Näkökulma: Miksi olen vapaakirkollinen?

Suomen Viikkolehti 15.4.2026

Suomalaista vapaakirkollisuutta on tunnetusti vaikea määritellä kovin tarkasti. Alustava määritelmä voisi olla ehkä vaikka seuraavan kaltainen:

”Suomen Vapaakirkko on protestanttinen matalakirkollinen kirkkokunta, joka pyrkii määrittelemään uskoansa palaamalla uudelleen ja uudelleen (protestanttiseen) Raamattuun (apokryfikirjoja ei tunnusteta osaksi kaanonia). Vapaakirkko suhtautuu myönteisesti reformaatioon ja usein myös karismaattiseen liikkeeseen. Juuremme ovat herätyskristillisyydessä. Katto-organisaatiomme on verrattain kevyt. Vapaaseurakuntien toiminta on verrattain itsenäistä.”

Näkökulma: Missä opiskella teologiaa?

Suomen Viikkolehti 30.3.2026

Kannattaako opiskella teologiaa suomalaisessa kansanopistossa vai yliopistolla? Vastaus riippuu pitkälti siitä, mitä teologian opinnoilta hakee. Jos pyrkii ammattitutkijaksi, uskonnonopettajaksi, evankelis-luterilaisen kirkon papiksi, tai ortodoksipapiksi, silloin kannattaa pyrkiä yliopistoon. Suomessa voi opiskella teologiaa Helsingin, Itä-Suomen yliopistoissa, sekä Åbo Akademissa ruotsiksi. Ortodoksista teologiaa tosin opiskellaan ainoastaan Itä-Suomen yliopistossa.

Jos haluaa vaikuttaa helluntailaisuuden tai Vapaakirkon piirissä maallikkona, tai jos ajatuksissa on seurakuntatyö tai lähetystyö kyseisten yhteisöjen parissa, Iso Kirja tai Suomen teologinen opisto ovat erittäin varteenotettavia vaihtoehtoja. Myös Suomen metodistikirkko kouluttaa pappejansa Suomen teologisella opistolla.

Jokunen ajatus kirkosta ja historiasta

Lukioajoista muistan uskonnontunneilta asian, joka nolotti jälkeenpäin (oli toki muitakin asioita jotka nolotti, mutta ei enempää niistä tällä kertaa). Tulin väittäneeksi että helluntailaisuus on maailman suurin kristinuskon suunta. Opettaja sanoi että roomalaiskatolinen kirkko on suurin. Meinasin sanoa "mutta eiväthän he ole oikeasti kristittyjä". Älysin silloin vaieta.

Isä meidän lyhyesti - johdantosanat

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 24.3.2026

Aloittelemme tänään uuden opetussarjan. Käsittelemme Isä meidän -rukousta. Keskitymme tänään rukouksen johdantosanoihin Isä meidän, joka olet taivaissa.

Rukousta on sanottu kristityn hengitykseksi. Se on yksi elävän hengellisyyden perusedellytyksistä. Jeesus piti luonnollisena asiana sitä että hänen seuraajansa rukoilevat yksin ja yhdessä. Isä meidän -rukous on kaikille kristityille yhteinen ja meille erityisen tärkeä ja rakas koska Herra Jeesus on itse opettanut sen meille hänen seuraajilleen.

Näkökulma: Ilmestyskirjan tulkinnasta

Suomen Viikkolehti 10.3.2026

Ilmestyskirjan salaperäinen sisältö on kiehtonut lukijoitaan kirjoittamisajankohdasta meidän aikaamme asti. Kirjan sanoma on väkevä. Samalla sen yksityiskohtia on haastavaa ymmärtää. Erityisen tärkeä tausta Ilmestyskirjalle on Vanha testamentti, johon se viittaa yli 250 kertaa.

Lopputervehdykset

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 24.2.2026

Kolossalaiskirje 4:7-18

Raamatun kirjeet Uudessa testamentissa tarkoitettiin alunperin luettavaksi seurakunnissa kerralla alusta loppuun. Kunkin kirjeen taustojen ymmärtäminen auttaa meitä kunkin kirjeen tulkinnassa. Paavali antaa vielä lopputerveisiä. Vaikka hän oli vankka Herran palvelija, hänellä oli ystäviä ja työtovereita. He tukivat Paavalia ja Paavali tuki heitä. Paavali verkostoitui. Paavalin ystävät rukoilivat hänen puolestaan. Myös Paavali muisti ystäviään jatkuvasti rukouksin. Paavali vietti heidän kanssaan aikaa. He purkivat sydäntään toisilleen.

Todistaminen ja uskonpuolustus

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla 17.2.2026

Kolossalaiskirje 4:6

Tiituskirjeen luvussa 2 jakeissa 9 ja 10 sanotaan (KR38): Kehoita palvelijoita olemaan isännilleen kaikessa alamaisia, heille mieliksi, etteivät vastustele, etteivät näpistele, vaan kaikin tavoin osoittavat vilpitöntä uskollisuutta, että he Jumalan, meidän vapahtajamme, opin kaikessa kaunistaisivat.

Olen joskus mietttinyt sitä millainen usko on puoleensavetävää. Kaunis usko on varmasti ainakin aitoa ja totuudellista. Se on rakkaudellista, valoisaa ja myönteistä. Se on valmis näkemään vaivaa ja kärsimään.