempi tie: Vapaus Kristuksessa. Olemme vapaat syömään ja juomaan, tai olemaan syömättä ja juomatta erilaisia ruokia ja juomia. Olemme vapaat viettämään erilaisia juhlia, tai olemaan viettämättä niitä.

Huomio Kristukseen

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 29.4.2025

Kolossalaiskirje 2:16-19

Heprealaiskirjeessä opetetaan että vanha liitto sisältää henkilöitä, tapahtumia, palveluvirkoja, rakennuksia, ja pyhiä toimituksia, jotka kuvaavat uuden liiton todellisuutta. Sen kirjoittaja (emme tiedä kuka hän on) opettaa että Jeesus on suurempi kuin enkelit tai ylipappi Aaron. Kristus on Moosestakin suurempi. Jeesuksen antama uhri on parempi kuin Vanhan liiton uhrit. Vanhan liiton uhrit olivat varjo siitä, mikä on todellista Kristuksessa. Paavali näyttää olleen raamatuntulkinnassaan aika samoilla linjoilla. Juhla-ajat, ja jopa sapatti, ovat ainoastaan varjokuvia Kristuksen tuomasta suuremmasta ja todellisemmasta hyvästä.

Juudan leijona, uhrikaritsa

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 22.4.2025 

Kolossalaiskirje 2:15

Paavali kirjoittaa tekstissämme jälleen pahan henkivalloista, jotka Jeesus Kristus on voittanut. Tämä sanoma on hyvin ajankohtainen aikamme keskellä.

Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarna

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 15.4.2025

Johannes Krysostomos oli Konstantinopolin patriarkka. Hän on idän merkittävimpiä kirkkoisiä. Hän eli noin vuodesta 347 vuoteen 407. Krysostomos tarkoittaa "kultasuu". Hän oli lahjakas puhuja. Hänet karkoitettiin jonkun kerran virastaan. Hän puhui paljon köyhien puolesta. Hän oli Jumalalle antautunut. Näin pääsiäisen tienoilla luen hänen pääsiäissaarnansa meille. Teksti löytyy ortodoksi.net verkkosivustolta.