Miksi uskon? — ”Jumala ylläpitää uskoani”

Suomen Viikkolehti 12.6.2026

Olen luterilaisesta kodista, jossa vanhempani kunnioittivat uskonasioita. Mummini opetti minua lapsena rukoilemaan ja lauloi hengellisiä lauluja. Äitini käytti minua seurakunnan kerhossa, ja perheessäni käytiin myös joulukirkossa.

Jokunen rivi musiikista

Blues on elämässä särkyneiden ja sielultaan ahdistettujen ihmisten musiikkia. Siinä on myös varsin paljon hengellistä kuvastoa. On rukousta, syntiä, katumusta, enkeleitä, paholaista, Jumalaa ja Kristusta. Jokin tässä genressä on resonoinut vahvasti nuoresta asti. Rehellinen, raaka, paljas ihmisyys. Nuorena poikana blues -addiktioni alkoi todenteolla Eric Claptonin From the Cradle -albumista. Olin sitä ennen kuunnellut ja soitellut kyseisen artistin akustisen Unplugged -albumin biisejä. Mutta From the Cradle jysähti tajuntaani kuin viski. Aluksi sitä oli hieman vaikeaa kuunnella, siinä oli niin voimakas tunnelataus. Mutta kun siihen pääsi sisälle, se oli menoa ilman paluuta.

Yliluonnollista?

Olen kerran eläessäni nähnyt näyn. En kokenut sitä sisäisenä vaikutelmana tai tunteena, vaan aistihavaintona. Se tapahtui joulukuussa 1999 Kuopiossa. Sanoin helluntaiseurakunnan nuoriso-ohjaajalle Tommi Suonpäälle nuortenillassa, että tahdon antaa koko elämäni Jeesukselle. Hän laski käden ylleni ja rukoili puolestani. Näin kuinka vieressäni olevan kaverini ristittyjen käsien välistä leimahti liekki.

Usko ja sairastaminen

Älä enää juo pelkkää vettä, vaan käytä vatsasi ja toistuvien vaivojesi vuoksi vähän viiniäkin (1. Tim. 5:23).

Nuorena olin yhden muutaman kuukauden mittaisen hoitojakson verran psykiatrian vuodeosastolla varhaiskuntoutuksen puolella. Lähdin sinne vapaaehtoisesti. Olen kiitollinen että sain silloin tarvitsemaani apua. Ja siitä etten ole tarvinnut uudestaan samaa. Silloin löytyi lääkitys kohdalleen ja kävin joitakin vuosia terapiassa. Sitä kautta kuntouduin sairaudestani varsin hyvin.

Vieraskynä Heikki Hynninen: Kärsimyksen ongelma

Luento Viitasaaren vapaasrk:lla 4.3.2023

Sydämellisesti tervetuloa tähän tilaisuuteen. On todella kiva nähdä teitä kaikkia. Kävin viimeksi luonanne puhumassa 2019. Mukava olla täällä Viitasaarella. Tämä on kiva kaupunki järven rannalla. Olen Hynnisen Heikki. Olen kotoisin Joensuusta. Olen kuusilapsisen maanviljelijäperheen kuopus. Olen opiskellut jonkinverran sosiologiaa ja filosofiaa yliopistossa. Teologiaa olen opiskellut itsenäisesti. Olen Joensuun vapaaseurakunnan jäsen, jossa pyrin toimimaan aktiivisesti.

Tarkoitukseni on puhua tänään kärsimyksen ongelmasta. Se on monelle suuri kompastuskivi uskoontulolle tai uskossa pysymiselle. Kärsimys on jotain hyvin yleisinhimillistä ja universaalia. Se on kaikille ihmisille tavalla tai toiselle tuttua. Kärsimyksen ongelma on monella tavoin mysteeri.

Rauno Laukkanen 1951-2024

Puheenvuoro enoni muistotilaisuudessa la 19.10.2024

Antiikin roomalaisilla oli sanonta: Kuolema on varma, hetki epävarma. Joillekin ajatus elämän väistämättömästä päättymisestä johtaa toivottomuuden ja tarkoituksettomuuden tunteeseen. On kuitenkin mahdollista ajatella, ja mielestäni parempi ajatella, että juuri päiviemme rajallisuus antaa niille merkityksen. Jokainen päivä on ainutkertainen. Jokainen elämä on ainutkertainen.

Alkurukous

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 28.5.2024

Kolossalaiskirje 1:3-6a 

Paavali aloittaa kirjeen tyypilliseen tapaansa rukouksella. Voimme oppia todella paljon Raamatun rukouksista, sekä Vanhan että Uuden testamentin puolella. Raamatussa on tasapaino maailman suurten asioiden ja meidän pienten ihmisten asioiden välillä. Molemmista kirjoitetaan siellä. Saamme muistaa molempia.

Paavali kiitti Jumalaa kirjeen vastaanottajista. Hänen kirjeensä aloitus on, kuten yleensä, myönteinen ja rakentava. Hän tiesi juutalaisena rabbina Sananlaskut 16:21 mukaisesti että huulten suloisuus antaa opetukselle tehoa. (KR33) Hän toimi näin. Ystävällisyydellä saavuttaa usein enemmän. Vaikka kyllä Paavali osasi myös ärähtää tarvittaessa. Näemme tämän mm. Galatalaiskirjeestä.

Kristinusko ja Raamattu?

Kysymys Raamatusta ei ole aivan yksinkertainen. Raamattu ei ole lasten kirja. Pienten lasten ei kannata antaa lukea omatoimisesti Raamattua. Sitä varten on olemassa lastenraamattuja, joihin on valikoitu lapsille soveltuvia tekstejä. Lasten ei tarvitse tietää liian varhain aikuisten hämmentävästä maailmasta.

Raamattu on ehkä enemmän kirjasto kuin kirja. Siellä on toisaalta yhdistäviä teemoja ja historiallisia tosiasioita. Toisaalta siellä on myös historiallisia ja luonnontieteellisiä epätarkkuuksia ja teologisia jännitteitä. 

Meillä ei ole Raamatun alkuperäisiä käsikirjoituksia (joille jotkut fundamentalistit ja äärikonservatiivit laittavat paljon painoa). Paikka paikoin Raamatun merkityksen ymmärtäminen on lähinnä arvailua. Kokemukseni on ollut että mitä enemmän olen perehtynyt Raamattuun, sitä enemmän kuva on monimutkaistunut.

Hyviä ja vähemmän hyviä muistoja

Kun tulee ikää, ihminen alkaa muistella menneitä. Olen alkujaan evankelis-luterilainen. Tultuani nuorena uskoon joulukuussa 1999 Kuopion helluntaiseurakunnan nuortenillassa, liityin pian tämän jälkeen Leppävirran helluntaiseurakuntaan. 

Osallistuin aktiivisesti Leppävirran helluntaiseurakunnan toimintaan noin vuosina 2000-2010. Muistan niitä vuosia pääosin hyvällä. Niissä oli mukana paljon Jumalan armoa. Välillä käyn myös yhä kylässä Leppävirran helluntaiseurakunnalla, ja myös ev.lut seurakunnalla. En koe edes silloin eronneeni helluntaiseurakunnasta, enkä luterilaisesta kirkostakaan, kun minusta tuli vapaakirkollinen. Me kristityt olemme saman Isän lapsia.

Ajattelun kehitys

Ihmisen täytyy aina lähteä jostakin liikeelle rakentamaan ajatteluaan ja tietämystään. Prosessi alkaa yksilön kohdalla aina alusta. Koti ja koulu ovat suuri siunaus. Läheisiltä ja ystäviltä kuullaan kertomuksia ja nähdään esimerkkiä, peruskoulussa opitaan ensin yksinkertaistetut hahmotelmat, lukiolaisena tai ammattikoululaisena saadaan lisää tietoa ja ymmärrystä perusasioita.

Läpi elämän voi tapahtua erikoistumista tiedonaloihin opintojen, työn ja harrastusten kautta. Vuosien saatossa alkaa ymmärtämään hieman syvemmin ja laajemmin asioita, joihin keskittyy. Ihmisen vanhetessa tapahtuu pelkistymistä. Tällöin näkee paremmin kuin aiemmin mikä on oleellista ja tärkeää.

Ratkaisukristillisyys?

Mielestäni on tärkeää selventää että mitä tarkoitamme ratkaisukristillisyydellä ja mitä emme. Nähdäkseni amerikkalaista Charles Grandison Finneyn (1792-1875) tyylistä semi-pelagiolaista ratkaisukristillisyyttä emme tarvitsisi. Finneyllä on ollut yllättävän paljon vaikutusta moderniin evankelikalismiin (mm. alttarikutsut, syntisen rukous).

Hieman tieteestä ja uskosta

Osa ihmisistä ajattelee ettei Jumalaa ole, koska häntä ei voida nähdä. Jos kuitenkin uskomme ainoastaan ulkoisiin havaintoihimme (joita niitäkään ei voida vastaansanomattomasti todistaa sen enempää todellisiksi kuin epätodellisiksi), olemme aika köyhiä. Modernissa fysiikassakin ajatellaan, että on olemassa useampia ulottuvuuksia kuin ne perinteiset kolme (korkeus, pituus ja syvyys).

Vieraskynä Heikki Hynninen: Epäilyksistä uskoon

Luento Viitasaaren vapaasrk:lla 18.5.2019 

Olen iloinen teistä jokaisesta jotka jaksoitte näin kauniina päivänä tulla kuuntelemaan. Puheemme teema on epäilykset ja niiden kohtaaminen. Tämä teema koskettaa kaikkia kristittyjä jossain elämämme vaiheessa.