Puhe Viitasaaren helluntaisrk:lla 25.12.2018
Vietämme tänään Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhlaa. Joulu on heti pääsiäisen jälkeen kristillisen seurakunnan suurin kirkkovuoden tapahtuma. On tapahtunut ihme. Ikuinen on murtautunut aikaan, näkymätön on tullut näkyväksi, Sana on tullut lihaksi, Jumala on syntynyt ihmiseksi.
Esitelmä Suomen teologisen opiston kurssilla johdatus teologiaan - pe 14.12.2018
”Kirjanoppineen viisaus vaatii soveliasta, työstä vapaata aikaa, ja se, joka ei ole muussa ammatissa, voi saavuttaa viisauden.”
Siirakin kirja 38:24
On ilo ja kunnia olla tänään teidän keskuudessanne ja jakaa teille joitakin ajatuksia aiheesta pastoriteologi. Miellän itseni teologian opiskelijaksi ja aloittelevaksi seurakuntateologiksi. Opiskelemme todella kiehtovaa ja älyllisesti stimuloivaa alaa, jolla on samalla myös suurta käytännön merkitystä kristilliselle seurakunnalle ja Jumalan valtakunnan työlle.
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 18.11.2018
Olemme nyt toiseksi viimeistä kertaa apostolisen uskontunnustuksen äärellä. Käsittelemme tällä kertaa oppia pelastuksesta. Pyrin kuvaamaan lyhyesti tätä kristillisen uskomme opinkohtaa perinteisestä protestanttisesta perspektiivistä. Kristityillä on ollut historian aikana erilaisia näkemyksiä pelastuksesta. Kaikki todelliset kristityt ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että Jeesuksen elämä ja kuolema meidän puolestamme tuo meille syntiemme anteeksiantamuksen ja ikuisen elämän lahjan ja että Jumala tahtoo myös uudistaa meidät.
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 4.11.2018
Käymme jälleen yhdessä apostolista uskontunnustusta lävitse. Tänään aiheenamme on seurakunta. Seurakunta ei ole ainoastaan inhimillinen instituutio. Siinä ei ole kyse samanmielisten kerhotoiminnasta tai poliittisesta liikkeestä. Seurakunta on Kristuksen asialla, hänen palveluksessaan. Jumalan sana ja Jumalan Pyhä Henki luovat seurakunnan. Seurakunta elää Jumalan vaikutuksesta. Ilman Jumalaa seurakunta kuolee.
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 21.10.2018
Jatkamme apostolista uskontunnustusta. Tänään aiheena on Pyhä Henki. Jotkut kristityt arkailevat rukoilla Pyhää Henkeä, koska Raamatussa rukoillaan Isää Jumalaa ja Herraa Jeesusta. Mutta Pyhä Henki on Jumala, kuten Isä ja Poika. Meidän ei tarvitse pelätä rukoilla Jumalaa. Pyhän Hengen rukoileminen on osa kristillistä perinnettä. Rukoukset saa kohdistaa Kolmiyhteiselle Jumalalle, Isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle yhdessä, tai kullekin Kolminaisuuden persoonalle erikseen.
Enkelit tuovat sanomia Jumalalta ja suojelevat ihmisiä ja ovat toteuttamassa Jumalan tuomioita
Valistuksen ajan järjen ylikorostaminen on johtanut monet puhumaan varauksellisesti näkymättömästä todellisuudesta. Toisaalta monet kokevat janoa yliluonnollisen puoleen. Kirkkotaiteessa enkeleitä on kuvattu ihmisinä, joilla on valkeat linnunsiivet sulkineen. Sana enkeli tarkoittaa lähettilästä.
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 7.10.2018
Olemme jälleen apostolisen uskontunnustuksen äärellä. Tänään käymme loppuun toisen uskonkappaleen, joka käsittelee Kristuksen persoonaa ja työtä. Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus ovat kristinuskon kovaa ydintä, tärkeimpiä tapahtumia koko pelastushistorian kannalta.
Raamattu kuvaa seurakuntaa Jumalan kansana. Jumala kutsui Israelin omaksi kansakseen. Jumala on kutsunut myös uuden liiton Jumalan kansan, seurakunnan. Kuva seurakunnasta Jumalan kansana vahvistaa yhteenkuuluvuuttamme kaikkiin Jumalan omiin kaikkina aikoina.
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 16.9.2018
Apostolisessa uskontunnustuksessa tunnustamme uskomme Jeesukseen, joka ”kärsi Pontius Pilatuksen aikana”. Näin uskontunnustus liittää Jeesuksen kerran tapahtuneeseen historiaan, aikaan ja paikkaan. Kristinusko perustuu Jumalan pelastustekoihin historian keskellä. Tässä kristinusko eroaa uskonnoista, jotka perustuvat filosofiseen ajatteluun, kuten buddhalaisuudesta.
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 9.9.2018
Jeesuksen neitseestäsyntymisessä on tarkemmin ottaen kyse, ainakin protestanttisesta näkökulmasta, Marian neitseellisestä hedelmöittymisestä, eli siitä, että Jeesuksella ei ole biologista isää. Joosef oli Jeesuksen kasvatti-isä.
Usko on sitä, mihin uskotaan, uskonsisältö. Usko on myös sitä, millä uskotaan, uskonakti. Usko on totena pitämistä. Tätä korosti roomalaiskatolinen teologi Tuomas Akvinolainen keskiajalla. Usko ei kuitenkaan ole ainoastaan älyllistä vakuuttumista.
Yleistä
1. Mooseksen kirja aloittaa sen Raamatun osan, jota juutalaiset kutsuvat heprean sanalla toora, joka tarkoittaa "opetus", "laki". Kyseisestä Raamatun osasta käytetään myös sanaa Pentateukki. Sana tulee kreikasta ja tarkoittaa "viisiosainen kirja". Me puhumme Suomessa usein viidestä Mooseksen kirjasta.
Jo Vanhassa testamentissa oli pyhiä aterioita. Kun israelilaiset uhrasivat Herralle, he samalla söivät. Eläimet teurastettiin ja uhriliha kypsennettiin ennen ateriointia. Osa uhrista poltettiin tuhkaksi, osa kuului papeille ja osan uhrintuoja nautti itse.
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 12.8.2018
Olemme jälleen apostolisen uskontunnustuksen äärellä. Käsittelemme tällä kertaa Jeesuksen jumaluutta ja ihmisyyttä, sekä sitä, miten hänen jumaluutensa ja ihmisyytensä yhdistyvät hänen persoonassaan.
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 5.8.2018
Jatkamme jälleen apostolisen uskontunnustuksen opiskelua. Puhumme vielä tälläkin kerralla luomisesta, nimittäin ihmisen luomisesta. Käsittelemme myös ihmisen syntiinlankeemusta ja hieman myös toista uskonkappaletta, eli lunastustusta. Luomiskertomuksen mukaan ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja näin ihminen heijastaa aivan erityisellä tavalla jotakin Jumalasta.
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 22.7.2018.
Jatkamme jälleen apostolisen uskontunnustuksen parissa. Käsittelimme viime kerralla luomista. Jatkamme tänään aiheen käsittelyä ja puhumme tällä kertaa hengellisen maailman luomisesta ja siitä lankeemuksesta, joka tapahtui siinä. Jumalan luomistyöhön kuuluu näkyvän todellisuuden lisäksi näkymätön todellisuus. Siihen viitataan myös apostolisessa uskontunnustuksessa, kun Jumala tunnustetaan maan lisäksi myös taivaan Luojaksi.
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 8.7.2018
Olemme jälleen apostolisen uskontunnustuksen äärellä. Tänään tarkastelemme yhdessä aihetta luominen. Aika laaja kokonaisuus. Mainitsen tässä puheessa raamatuntekstien ja teologian lisäksi jotain myös luonnontieteistä. Luonnontieteet ja teologia risteävät perimmäisissä kysymyksissä jonkinverran. Haluan sanoa jo tähän alkuun, että olen luonnontieteiden suhteen maallikko, en asiantuntija. Olen kiinnostunut luonnontieteistä ja hieman lukenut, mutta minulla ei ole niihin akateemista koulutusta eikä muodollista pätevyyttä, kuten niillä, jotka menevät yliopistoon lukemaan luonnontieteistä.
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 17.6.2018
Olemme nyt kolmatta kertaa yhdessä Apostolisen uskontunnustuksen äärellä. Suomen Vapaakirkko tunnustautuu Apostoliseen uskontunnustukseen. Apostolisessa uskontunnustuksessa tunnustamme uskovamme yhteen pyhään Kolmiyhteiseen Jumalaan, Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Sanon jo tähän alkuun: Älä lannistu siitä, jos kolminaisuusoppi tuntuu sinusta vaikealta ymmärtää. Kyse on ihmisjärjen ylittävästä mysteeristä. Ihminen voi ymmärtää salatun Jumalan olemuksesta vain aavistuksen. Tärkeämpää kuin kyetä selittämään Jumalan salaisuutta tiedollisesti on uskoa Kolmiyhteiseen Jumalaan ja palvella ja palvoa häntä.
Puhe Viitasaaren vsrk:lla 7.11.2015
Muuttuminen on aina haastavaa. Tutut asiat tuovat turvallisuudentunnetta. Viitasaaren vapaasrk on kohtaamassa aika isoja muutoksia. Uskon, että Jumala on kuitenkin tässä mukana. Lukemamme teksti puhuu Kristuksen kirkastumisesta. Silloinkin oli kyse muutoksesta, jonka Jeesuksen seuraajat kohtasivat. Jumala haastaa myös meitä tämän päivän Jeesuksen seuraajia muuttumaan. Roomalaiskirjeen 12 luvussa Paavali kehottaa meitä muuttumaan ja uudistumaan mieleltämme. Siellä on sama kreikan sana, mitä käytetään Kristuksen kirkastumisen yhteydessä.
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 3.6.2018
Olemme nyt toista kertaa apostolisen uskontunnustuksen äärellä. Käymme tänään hieman läpi sitä, mitä Raamattu ja kristillinen perinne opettaa Jumalasta. Varhaisista ajoista alkaen kristillisessä kirkossa on tiedostettu, että Jumala on mysteeri. Hän on tuonpuoleinen. Emme tavoita häntä tämänpuoleisilla menetelmillä, kuten luonnontieteellisillä kokeilla. Kuitenkin Jumala on salatulla tavalla läsnä luomassaan maailmankaikkeudessa. Ja hän ilmoittaa tahtonsa ja tarkoituksensa meille.
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 20.05.2018
Aloitamme uuden opetussarjan. Olen saanut sydämelleni, ja minulta on myös pyydetty, että opettaisin apostolisesta uskontunnustuksesta. Toivon, että tämän yhteisen matkan myötä valmiutemme ymmärtää kristillistä perinnettä ja arvioida kristillistä julistusta vahvistuu. Tarkastelemme yhdessä sitä kristillistä oppia, jota apostolinen uskontunnustus jäsentää.
Raamatulliseen ja kristilliseen seurakuntaelämään kuuluu kaste Jeesuksen lähetyskäskyn ja alkuseurakunnan käytännön mukaisesti. Lähes kaikki kristilliset yhteisöt kastavat ihmisiä. Kasteen nähdään kytkeytyvän tavalla tai toisella kristityn hengellisen elämän alkuun ja seurakuntaan liittymiseen. Kasteessa on läsnä kastevesi. Jumala siunaa meitä ja vahvistaa uskoamme aineen välityksellä. Tässä näkyy kristillinen opetus luomisesta. Jumalan luomistyö on hyvää.
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla to 10.5.2018
Jeesus on asettanut Vuorisaarnassa vastakkain kahdenlaisen vanhurskauden, tekopyhän ja aidon. Hän on verrannut kahdenlaisia aarteita, maanpäällisiä ja taivaallisia. Hän on puhunut kahdesta erilaisesta tiestä, leveästä ja kapeasta. Hän on kertonut kahdenlaisista profeetoista, oikeista ja vääristä. Tässä hän kuvaa meille kahta erilaista perustusta.
Nykyisin puhutaan paljon suvaitsevaisuudesta. Saatetaan ehkä nähdä että kansamme jakautuu suvaitsevaistoon, joka venyy suvaitsevuudessaan lähes äärettömyyksiin, ja arvokonservatiiveihin, jotka ovat katsannoltaan ahtaampia, jopa taantumuksellisia.
1. Johdanto
James Innel Packeria (syntynyt 1926) on kypsä kristitty ajattelija ja syvällinen raamattu-uskollinen teologi. Packer valmistui Oxfordin yliopistosta teologian tohtoriksi ja toimi teologian professorina Regent Collegessa Kanadassa.
Vaikka J. I. Packerin kirjassa Keep in Step with the Spirit on hyvää opetusta mm. pyhityksestä, kerron tässä hieman ajatuksia kirjan pohjalta karismaattiseen Hengen toimintaan liittyen. Packer ei lukeudu karismaattiseen liikkeeseen ja hän antaa aiheellistakin kritiikkiä liikettä kohtaan. Vaikka Packer ei koe kuuluvansa karismaattiseen uudistukseen, kuvaa hän liikettä silti varsin positiiviseen ja reiluun sävyyn.
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 22.4.2018
Aiemmin Vuorisaarnassa Jeesus varoitti meitä seurakunnan ulkoa tulevasta vaarasta – vainosta. Tässä hän puhuu seurakunnan sisältä tulevasta vaarasta – vääristä profeetoista ja epäaidosta opetuslapseudesta. Kun sovellamme tekstiä omaan aikaamme, kyse on profeettoina esiintyvien ihmisten lisäksi myös raamatunopettajista, pastoreista, hengellisistä johtajista - kaikista, jotka puhuvat meille Jumalan nimessä. Kyse on niistä, jotka väittävät olevansa Jeesuksen seuraajia, vaikka todellisuudessa eivät ole Kristuksen opetuslapsia.
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla 15.4.2018
Jeesus kuvaa tässä tekstissä kahta porttia ja kahta tietä. Ensimmäinen tie on lavea eli leveä tie, tie ilman rajoituksia. Sillä tiellä ei tarvitse välittää Kristuksesta ja hänen opetuksistaan. Lavealla tiellä on runsaasti tilaa erilaisille uskonnollisille käsityksille ja eettisille näkemyksille. Toinen tie on kapeampi. Sillä tiellä on rajoituksia. Kapealla tiellä Jumalan ilmoitus määrittelee ja rajaa totuutta. Tällä tiellä on vähemmän tilaa moniarvoisuudelle ja erilaisille opillisille mielipiteille. Kapea tie voi olla yksinäisempi tie. Se ei ole yhtä suosittu kuin leveä tie.
Paavalin ensimmäinen kirje korinttilaisille 15:1-20
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla ma 2.4.2018
Kristus kuoli syntiemme tähden. Hänet haudattiin. Hän nousi kuolleista kolmantena päivänä niin kuin oli kirjoitettu. Ja hän ilmestyi ylösnousemuksen todistajille. Tätä kaikkea Paavali piti evankeliumin ydinsisältönä. Hän ei ollut kuitenkaan tässä yksin. Kyse oli kaikkien muidenkin apostolien julistuksesta. Tähän uskoon varhainen seurakunta tunnustautui. Myös tänä päivänä näiden tapahtumien tunnustaminen on tärkeä aidon kristinuskon kriteeri.
Puhe Viitasaaren helluntaisrk:lla su 25.3.2018
Jättäkää siis kaikki pahuus ja vilppi, kaikki teeskentely ja kateus ja kaikki panettelu.
Oletko miettinyt miksi Pietari käskee panemaan pois pahuuden, vilpin, teeskentelyn, kateuden ja kaiken panettelun? Voisiko luonnollinen vastaus olla se että seurakunnassa oli vielä pahuutta, vilppiä, teeskentelyä, kateutta ja panettelua? Ihannoimme usein alkuseurakuntaa ja saatamme ajatella että silloin asiat oli niin kuin niiden pitääkin olla. Kuitenkin Pietari kirjoittaa tässä ihan todellisista ongelmista varhaisessa seurakunnassa.
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla kiirastorstaina 29.3.2018
Palvelija on kolminkertaisesti koroitettu, korkea, ylhäinen ja suuri. Aiemmin tässä kirjassa Jesaja näki Herran kirkkauden ja siellä käytetään sanoja korkea ja ylhäinen. Se, että monet kauhistuivat Herran palvelijaa voi viitata siihen, että palvelija herättää pelonsekaista kunnioitusta, tai hänen kärsimyksiinsä. Herran palvelijaa satutettiin ja vahingoitettiin kivuliaasti. Hänen ulkonäkönsä oli niin turmeltu, että häneen katsominen tuntui pahalta.
Matteuksen evankeliumi 7:12; 22:34-40
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 18.3.2018
Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.
Tulemme Vuorisaarnan opiskelussa kultaiseen sääntöön. Kultainen sääntö on yksinkertainen, mutta syvällinen ja toimiva yleisperiaate. Kultaisessa säännössä ja rakkauden kaksoiskäskyssä kiteytyy Raamatun käskyt ja kristillinen etiikka. Kultaisen säännön noudattaminen vaatii empatiaa eli myötätuntoa ja kykyä asettua toisen asemaan.
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 11.3.2018
Jeesus siirtyy Vuorisaarnassa ihmissuhteista jumalasuhteeseen. Kristinuskossa suhde Jumalaan on aivan ytimessä. Jeesus rohkaisee meitä rukoilemaan lapsenkaltaisella luottamuksella Jumalaa. Hän lupaa meille, että Taivaallinen Isä kuulee meitä ja välittää meistä syvästi. Saamme anoa häneltä kaikkea sitä hyvää mitä me tarvitsemme.
Tässa artikkelissa käsittelen hyvin lyhyesti Raamattuun ja kristinuskoon liittyviä kysymyksiä.
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 11.2.2018
Jeesus keskittyy Vuorisaarnassa seuraavaksi ihmissuhteisiin. Kristinusko ei ole individualistinen, eli korosteisen yksilökeskeinen, uskonto. Ihmissuhteilla on kristinuskossa keskeisen tärkeä merkitys. Tämä koskee niin uskonyhteisön sisäisiä, kuin myös sen ulkopuolisia ihmissuhteita. Tiedämme sen, että ihmissuhteet eivät ole aina helppoja. Itse asiassa ne voivat usein olla hyvinkin haastavia. Jeesuksen sanat älkää tuomitko liittyvät juuri ihmissuhteisiin. Nämä sanat ovat hyvin tunnetut Raamatun sanat, mutta usein väärinymmärretyt.
Matteuksen evankeliumi 6:25-34 KR38
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 4.2.2018
Sentähden minä sanon teille. Näillä sanoilla Jeesus liittää lukemamme jaejakson edelliseen jaejaksoon, joka puhui mammonasta. Hän ikäänkuin sanoo: ”Älkää murehtiko, sillä keskityttehän te katoamattomiin aarteisiin katoavaisten sijaan.” Me kristityt emme odota maallisilta rikkauksilta elämän syvintä täyttymystä, vaan pidämme Jumalaa tärkeimpänä päämäränä ja korkeimpana hyvänä. Maalliset aarteet eivät kestä ikuisesti, mutta Jumalan valtakunta kestää ikuisesti.
Matteuksen evankeliumi 6:19-24
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 28.1.2018
Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Mitä Jeesus oikein mahtaa tarkoittaa sanoillaan? Voisimme kysyä ensin, mitä hän ei tarkoita. Jeesus ei tarkoita sitä, että jokaisen kristityn tulisi antaa kaikki omaisuutensa hyvätekeväisyyteen tai lähetystyöhön. Jo Raamatun aikaan tämänkaltainen kaiken antaminen oli hyvin harvinaista ja poikkeuksellista.
Evankeliumi Markuksen mukaan 1:29-39
Puhe Viitasaaren ev.lut. seurakunnalla ekumeenisessa jumalanpalveluksessa su 21.1.2018
Jeesus julisti evankeliumia, hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta, eli hyvän Jumalan kuninkaallisesta vallasta. Mutta mitä muuta tässä tekstissä tapahtuu? Voimmeko me uskoa enää tällaisiin asioihin nykyaikana? Ihmeparantumisiin ja pahojen henkien karkoittamisiin? Eikö sellainen ole esimodernia mytologiaa, johon ei ole uskottu enää keskiajan jälkeen? Vai voisiko olla, että Jeesus voi parantaa ihmisiä sairauksista ja vapauttaa heitä pahan otteesta yhä tänään?
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 14.1.2018
Olemme tänään Vuorisaarnassa paastoa koskevassa kohdassa. Haluan suositella yhtä pientä kirjaa. Sen on kirjoittanut ruotsalainen kirkkohistorioitsija Peter Halldorf. Se on Päivän kustantama ja sen nimi on ”Näin avautuu paasto”.
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 7.1.2018
Tarkastelemme tänään hieman sitä, mitä Jeesus opettaa meille Jumalan valtakunnasta kylväjävertauksessa. Sana ”vertaus” on käännös kreikan sanasta parabolē, joka tarkoittaa kirjaimellisesti asioiden asettamista rinnakkain. Taustalla on heprean sana māshāl, joka tarkoittaa kuvainnollista puhetta.
