Pari ajatusta kreationismista ja älykkäästä suunnittelusta

Olen pannut merkille seuraavaa: Evoluutiosta biologisena teoriana ei ole ehkä kovin mielekästä keskustella herätyskristillisessä kontekstissa, mikäli maailmankaikkeuden iän ajoituksesta ei ole yhteistä pohjaa. Nuoren maan kreationisti ja vanhan maan kreationisti voivat käydä keskustelua varsin mielekkäästi. Samoin vanhan maan kreationisti ja makroevoluutiota kannattava kristitty. Sen sijaan nuoren maan kreationistin ja makroevoluutiota kannattavan välillä on aika perustavat näkemyserot. Avoin, kunnioittava ja kriittinen dialogi on vaikeampaa. Ei ole ehkä riittävästi yhteistä pohjaa.

Jokunen ajatus kristinuskosta ja luonnontieteistä

Kirkkoisä Aurelius Augustinus (354-430) varoitti aikansa kristittyjä esittämästä väitteitä todellisuudesta, jotka filosofit saattoivat osoittaa selvästi virheellisiksi. Tällainen toiminta ei edistänyt kristinuskon uskottavuutta. Hän ajatteli myös että koska kaikki totuus kuuluu Jumalalle, voimme oppia myös "pakanoilta".

Roomalaiskatolilainen tähtitieteilijä ja fyysikko Galileo Galilei (1564-1642) näki että Raamattu opettaa kuinka päästään taivaaseen, eikä sitä miten taivaankappaleet liikkuvat. Jälkimmäisiä vastauksia tuli etsiä kaukoputkella eikä vetoamalla raamatunteksteihin.

Kristinusko ja evoluutioteoria

1. Johdanto

Tämän pienen kirjoituksen tarkoitus ei ole todistaa evoluutioteoriaa sen enempää todeksi kuin epätodeksi. Tarkoitukseni on lähinnä esittää toteavasti että vanha maailmankaikkeus, evoluutioteoria ja kristinusko on mahdollista sovittaa yhteen. Mikäli näin on, kristillisen apologetiikan ei tarvitse keskittää ainakaan kovin korostuneen suurta huomiota nykyfysiikkaan ja nykybiologiaan liittyvien tieteellisten teorioiden kumoamiseen. Lisäksi pohdin hieman sitä miksi evoluutioteoria herättää meissä suuria tunteita.

2. Raamatuntulkintaa

Kristinusko on juutalaisuuden tavoin teistinen uskonto (kuten myös islam). Teismiin kuuluu keskeisesti ajatus siitä että Jumala on luonut maailman. Vanhassa ja Uudessa testamentissa viitataan useita kertoja tähän (esim. Sananl. 3:19; Matteus 19:4; Room. 1:20). Raamatun luomiskertomus tai luomiskertomukset (1. Mooseksen kirja 1-2) on nähty pitkin historiaa useammalla kuin yhdellä tavalla. Jo Raamatussa on viitteitä siitä että Jumalalla on erilainen suhde aikaan kuin ihmisillä: Tuhat vuotta on sinulle kuin yksi päivä, kuin eilinen päivä, mailleen mennyt, kuin öinen vartiohetki (Ps. 90:4).

Maailmankaikkeuden ikään ja biologiseen evoluutioon liittyvät kysymykset tulisi nähdä erillään Raamatun arvovallasta. Kyse ei tarvitse olla Raamattuun pitäytyvistä kristinuskon totuusväittämistä luopumisesta, vaan kyse voi olla siitä miten kristillisen seurakunnan tulisi tulkita Raamattua.

Luomiskertomus ja kristillinen todellisuuskäsitys

1. Johdanto

Tässä kirjoituksessa käsittelen hyvin lyhyesti luomiskertomusta ja sen opettaman todellisuuskäsityksen merkitystä oman aikamme kristityille. Raamattu alkaa tunnetusti luomiskertomuksella. On tulkinnanvaraista tulisiko 1. Mooseksen kirja 1:1-2:25 ymmärtää yhtenä vai kahtena kertomuksena. Keskityn tässä erityisesti jaejaksoon 1. Mooseksen kirja 1:1-24a.

Oppi luomisesta on tavattoman perustava asia kristinuskossa. Luominen on hyvin laaja teema koko Raamatussa. Teemaa käsitellään niin Vanhan kuin Uuden testamentin puolella. Luomiskertomus luo perustan raamatulliselle maailmankuvalle eli kristilliselle todellisuuskäsitykselle. Kyse on ennen kaikkea metafyysisistä kysymyksistä ja vasta toissijaisesti siitä milloin luominen on tapahtunut (maailmankaikkeuden, maaplaneetan ja elävien olentojen ikä) ja miten elävät olennot on luotu (elämän ja lajien synty).

Apostolinen uskontunnustus osa 4 - Minä uskon taivaan ja maan Luojaan

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 8.7.2018 

Olemme jälleen apostolisen uskontunnustuksen äärellä. Tänään tarkastelemme yhdessä aihetta luominen. Aika laaja kokonaisuus. Mainitsen tässä puheessa raamatuntekstien ja teologian lisäksi jotain myös luonnontieteistä. Luonnontieteet ja teologia risteävät perimmäisissä kysymyksissä jonkinverran. Haluan sanoa jo tähän alkuun, että olen luonnontieteiden suhteen maallikko, en asiantuntija. Olen kiinnostunut luonnontieteistä ja hieman lukenut, mutta minulla ei ole niihin akateemista koulutusta eikä muodollista pätevyyttä, kuten niillä, jotka menevät yliopistoon lukemaan luonnontieteistä.