Näkökulma: Ilmestyskirjan tulkinnasta

Suomen Viikkolehti 10.3.2026

Ilmestyskirjan salaperäinen sisältö on kiehtonut lukijoitaan kirjoittamisajankohdasta meidän aikaamme asti. Kirjan sanoma on väkevä. Samalla sen yksityiskohtia on haastavaa ymmärtää. Erityisen tärkeä tausta Ilmestyskirjalle on Vanha testamentti, johon se viittaa yli 250 kertaa.

Tuomio vai pelastus

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 2.9.2025

Jesaja 1:16-20

Tänään olemme hetken Vanhan testamentin äärellä, tarkemmin sanoen profeetta Jesajan kirjan alun. Tässä on pieni raamatunselitysopillinen pähkinä. Olen hieman muokannut tähän puheeseen KR92 sanamuotoa 1 luvun jakeessa 18. Hepreasta on mahdollista kääntää tämä kohta, myös näin, toki myös kirkkoraamatun kääntämällä tavalla. Tämä hieman totutusta poikkeava käännös sopii nähdäkseni paremmin kirjalliseen asiayhteyteen. Se on yksi niistä asioista, jotka tulee ottaa huomioon kääntäessä.

STI:n linkkejä VT:n luentoihin

Vanha testamentti on kristityille hyvin tärkeä osa Raamattua. Se on arvokas teos jo itsessään, mutta antaa erityisesti taustan Uuden testamentin ymmärtämiselle. Vanhan testamentin kirjojen tuntemiselle, sekä laadukkaalle opetukselle niistä, on aina tarvetta kristillisessä seurakunnassa.

Suomen teologinen instituutti (STI) on useamman Suomen evankelis-luterilaisen kirkon herätysliikkeen ja lähetysjärjestön perustama ja ylläpitämä teologian opetusta ja tutkimusta harjoittava laitos. STI:n tekemän teologian voidaan perustellusti katsoa olevan lähempänä kristillisen seurakunnan uskoa, kuin sekulaarin yliopistoteologian.

Pyhä Henki Raamatussa — osa 1: Eskatologiaa koettiin jo Vanhassa testamentissa

Suomen Viikkolehti 1.5.2025 

Heprean sanalla ruah voidaan viitata liikkuvan ilman lisäksi ihmisten, eläinten, yliluonnollisten henkien sekä Jumalan ominaisuuksiin. Sana voidaan kääntää "tuuli", "henkäys", "katoavainen", "asenne", "luonne" tai "henki". 

Ilmaus “pyhä henki” (ruah qadosh) esiintyy Vanhassa testamentissa kolmesti: Psalmin 51 jakeessa 11 ja Jesajan kirjassa luvun 63 jakeissa 10–11. Ilmaukset “Herran [Jahven] henki” ja “Jumalan henki” esiintyvät noin 94 kertaa Vanhassa testamentissa, kun lasketaan mukaan ilmaukset “minun henkeni”, “sinun henkesi”, “hänen henkensä” tilanteissa, joissa viitataan selvästi Jumalaan.

Jesajan kutsumusnäky

Jesaja 6:1-13

Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 15.9.2023

Jumalan luomistyöhön kuuluu näkyvän todellisuuden lisäksi näkymätön todellisuus. Apostolisessa uskontunnustuksessa sanotaan että Jumala on maan lisäksi myös taivaan Luoja. Toisessa varhaisessa kristillisessä uskontunnustuksessa, Nikaian uskontunnustuksessa, sanotaan: ”Me uskomme yhteen Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien näkyväisten ja näkymättömien Luojaan.” Näkymättömään todellisuuteen sisältyy enkelit.

Monista puhe enkeleistä voi tuntua järjettömältä. Valistuksen ajan rationalismi, järjen ylikorostaminen, on saanut lännessä myös monet kristityt puhumaan aika varauksellisesti näkymättömästä maailmasta, varsinkin näkymättömien voimien vaikutuksesta tämänpuoleisessa. Enkelit saatetaan nähdä lähinnä symboleina. Toisaalta monet ihmiset kokevat syvää janoa yliluonnollisen todellisuuden puoleen. Tämä näkyy esimerkiksi uushenkisyyden suosiossa.

Profeetan kutsumus

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla 19.2.2021

Jeremia 1:1-19

Jeremian kirja alkaa profeetan kutsumisella ja kahdella kutsumusta vahvistavalla näyllä. Nämä kirjan alkusanat asettavat koko Jeremian kirjan historiallisiin yhteyksiinsä. Tekstissä mainitaan Josia, Jojakim ja Sidkia. He olivat Jeremian toiminnan aikana tärkeimmät kuninkaat Juudassa.

Jeremian isä Hilkia oli pappi Anatotissa. Paikkakunta oli vajaat 5 km Jerusalemista koilliseen. Se kuului Benjaminin alueeseen. Jeremia syntyi kelvottoman kuningas Manassen aikana. Emme tiedä toimiko Jeremia papin tehtävissä, mutta jumalanpalveluselämä oli hänelle kuitenkin hyvin tuttua ja varmasti muovasi hänen kokemustaan elämästä ja ajatuksiaan Jumalasta.

Kristukseen juurtuminen

Puhe Keuruun vapaasrk:lla 15.1.2021

Efesolaiskirje 4:1-16

On hyvä muistaa että Efesolaiskirje on vankilakirje. Paavali odotti tuomiota ja oli kuitenkin levollinen ja ylisti. Mekin saamme olla levollisia mitä elämässämme onkaan. Jos on vaikeaa, saamme valittaa. Raamatussa on valituspsalmeja ja muitakin valituksia. Saamme näyttää Jumalalle tunteemme ja olla hänen edessään paljaita.

Paavali käsittelee lukemamme tekstin aluksi seurakunnan yhteyttä ja ykseyttä. Jumalan tarkoitus on että hänen seurakuntansa olisi yksi. Usein vapaissa suunnissa pidämme sanasta yhteiskristillinen, mutta saatamme hieman vierastaa sanaa ekumenia. Luterilaisilla on joskus toisinpäin. Näitä sanoja ei tarvitse kuitenkaan säikkyä.