Paastosta

Matteus 6:16-18 

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 14.1.2018 

Olemme tänään Vuorisaarnassa paastoa koskevassa kohdassa. Haluan suositella yhtä pientä kirjaa. Sen on kirjoittanut ruotsalainen kirkkohistorioitsija Peter Halldorf. Se on Päivän kustantama ja sen nimi on ”Näin avautuu paasto”.

Keskuudessamme voi olla kokeneempia paastoajia, jotka tietävät jo enemmän tästä aiheesta, mutta osalle asia voi olla aika uusi ja vieras. Itsekin olen paaston suhteen aloittelija. En paastoa säännöllisesti, vaan satunnaisesti. Tarkoitukseni on käsitellä paaston hengellistä merkitystä ja käytännön toteuttamista. Tarkoitukseni ei ole syyllistää siitä, jos et ole vielä paastonnut tai edes suunnittele paastoa, vaan rohkaista kokeilemaan ja antaa hieman vinkkejä siihen, miten voisi päästä alkuun. Uskon että paastoon kätkeytyy suuri siunaus, kunhan meillä on oikea, Kristuksen mielen mukainen asenne.

Mitä on paasto? Paasto on askeesia eli kurinalaisuuden harjoittelua. Paasto on pidättäytymistä jostakin. Vaikka paasto on länsimaissa usein aika laiminlyötykin aihe kristittyjen parissa, paasto on aina kuulunut juutalaisuuteen ja kristinuskoon. Toki se on tunnettu myös muissa uskonnoissa. On erilaisia tapoja paastota. Joku voi paastota puolipaaston olemalla syömättä tietyn ajan liharuokia. Paasto voi olla myös nestepaasto, jolloin nautitaan ainoastaan vettä ja/tai laimeita mehuja.

Äärimmäisin paasto on täyspaasto, eli se, ettei edes juoda. Sitä ei voi tehdä pitkään, ainoastaan jokusen päivän, tai muuten kuolee nestehukkaan. Raamatussa kuningatar Ester ja apostoli Paavali paastosivat kolme päivää syömättä ja juomatta. Kokeilin nuorena yhden kerran 1,5 vuorokauden täyspaastoa. Se oli tosi rankkaa, en suosittele. Mutta paastota voi muustakin kuin ruoasta ja juomasta. Esimerkiksi television katselusta tai internetin käytöstä tai sosiaalisesta mediasta. Tai vaikka vaatteiden ostosta tai missä vain tarvitsee lisää itsekuria. Paasto on hiljentymisen ja pysähtymisen aikaa. Paaston aikana elämä pelkistyy ja keho ja mieli rauhoittuu. Paasto on myös oman kehon ja mielen toimintaan tutustumista.

Miksi kannattaisi paastota?  Nykyisin monet paastoavat pelkästään paaston hyvien terveysvaikutusten vuoksi. Paaston avulla voi päästä eroon nautintoaineista ja puhdistaa kehoa. Paaston avulla voi myös pudottaa painoa. Toki paino palaa takaisin, jos ei muuta tottumuksiaan. Terveisiin elintapoihin on hyvä kiinnittää huomiota, puhun tässä myös itselleni.

Mutta kristityillä on myös hengellisiä syitä paastota. Jeesus ja muut Raamatun henkilöt paastosivat niin Vanhassa kuin Uudessa testamentissa ja antoivat näin meille esikuvan. Ruoka on Jumalan lahja, mutta myös paasto voi olla lahja. Paasto voi avata meille lisää hengellistä todellisuutta.  Monet ovat kokeneet paaston aikana tai sen jälkeen syvää Jumalan läsnäoloa ja rauhaa. Raamatussa esim. Daniel, mutta myös jotkut oman aikamme ihmisetkin, ovat saaneet paaston aikana, tai sen jälkeen, myös ilmestyksiä. Paasto voi olla myös itsenäinen hengellinen harjoitus, mutta se sopii hyvin myös tukemaan rukoustaistelua.

Jeesus opetti, että paasto on ihan yhtä luonnollinen asia hänen opetuslapsilleen kuin rukous ja almujen antaminen. Alkuseurakunnassa paastottiin. Luetaan Apostolien tekojen luvusta 13 jakeesta 1 jakeeseen 3: Antiokian seurakunnassa oli profeettoja ja opettajia: Barnabas ja Simeon, josta käytettiin nimeä Niger, kyreneläinen Lukios, Menahem, joka oli neljännesruhtinas Herodeksen kasvinkumppani, sekä Saul. Kerran, kun he olivat palvelemassa Herraa ja paastoamassa, Pyhä Henki sanoi: "Erottakaa Barnabas ja Saul minun työhöni, siihen tehtävään, johon minä olen heidät kutsunut." Niin he paastosivat ja rukoilivat, ja sitten he panivat kätensä näiden kahden päälle ja lähettivät heidät matkaan.  

Paasto voi olla syvää itsetutkiskelun aikaa. Voimme tunnistaa ja tunnustaa syntejämme ja tehdä parannusta. Paaston avulla voi ilmaista katumusta. Luetaan profeetta Jooelin kirjan luvusta 2 jakeesta 12 jakeeseen 14: 

Vielä nytkin Herra sanoo:
-- Kääntykää minun puoleeni,
tehkää niin koko sydämestänne,
paastotkaa, itkekää ja valittakaa.
Repikää rikki sydämenne, älkää vaatteitanne.
Palatkaa Herran, Jumalanne, luo,
sillä hän on anteeksiantava ja laupias,
hän on kärsivällinen ja hänen hyvyytensä on suuri.
Hän voi muuttaa mielensä,
peruuttaa määräämänsä rangaistuksen.
Ehkä hän vielä leppyy ja siunaa jälleen sadon. 

Nehemia on yksi esimerkki Raamatun henkilöstä, joka etsi Jumalan kasvoja syvässä katumuksessa itsensä ja oman kansansa tähden paastoten ja rukoillen. Ja Jumala käytti häntä merkittävällä tavalla juutalaisen kansan vaiheissa, ennenmuuta Jerusalemin jälleenrakennuksessa. Kristityt etsivät paastoamalla Jumalan läheisyyttä. Paaston avulla voi myös opetella itsehillintää.

Paavali kirjoittaa ajatuksia, jotka sopivat hyvin paastoon, vaikkei hän tässä tekstissä mainitse sanaa paasto. Hän sanoo 1. Korinttilaiskirjeessä luvussa 9 jakeesta 24 jakeeseen 27: 

Tiedättehän, että vaikka juoksukilpailussa kaikki juoksevat, vain yksi saa palkinnon. Juoskaa siis niin, että voitatte sen! Jokainen kilpailija noudattaa lujaa itsekuria, juoksijat saavuttaakseen katoavan seppeleen, me saadaksemme katoamattoman. Minä en siis juokse päämäärättömästi enkä nyrkkeillessäni huido ilmaan. Kohdistan iskut omaan ruumiiseeni ja pakotan sen tottelemaan, jottei itseäni lopulta hylättäisi, minua, joka olen kutsunut muita kilpailuun.

Paaston avulla voi myös etsiä Jumalan voimaa. Helluntailainen saarnaaja Niilo Yli-Vainio, jolla oli keskeinen rooli 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun herätyksessä, paastosi aina silloin kun koki, että Pyhän Hengen voitelu alkoi vähetä hänen elämässään. Jumala käytti poikkeuksellisella tavalla Niiloa työnsä välineenä. Tuhansia tuli uskoon, useita parani ja monet kokivat Hengen voimaa ja saivat armolahjoja.

Eräiden Uuden testamentin kreikan kielisten käsikirjoitusten mukaan Jeesus sanoi, että tietyt pahat henget voidaan karkoittaa vain rukouksella ja paastolla, toisissa käsikirjoituksissa mainitaan ainoastaan rukous. Siinäkin tapauksessa, jos sanat ”ja paastolla”, ei ole alkuperäinen lukutapa, vaan seurakunnan myöhemmin lisäämä selvennys, se kertoo kokeneitten kilvoittelijoiden kokemuksesta.

Metodistikirkon isä John Wesley paastosi aina kun joutui tekemisiin henkivaltojen vaivaamien ihmisten kanssa. Monet kristityt ovat paastonneet myös seurakunnassa ilmenneiden ongelmien tai herätyksen tulemisen vuoksi. Paasto voi auttaa meitä tiedostamaan sitä totuutta, että emme elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta Jumalan sanasta. Paasto voi auttaa meitä ymmärtämään täydellisen riippuvuutemme Jumalasta. Paasto voi olla avuksi myös Jumalan johdatuksen etsimisessä niin yksilölle kuin yhteisölle. Se voi fokusoida asioita, eli auttaa keskittymään oleelliseen.

Kenelle paasto sopii ja kenelle ei? Kasvuikäisten ei tule paastota, ei myöskään alipainoisten, kilpirauhasen toimintahäiriöistä tai syömishäiriöistä kärsivien, diabetikkojen eikä vakavasti ylirasittuneiden. Myöskään raskaana olevien ja imettävien äitien ei tule paastota. Kroonisesti sairaiden ja säännöllistä lääkitystä käyttävien on hyvä neuvotella ensin asiasta terveydenhoitosalan ammattilaisen kanssa. Työkykyinen perusterve ihminen voi paastota. Meillä ihmisillä on luontaiset fysiologiset valmiudet paastolle.

Jos ei ole paastonnut aiemmin, kehon tuntemukset ja mielen liikkeet voivat yllättää. Aluksi voi kokea nälkää, huimausta, heikotusta, pahanolontunnetta ja päänsärkyä. Siitä ei kannata tehdä heti sitä johtopäätöstä, että paasto ei sovi, sillä keho tottuu paastoon. Kun on paastonnut enemmän, ei ole niin nälkä ja kokemukset voivat olla enemmän myönteisiä. Jos paastoaa joskus vähän pidempään, ei lyhyetkään paastot aiheuta niin huonoa oloa.

Entä miten paastota? Jeesuksen ajan juutalaisuudessa ja myös varhaisessa kirkossa oli kaksi paastopäivää viikossa. Tällöin ei paastottu koko päivää, vaan iltapäivään asti. Uskonpuhdistaja Martti Luther paastosi säännöllisesti yhden päivän viikossa.

Kokeneemmat kilvoittelijat neuvovat kohtuullisuuteen paaston suhteen. On parempi että paastoamisesta tulee elämäntapa, kuin että yrittää kerralla liikaa. En suosittele 40 päivän paastoja, varsinkaan aloittelijoille. Niin pitkä paasto voi olla jopa vaarallista, jos sitä ei toteuta oikein.

Sen sijaan voi aloittaa jättämällä väliin yhden aterian ilman että syö seuraavalla aterialla normaalia enempää. Seuraavaksi voi paastota vaikka vain yhden päivän, vaikka iltapalaan asti. Ei kannata yrittää paastota tämänkään jälkeen paastota heti kovin pitkään, esim. pari-kolme päivää ja sitten korkeintaan viikko voi olla hyvä aika. Henkilökohtaisesti en ole koskaan paastonnut yhtä viikkoa pidempään. Kolmea viikkoa pidempien paastojen toteuttamista en ole edes harkinnut.

Jotkut suosittelevat suolityhjennystä, sillä se vähentää pahanolontunnetta. Uskoisin, että profeetat ja apostolit eivät sitä suorittaneet, enkä ole itsekään sitä tehnyt. Se voi olla silti hyvä idea. Kahvi ja tee kannattaa jättää useita päiviä ennen paastoa, sillä tämä ehkäisee päänsärkyä. Nestettä kannattaa nauttia reilusti. Jos paastoaa yli vuorokauden, on hyvä nauttia laimeita hedelmä- ja/tai kasvismehuja, ei kuitenkaan useita satoja kaloreita, ettei herää nälkä. Voi olla hyvä valmistautua syömällä pari päivää kevyttä kasvisravintoa ennen paaston aloittamista, jos paastoaa useamman päivän.

Itselläni on paastotessa kyllä sellainen ongelma, että en meinaa saada oikein unta. Olen huomannut että itselleni on helpompaa paastota kokonainen päivä ja syödä jo illalla, kuin että en söisi iltapalaa. Jos paastoaa useamman päivän, näläntunne häviää ja tulee energinen olo. Unentarve myös vähenee, sillä suolistolla ei ole töitä. Paastotessa ei kannata harrastaa raskasta liikuntaa, mutta esimerkiksi ulkona voi käydä kävelyllä matalalla sykkeellä.

Paaston lopettaminen on kaikista vaikein osa ja on tärkeää että sen tekee oikein. Ruoka maistuu paaston jälkeen taivaallisen hyvältä ja on helppoa syödä liikaa ja liian nopeasti. Mikäli syö liikaa ja liian nopeasti paaston jälkeen, suolistoon voi tulla tukoksia. On hyvä totutella asteittain normaaliravintoon. Jos paastoaa viikon, voi syödä paaston jälkeen pari päivää vain aivan vähän, aivan hitaasti ja erityisen hyvin pureskellen. Ensimmäisenä päivänä voi syödä vaikka marjoja, hedelmiä ja kasviksia. Seuraavana päivänä voi syödä myös hieman puuroa ja leipää.

Paastota voi yksin, Jeesus puhuu Vuorisaarnassa tällaisesta paastosta. Mutta paastota voi myös yhdessä, esim. koko seurakunta voi viettää rukous- ja paastopäivän yhdessä. Sellaisia on pidetty tässäkin seurakunnassa aikaisempina vuosina, eikä mikään estä meitä, ettemmekö voisi pitää uudelleen. Sekin olisi mahdollista, että paastoaisimme yhdessä vaikka pienemmälläkin porukalla. Monille voi olla helpompaa lähteä kokeilemaan paastoa yhdessä, kun saa toisista tukea. On kuitenkin tärkeää muistaa, että kenenkään ei ole pakko paastota. Paasto on täysin vapaaehtoista.

Tähän lopuksi haluan sanoa, että kuten kaikessa kristillisessä elämässä, myös paastossa tulee muistaa Jumalan armo. Emme ole lain alla. Olemme armon alla. Paasto ei ole ansio eikä aihe paremmuudentunteeseen. Paastosta ei tule tehdä numeroa, kuten Jeesus opettaa meille Vuorisaarnassa. Paasto ei tee meistä yhtään pyhempiä, yksin Jumala pyhittää meidät suuressa armossaan. Kristus itse on meidän pyhityksemme. Paasto on täysin vapaaehtoinen hengellinen harjoitus, joka voi parhaillaan rikastuttaa ja vahvistaa hengellistä elämää. Haluan rohkaista kokeilemaan paastoa, jos vain elämäntilanne ja terveys sen sallii.