Jumalan nimen kunnioittamisesta

Suomen Viikkolehti 3.11.2026 

Nimi viittaa seemiläisessä ajattelussa henkilön luonteeseen ja toimintaan. Raamatussa nimi kertoi jotain kantajastaan. Nimen ajateltiin olevan läheisessä suhteessa henkilöön itseensä. Kun Jumala ilmoittaa meille nimensä, hän ilmoittaa samalla jotain itsestään. Jumalalla on Raamatussa useampia nimiä. Jokaisen nimen kohdalla hän ilmoittaa lisää itsestään.

Isä meidän lyhyesti - 4. pyyntö

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 27.10.2026

Olemme nyt viidettä kertaa Isä meidän -rukouksen äärellä tässä opetussarjassa. Käsittelemme tänään rukouksen neljättä pyyntöä: Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.

Tuomme neljännessä pyynnössä Jumalalle tietoon ajalliset tarpeemme. Jumala on kiinnostunut meidän pienten ihmisten huolista ja hyvinvoinnista. Hän toimii usein ihmisten kautta. Maanviljelijät, karjankasvattajat, kalastajat, puutarhurit, leipurit, lihanleikkaajat, kuljettajat ja kauppiaat ahkeroivat, jotta saamme jokapäiväisen leipämme. Tunnustamme heidän työnsä arvon ja merkityksen.

Samalla muistamme että olemme jatkuvasti riippuvaisia Jumalan huolenpidosta. Jokapäiväisen leivän pyytäminen tulee erityisen lähelle kun ei ole yhteiskunnallisia tukijärjestelmiä ympärillä. Näin on joissain paikoin yhä ja näin oli Jeesuksen aikaan, jolloin monet elivät kädestä suuhun, ja päivän työstä maksettu palkka riitti useimmille vain elämän välttämättömyyksiin.

Ajatuksia omastaan antamisesta

Suomen Viikkolehti 14.10.2026

Vanhassa testamentissa opetetaan anteliasta elämäntapaa, Sananlaskut 19:17: "Joka köyhää armahtaa, lainaa Herralle, ja Herra maksaa takaisin hyvän teon." Jeesus menee Vuorisaarnassa vielä syvemmälle tekemisen motiiveihin (Matt. 6:1–8). Ei tule etsiä toisten huomiota, vaan Jumalan kunniaa ja lähimmäisten parasta.

Isä meidän lyhyesti lyhyesti - 3. pyyntö

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 6.10.2026

Olemme neljättä kertaa Isä meidän -rukouksen äärellä tässä opetussarjassa. Käsittelemme tänään rukouksen kolmatta pyyntöä: Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. 

Jumalan tahdon toteuttaminen ei ole ainakaan minulle aina helppoa. En ole elänyt aina ja kaikessa Jumalan tahdon mukaan. Yritän kyllä, mutta olen kesken. Jumalan rakastava ja hyvä tahto toteutuu jo pyhien enkelien ja perillepäässeiden pyhien keskuudessa taivaassa. Isä meidän rukouksessa rukoilemme sitä että Jumalan tahto toteutuisi myöskin keskuudessamme täällä maan päällä.

Isä meidän lyhyesti - 2. pyyntö

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla 22.9.2026

Olemme nyt kolmatta kertaa Isä meidän -rukouksen äärellä tässä opetussarjassa. Tänään on vuorossa rukouksen toinen pyyntö: Tulkoon sinun valtakuntasi.

Markuksen evankeliumi 1:15 sanoo että julkisen toimintansa alussa Jeesus Kristus alkoi julistaa: Aika on täyttynyt, Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Kääntykää ja uskokaa hyvä sanoma!

Kristillinen seurakunta

Puhe Uuraisten helluntaisrk:lla su 20.9.2026

Kiitos että olemme saaneet tulla jälleen tänne Uuraisten helluntaiseurakunnalle KMK:n kanssa. On ilo ja kunnia saada palvella teitä musiikissa ja sanassa.

Rukoillaan uskonpuhdistaja Martti Lutherin sanoin:

Näkökulma: Sapatti

Suomen Viikkolehti 22.6.2026

Sapatti tarkoittaa lepoa. 2 Moos. 20:8–11 sapattikäskyä perustellaan viittaamalla luomisviikkoon. 5 Moos. 5:12–15 Israelin vapautumisella Egyptin orjuudesta, sekä ihmisten, niin orjien kuin vapaiden, ja myös kotieläinten levontarpeella.

Israelin kansa oli elänyt Egyptissä pakkotyössä. Heillä ei ollut siellä vapaapäiviä. Sapatti oli Jumalan hyvä lahja kansalleen. He eivät olleet enää orjia, vaan olivat nyt vapaita. Jumala käski pyhittämään lepopäivän siunatakseen. Mooseksen laissa kuvataan myös vuotuisia juhlia, jolloin mm. kokoonnuttiin nauttimaan sadosta.

Mietteitä kadotuksesta

Kadotus on yksi vaikeimmista opinkohdista kristinuskossa. Joskus minusta tuntuu, että minulla on sen suhteen enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Vaikka en voikaan ratkaista asiaa lopullisesti ja kokonaan, en voi olla aika ajoin pohtimatta sitä. Enkä siitä täysin vaietakaan.

On kiistatonta, että puhetta iankaikkisesta kadotuksesta on käytetty kristinuskon historiassa myös vallankäytön välineenä. Kaikki julistus helvetistä ei ole ollut tervettä, tasapainoista ja asiallista. Eikä se ole sitä välttämättä aina nykyisinkään.

Yleiskatsaus vapaakirkolliseen teologiaan ja Raamattuun

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 17.5.2026 

Kiitos siitä että olemme saaneet tulla jälleen luoksenne Viitasaaren vapaaseurakunnalle! On ilo nähdä teitä ja etuoikeus saada luennoida teille hieman teologiasta. Tämä luento pohjautuu paljolti koulutöihini, blogikirjoituksiini ja Suomen Viikkolehden artikkeleihini, joita olen laatinut.

Isä meidän lyhyesti - 1. pyyntö

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 5.5.2026

Olemme nyt toista kertaa Isä meidän -rukouksen äärellä. Tänään käsittelemme rukouksen ensimmäistä pyyntöä: Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

Nimi viittaa seemiläisessä ajattelussa henkilön luonteeseen ja toimintaan. Raamatussa nimi kertoi kantajastaan. Nimen ajateltiin olevan läheisessä suhteessa henkilöön itseensä. Kun Jumala ilmoittaa nimensä, hän ilmoittaa itsensä. Jumalalla on Raamatussa useampia nimiä. Joka nimen kohdalla Jumala ilmoittaa jotain itsestään. Jumalan nimi on kaikkien muiden nimien yläpuolella, kaikesta muusta erotettu.

Isä meidän lyhyesti - johdantosanat

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 24.3.2026

Aloittelemme tänään uuden opetussarjan. Käsittelemme Isä meidän -rukousta. Keskitymme tänään rukouksen johdantosanoihin Isä meidän, joka olet taivaissa.

Rukousta on sanottu kristityn hengitykseksi. Se on yksi elävän hengellisyyden perusedellytyksistä. Jeesus piti luonnollisena asiana sitä että hänen seuraajansa rukoilevat yksin ja yhdessä. Isä meidän -rukous on kaikille kristityille yhteinen ja meille erityisen tärkeä ja rakas koska Herra Jeesus on itse opettanut sen meille hänen seuraajilleen.

Näkökulma: Ilmestyskirjan tulkinnasta

Suomen Viikkolehti 10.3.2026

Ilmestyskirjan salaperäinen sisältö on kiehtonut lukijoitaan kirjoittamisajankohdasta meidän aikaamme asti. Kirjan sanoma on väkevä. Samalla sen yksityiskohtia on haastavaa ymmärtää. Erityisen tärkeä tausta Ilmestyskirjalle on Vanha testamentti, johon se viittaa yli 250 kertaa.

Lopputervehdykset

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 24.2.2026

Kolossalaiskirje 4:7-18

Raamatun kirjeet Uudessa testamentissa tarkoitettiin alunperin luettavaksi seurakunnissa kerralla alusta loppuun. Kunkin kirjeen taustojen ymmärtäminen auttaa meitä kunkin kirjeen tulkinnassa. Paavali antaa vielä lopputerveisiä. Vaikka hän oli vankka Herran palvelija, hänellä oli ystäviä ja työtovereita. He tukivat Paavalia ja Paavali tuki heitä. Paavali verkostoitui. Paavalin ystävät rukoilivat hänen puolestaan. Myös Paavali muisti ystäviään jatkuvasti rukouksin. Paavali vietti heidän kanssaan aikaa. He purkivat sydäntään toisilleen.

Todistaminen ja uskonpuolustus

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla 17.2.2026

Kolossalaiskirje 4:6

Tiituskirjeen luvussa 2 jakeissa 9 ja 10 sanotaan (KR38): Kehoita palvelijoita olemaan isännilleen kaikessa alamaisia, heille mieliksi, etteivät vastustele, etteivät näpistele, vaan kaikin tavoin osoittavat vilpitöntä uskollisuutta, että he Jumalan, meidän vapahtajamme, opin kaikessa kaunistaisivat.

Olen joskus mietttinyt sitä millainen usko on puoleensavetävää. Kaunis usko on varmasti ainakin aitoa ja totuudellista. Se on rakkaudellista, valoisaa ja myönteistä. Se on valmis näkemään vaivaa ja kärsimään.

Näkökulmia tuomitsemisesta ja tuomiosta — "En sano, etteikö tällaisista asioista voi puhua"

Suomen Viikkolehti 2.1.2026

On ilmeistä, että "tulta ja tulikiveä" (englanniksi fire and brimstone) saarnaavat ovat saaneet julistuksellaan käännynnäisiä. Uuden-Englannin puritaaniteologin, presbyteeripastori Jonathan Edwardsin, kuuluisa saarna "Syntiset vihaisen Jumalan käsissä" (Sinners in the hands of an angry God) vaikutti kuulijoissa sellaista synnintuntoa, että osa turvautui kirkon pilareihin, jotta eivät olisi tippunut elävältä helvetin tuleen.

Edwardsin kaltaisten julistajien toiminnalla on ollut myös hintansa. Se on aiheuttanut monille lähimmäisille pitkäaikaista ja syvää henkistä kärsimystä. Nykyisessä sekulaareissa suomalaisessa kulttuurissa vähemmistö uskoo Raamatun ja kristinuskon opettamaan Jumalaan. Vaikuttaa siltä, että voimakas Jumalan vihan ja tuomion sekä kadotuksen korostus saa täällä aikaan kuulijoissa sanoman torjumista. Kristityissäkin tämä korostus voi saada aikaan elämän mittaisia traumoja ja syviä pelkotiloja.

Hieman kirkkoisistä

Tilasin vuosia sitten Ristin Voittoa. Se on hyvä lehti, helluntailaisten äänenkannattaja. Kerran mielipidepalstalla oli puheenvuoro, joka ei tietenkään (onneksi) heijastellut sen enempää lehden kuin helluntailiikkeenkään virallista kantaa. Eräs (luullakseni maallikko) kuitenkin kirjoitti, että eivätkö kirkkoisät olleetkin harhaoppisia. Kun luin tuon mietin silloin mielessäni että kuinkahan moni suomalainen vapaan suunnan uskova mahtaa ajatella oikeasti noin.

Asia on ennemminkin niin, että kirkkoisät synnyttivät yhdessä Jumalansa kanssa oikeaa kristillistä oppia, jota vasten kaikkea myöhempää kristinuskoa on peilattava. Kirkkoisät loivat kristillistä ortodoksiaa torjuessaan harhaoppeja. Varhaisia harhaoppeja olivat muunmuassa gnostilaisuus, areiolaisuus ja pelagiolaisuus.

Puheenvuoro Raamatun tutkimisesta ja teologiasta

Suomen Viikkolehti 8.12.2025

Raamattunäkemyksen taustalla on aina filosofisia ja teologisia sitoumuksia. Jotkut ovat nähneet asian siten, että on mahdotonta tehdä raamattuteologiaa. Toisaalta seurakunnissa on ollut havaittavissa tiettyä naiiviutta ja haluttomuutta akateemiseen keskusteluun.

Kehoitus rukoukseen ja viisauteen

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 2.12.2025 

Kolossalaiskirje 4:2-5

Jeesus opetti hellittämättömästä rukouksesta. Hän kertoo Luukkaan evankeliumin luvun 11 vertauksessa ystävästä, joka menee lainaamaan nukkumaan menneeltä ystävältään yöllä syötävää ja kolkuttaa, vaikka toinen ei haluaisi avata, ja luvun 18 vertauksessa leskestä ja väärämielisestä tuomarista, jossa leski pommittaa pyynnöillään tuomaria ja saa lopulta oikeuden. Näiden vertausten sanoma on, että emme saa väsyä rukoilemaan. Jumala kuulee kyllä rukouksemme, vaikka vastaukset voivat toisinaan viipyä. Saatamme rukoilla joitakin asioita läpi elämämme.

Apostoli Paavali oli ahkera rukoilija. Hän rukoili paljon. Hän pyysi silti esirukousta toisilta, kuten sananjulistustyöhön tässä tekstissä. On tärkeä muistaa rukouksin evankelistoja, lähetystyöntekijöitä, raamatunopettajia, pastoreita - kaikkia evankeliumin julistajia. Tämän lisäksi on tärkeää muistaa myös kuulijoita. Todellinen usko on riippuvainen Jumalan sanan ja Jumalan Hengen työstä.

Mielipide: Kristinuskosta ja Raamatusta

Suomen Viikkolehti 10.11.2025 

Raamattu ei ole pienten lasten kirja. Heidän ei kannata antaa lukea omatoimisesti Raamattua. Sitä varten on olemassa lastenraamattuja, joihin on valikoitu lapsille soveltuvia tekstejä. Lasten ei tarvitse tietää liian varhain aikuisten hämmentävästä maailmasta.

Vieraskynä Heikki Hynninen: Evankeliumien luotettavuus

Luento Viitasaaren vapaasrk:lla la 9.8.2025

Tervetuloa kaikille! Täytyy taas todeta että on todella mahtavaa että saan olla taas teidän kanssanne. Tästä on muotoutumassa jo traditio että tulen Joensuusta tänne Keski-Suomeen. Evankeliumien luotettavuus on tärkeä teema, sillä joskus nykykeskustelussa saattaa olla käsitys että me kristityt uskomme satuihin, että uskomme Raamattuun ja evankeliumeihin ilman todisteita. Tarkoitukseni on avata tässä sitä missä määrin evankeliumeihin voi luottaa historiallisina lähteinä.