Mietteitä kadotuksesta

Kadotus on yksi vaikeimmista opinkohdista kristinuskossa. Joskus minusta tuntuu, että minulla on sen suhteen enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Vaikka en voikaan ratkaista asiaa lopullisesti ja kokonaan, en voi olla aika ajoin pohtimatta sitä. Enkä siitä täysin vaietakaan.

On kiistatonta, että puhetta iankaikkisesta kadotuksesta on käytetty kristinuskon historiassa myös vallankäytön välineenä. Kaikki julistus helvetistä ei ole ollut tervettä, tasapainoista ja asiallista. Eikä se ole sitä välttämättä aina nykyisinkään.

Miksi uskon? — ”Jumala ylläpitää uskoani”

Olen luterilaisesta kodista, jossa vanhempani kunnioittivat uskonasioita. Mummini opetti minua lapsena rukoilemaan ja lauloi hengellisiä lauluja. Äitini käytti minua seurakunnan kerhossa, ja perheessäni käytiin myös joulukirkossa.

Yleiskatsaus vapaakirkolliseen teologiaan ja Raamattuun

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 17.5.2026 

Kiitos siitä että olemme saaneet tulla jälleen luoksenne Viitasaaren vapaaseurakunnalle! On ilo nähdä teitä ja etuoikeus saada luennoida teille hieman teologiasta. Tämä luento pohjautuu paljolti koulutöihini, blogikirjoituksiini ja Suomen Viikkolehden artikkeleihini, joita olen laatinut.

Isä meidän lyhyesti - 1. pyyntö

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 5.5.2026

Olemme nyt toista kertaa Isä meidän -rukouksen äärellä. Tänään käsittelemme rukouksen ensimmäistä pyyntöä: Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

Nimi viittaa seemiläisessä ajattelussa henkilön luonteeseen ja toimintaan. Raamatussa nimi kertoi kantajastaan. Nimen ajateltiin olevan läheisessä suhteessa henkilöön itseensä. Kun Jumala ilmoittaa nimensä, hän ilmoittaa itsensä. Jumalalla on Raamatussa useampia nimiä. Joka nimen kohdalla Jumala ilmoittaa jotain itsestään. Jumalan nimi on kaikkien muiden nimien yläpuolella, kaikesta muusta erotettu.

Näkökulma: Mietteitä teologian kansantajuistamisesta

Suomen Viikkolehti 5.5.2026

Olen ollut lapsesta asti pohdiskelija ja tykännyt lukea. Kai minua on joskus pidetty melko syvällisenäkin. Se, mitä olen elämäni aikana lukenut, on ollut enimmäkseen johdantoja, oppikirjoja ja yleisteoksia. Olen yrittänyt kurkistella tiedon maailmaan. Tehdä pistokokeita. Tiedostan olevani ajattelijanakin hyvin keskeneräinen.

Yleisemmällä tasolla pysyttely on ollut myös oma valintani. Tajusin nuorempana, että minulla ei ole niin paljon annettavaa taustayhteisössäni, suomalaisessa vapaakristillisyydessä, jos pyrkisin erikoistumaan pidemmälle. Todellinen asiantuntemus edellyttäisi paljon rajaamista sekä valtavasti työtä. Kuhunkin teologian pääaineen alakohtaan voisi uppoutua loppuelämäkseen.

Juhan kuulumisia, päivitystä

Hei! :)

Tässä jälleen kuulumisia.

Olin pari noin kuukauden jaksoa työkokeilussa Jyväskylän vapaaseurakunnalla. Tein hieman lyhyempää työviikkoa ja työpäivää. Tykkäsin tosi paljon. Työkokeilu antoi merkityksellisyyden tunnetta, sekä sisältöä ja rytmitystä päiviin. Koen että minua enimmäkseen arvostetaan ja minusta enimmäkseen pidetään kotiseurakunnassani. Olen kiitollinen seurakunnalle, työmarkkinatorille ja Kelalle että tämä järjestyi.

Pari ajatusta kreationismista ja älykkäästä suunnittelusta

Olen pannut merkille seuraavaa: Evoluutiosta biologisena teoriana ei ole ehkä kovin mielekästä keskustella herätyskristillisessä kontekstissa, mikäli maailmankaikkeuden iän ajoituksesta ei ole yhteistä pohjaa. Nuoren maan kreationisti ja vanhan maan kreationisti voivat käydä keskustelua varsin mielekkäästi. Samoin vanhan maan kreationisti ja makroevoluutiota kannattava kristitty. Sen sijaan nuoren maan kreationistin ja makroevoluutiota kannattavan välillä on aika perustavat näkemyserot. Avoin, kunnioittava ja kriittinen dialogi on vaikeampaa. Ei ole ehkä riittävästi yhteistä pohjaa.