Yliluonnollista?

Olen kerran eläessäni nähnyt näyn. En kokenut sitä sisäisenä vaikutelmana tai tunteena, vaan aistihavaintona. Se tapahtui joulukuussa 1999 Kuopiossa. Sanoin helluntaiseurakunnan nuoriso-ohjaajalle Tommi Suonpäälle nuortenillassa, että tahdon antaa koko elämäni Jeesukselle. Hän laski käden ylleni ja rukoili puolestani. Näin kuinka vieressäni olevan kaverini ristittyjen käsien välistä leimahti liekki.

Rauno Laukkanen 1951-2024

Puheenvuoro enoni muistotilaisuudessa la 19.10.2024

Antiikin roomalaisilla oli sanonta: Kuolema on varma, hetki epävarma. Joillekin ajatus elämän väistämättömästä päättymisestä johtaa toivottomuuden ja tarkoituksettomuuden tunteeseen. On kuitenkin mahdollista ajatella, ja mielestäni parempi ajatella, että juuri päiviemme rajallisuus antaa niille merkityksen. Jokainen päivä on ainutkertainen. Jokainen elämä on ainutkertainen.

Jumalan valtakunnasta

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 17.9.2024

Kolossalaiskirje 1:12

Jumalan valtakunnassa on kyse Vanhassa testamentissa luvatun messiaanisen siunauksen ajan toteutumisesta. Kyse on Jumalan kuninkuudesta, hänen hallitusvallastaan tai hallintovallastaan, siitä, että hän saa hallita meitä pyhällä sanallaan ja Pyhällä Hengellään.

Kirkkaus, voima ja ristin heikkous

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 10.9.2024

Kolossalaiskirje 1:11

Paavali mainitsee tekstissä sanat kirkkaus ja voima. Kreikan sana doxa tarkoittaa kirkkautta, loistetta tai säteilyä. Sen taustalla on heprean sana kavod, joka voidaan kääntää kunnia, ja joka tulee raskasta tarkoittavasta juuresta.

Alkukirkon trinitaarisesta teologiasta

Varhaisia kristillisiä opillisia keskusteluja käytiin antiikissa erityisesti klassisen kreikan kielellä. Se oli Itä-Rooman ajattelijoiden keskuudessa oman aikakautensa ”tieteen”, eli filosofian, kieli. Lisäksi käytettiin myös latinaa, Länsi-Rooman hallinnon kieltä. Nämä kielet sisältävät luonnollisesti oman aikansa älyllisiä kategorioita ja kulttuurisia vaikutteita. Samalla kristityt ajattelijat loivat Raamatun ja seurakunnan kokemuksen pohjalta myös uusia sanoja, ja tapoja, puhua Jumalasta.

Kolminaisuuteen liittyviä harhaoppeja

On sanottu "harhaoppi on oikean opin äiti". Tällä tarkoitetaan että perusteellisen teologisen työskentelyn taustalla on ollut usein suuri käytännön tarve, jopa suorastaan välttämättömyys, määritellä oikeaoppisuutta suhteessa heresioihin.

Hieman ajatuksia kolminaisuusopista

Käsitys Jumalan Kolminaisuudesta yhdistää kaikkia oikeaoppisia (tai oikeinylistäviä) kristillisiä kirkkokuntia halki ajan ja paikan. Sana ortodoksia tulee kreikan sanoista ὀρθός (orthos), ”oikea”, sekä δοξάζω (doxazo), ”antaa kunnia”. Oppi pyhästä Kolmiyhteydestä on luonteeltaan katolinen oppi. En viittaa sanalla tässä kohden (ainoastaan) Rooman kirkkoon, vaan siihen, että kolminaisuusoppi on keskeinen osa yleistä/yhteistä (lat. catholicus) kristillistä oppia. Jumalan Kolminaisuuden tunnustavat niin roomalaiskatoliset, ortodoksit kuin perinteiset protestantit.

Mikä on evankeliumi?

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 4.6.2024

Kolossalaiskirje 1:6-8

Epafras julisti evankeliumia Kolossassa. Hän toi sanoman. Mutta mitä on evankeliumi? Sana evankeliumi tulee kreikasta ja tarkoittaa hyvää sanomaa - jotain todella hyvää ja merkittävää on tapahtunut. Vanhassa testamentissa hyvä uutinen tarkoitti yleensä voittoa taistelussa. Roomalaisessa maailmassa sanaa käytettiin mm. hallitsijan syntymisen ja valtaan astumisen yhteydessä.

Alkurukous

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 28.5.2024

Kolossalaiskirje 1:3-6a 

Paavali aloittaa kirjeen tyypilliseen tapaansa rukouksella. Voimme oppia todella paljon Raamatun rukouksista, sekä Vanhan että Uuden testamentin puolella. Raamatussa on tasapaino maailman suurten asioiden ja meidän pienten ihmisten asioiden välillä. Molemmista kirjoitetaan siellä. Saamme muistaa molempia.

Paavali kiitti Jumalaa kirjeen vastaanottajista. Hänen kirjeensä aloitus on, kuten yleensä, myönteinen ja rakentava. Hän tiesi juutalaisena rabbina Sananlaskut 16:21 mukaisesti että huulten suloisuus antaa opetukselle tehoa. (KR33) Hän toimi näin. Ystävällisyydellä saavuttaa usein enemmän. Vaikka kyllä Paavali osasi myös ärähtää tarvittaessa. Näemme tämän mm. Galatalaiskirjeestä.

Yleisönosasto: Rajan yli?

Suomen Viikkolehti 3.5.2024

Päätoimittaja Manuel Rautalahti kirjoitti Suomen Viikkolehden pääkirjoituksessa 5/24 otsikolla Kirkko astuu rajan yli. [Artikkeli on maksumuurin takana, mutta se julkaistiin 14.5.2024 myös Seurakuntalaisessa ilman maksumuuria.] Hänellä oli hyviä mietteitä. Yhdyn niistä suurimpaan osaan. Haluan kuitenkin kommentoida seuraavaa kohtaa:

”Kohtalokkaaksi perustelun tekee se, että Jeesus itse vahvisti avioliiton. Piispojen perustelu antaa ymmärtää, että Jeesus ei ole enää kaikkitietävä ja että hän puhui vain oman aikansa ihmisille vallitsevan tiedon valossa. Tällöin riisutaan Jeesuksen jumaluus ja hänet puetaan vain aikansa merkittävien opettajien viittaan. Samalla Jeesuksen kaikki muutkin sanat evankeliumeissa joutuvat erikoiseen valoon.”

Jeesus herättää lapsen kuolleista

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 26.3.2024

Markus 5:21-24,35-43

Jairos tuli Jeesuksen luo ja osoitti hänelle syvää kunnioitusta, kuten tuossa kulttuurissa oli tapana. Hän kumartua maahan. Tämä kertoo siitä että hänen tilanteensa oli epätoivoinen. Jeesuksen ja synagoogan välillä oli jo suuria jännitteitä. Synagoogan johto suunniteli tuossa vaiheessa sitä miten saada Jeesus hengiltä.

Kun Jairos sai tietää että hänen lapsensa oli kuollut, voimme vain kuvitella millainen oli se tunnemyllerys, mitä hän koki. Hänen rakas pieni lapsensa oli nyt poissa ja hän oli turhaan riskeerannut asemansa juutalaisessa yhteisössä lähestymällä synagoogan ulkopuolista kiisteltyä parantajaa. Jairos kuitenkin totteli Jeesuksen sanoja.

Jeesuksen valta kaiken yllä

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 11.2.2024

Markus 4:35-5:20

Jeesuksen persoona paljastuu Markuksen evankeliumissa vaiheittain, vähän kerrassaan. Tutkijat puhuvat messias-salaisuudesta. Näin tapahtui myös historiallisesti. Opetuslapset kykenivät ymmärtämään vaiheittain. He ymmärsivät todella Kristuksen identiteettiä, eli sitä kuka Jeesus todella on, vasta ylösnousemuksen jälkeen.

Tieteellisessä Jeesus-tutkimuksessa on monia, jotka ajattelevat Jeesuksen olleen kiertävä parantaja ja eksorkisti, eli että hän parantamistoimintansa lisäksi toimi pahojen voimien karkottajana. Suurin osa ammattitutkijoista pitää kuitenkin Jeesuksen valtaa hallita luonnonvoimia epähistoriallisena kerrontana, myyttisenä kuvauksena. Tässä näkyy yliopistomaailman usein aika ateistinen maailmankatsomus, johon ei sovi henkimaailma ja todellisia ihmeitä tekevä Jumala.

Voidaan kuitenkin huomauttaa, että mikäli Jumala on luonut Kristuksen kautta koko olemassaolevan todellisuuden, tähdet ja galaksit, ja Jeesus on ihmiseksi syntynyt Jumala, myrskyn tyynnyttämisen ei ole Jeesukselle vaikea toimenpide. Psalmissa 65:7-8 on kirjoitettu Herrasta, eli Jahvesta, Israelin Jumalasta: Sinun on valta ja väkevyys. Sinä tyynnytit merten pauhun, aaltojen kuohun. Jeesus täytti tämänkin kirjoituksen.

Vertauksia Jumalan valtakunnasta

Puhe Äänenkosken vapaasrk:lla su 21.1.2024

Markus 4:10-12, 21-32

Jeesus opetti paljon vertauksin. Kun Jeesus oli yksin niiden kahdentoista ja muiden seuraajiensa kanssa, he kyselivät vertausten selityksiä. Syy sille miksi Jeesus käytti vertauksia oli, että hän tahtoi samanaikaisesti ilmoittaa Jumalan valtakunnan salaisuuden ja kätkeä sen.

Todellisille opetuslapsille vertaukset avasivat valtakunnan sanomaa. Mutta niille, jotka suhtautuivat Jeesukseen ja hänen sanomaansa torjuvasti, vertaukset kätkivät valtakunnan salaisuutta. Vertaukset siis seuloivat kuulijoita. Kyse ei ollut vain tiedollisesta ymmärtämisestä, vaan siitä, tahtoiko kuulija avautua Jeesukselle ja hänen sanomalleen.

Jesajan kutsumusnäky

Jesaja 6:1-13

Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 15.9.2023

Jumalan luomistyöhön kuuluu näkyvän todellisuuden lisäksi näkymätön todellisuus. Apostolisessa uskontunnustuksessa sanotaan että Jumala on maan lisäksi myös taivaan Luoja. Toisessa varhaisessa kristillisessä uskontunnustuksessa, Nikaian uskontunnustuksessa, sanotaan: ”Me uskomme yhteen Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien näkyväisten ja näkymättömien Luojaan.” Näkymättömään todellisuuteen sisältyy enkelit.

Monista puhe enkeleistä voi tuntua järjettömältä. Valistuksen ajan rationalismi, järjen ylikorostaminen, on saanut lännessä myös monet kristityt puhumaan aika varauksellisesti näkymättömästä maailmasta, varsinkin näkymättömien voimien vaikutuksesta tämänpuoleisessa. Enkelit saatetaan nähdä lähinnä symboleina. Toisaalta monet ihmiset kokevat syvää janoa yliluonnollisen todellisuuden puoleen. Tämä näkyy esimerkiksi uushenkisyyden suosiossa.

Missä menen?

Pari ajatusta siitä missä menen teologisesti.

Kirsti Laukkanen 1959-2023

Puheenvuoro tätini muistotilaisuudessa 20.5.2023

Kuolleiden hautaaminen on ikivanha perinne. Sitä harjoitettiin jo kymmeniä tuhansia vuosia sitten. On löytynyt monia kivikautisia hautoja, joissa on ollut mukana aseita, työkaluja, koruja ja lasten leluja. Vainajien kunnioittaminen ja heidän muistonsa vaaliminen ovat osa ihmisyyttä. Vaikka emme luonnollisesti tiedä paljoa tuon ajan ihmisten ajattelusta, voidaan olettaa että jo tuolloin ihmisillä oli usko kuolemanjälkeiseen elämään.

Vanhurskaan kärsimys ja korotus

Suomen Viikkolehti 6.4.2023

”Miksi hylkäsit minut”, kysyy psalminkirjoittaja. Samoja sanoja lainasi Jeesus ristillä. Jumalalle saa vuodattaa myös kipeimpiä tuntojaan.

Nykykristillisyydessä korostuvat ylistys ja myönteiset tunteet. Korostuksessa on paljon hyvää. Raamattuun ja kristilliseen perinteeseen kuuluu Jumalan ja seurakunnan edessä ilmaistu ilo ja kiitollisuus.

Juutalaiskristilliseen traditioon kuuluu kuitenkin myös vaikeiden ja kipeiden kokemusten käsitteleminen yhdessä Jumalan kanssa ja yhdessä seurakuntana. Ihmisenä oleminen on myös raskasta.

Lutherin pääsiäissaarna

Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 31.3.2023

Luen teille Martti Lutherin pääsiäissaarnan. Se on julkaistu vuonna 1533. Sen on suomentanut Ilmari Karimies. Se löytyy teoksen Reformaation tunnustukset lopusta. Sen voi ladata ilmaiseksi sivustolta academia.edu.

”Me olemme nyt haudanneet Herran Kristuksen ja kuulleet, kuinka hän erosi tästä elämästä. Siksi meidän täytyy myös nostaa hänet ylös ja kulkea pääsiäispäivään, jona hän on astunut toiseen, uuteen elämään, jossa hän ei voi enää kuolla. Hänestä on nyt tullut herra joka hallitsee kuolemaa ja kaikkia asioita taivaassa ja maan päällä. Tämän ilmaisee myös uskonkappale, jossa lausumme:

Astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista.

Uusi viini ja joustavat leilit

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 7.3.2023

Markus 2:13-22 

Nimi fariseus tulee luultavasti erottautumista tarkoittavasta sanasta. Fariseukset pyrkivät Mooseksen laissa säädettyyn rituaaliseen puhtauteen tunnollisesti. Ensimmäisellä vuosisadalla eläneen juutalaisen historioitsijan Josefuksen mukaan fariseukset olivat oman aikansa tarkimpia Jumalan lain selittäjiä. He olivat aikalaistensa silmissä suuresti arvostettuja kilvoittelijoita ja raamatuntuntijoita. He ottivat Israelin uskon tosissaan. Ihmiset katsoivat fariseuksia kunnioittaen ja ihaillen.

Kohti lain henkeä kirjaimen läpi

Suomen Viikkolehti 2/23

Vanha testamentti oli Jeesuksen ja varhaisten kristittyjen Raamattu, josta Jeesuksella oli korkea käsitys. Hän piti pyhiä kirjoituksia luotettavina, totuudellisina, arvovaltaisina ja Hengen inspiroimina. Tämä näkyy myös Vuorisaarnassa.

Jeesus torjuu ajatuksen, että hän tekisi tyhjäksi Vanhan testamentin. Hän ei tullut kumoamaan tai siirtämään syrjään sen opetuksia vaan täyttämään tai toteuttamaan sen mitä Vanhassa testamentissa kirjoitettiin. (Matt. 5:17)

Jos siis haluamme ymmärtää Jeesusta ja Uutta testamenttia, on välttämätöntä tuntea Vanhaa testamenttia. Jeesus toimi ja opetti sen pohjalta. Tulkinnallisista haasteista huolimatta meillä tulee olla kunnioittava asenne Vanhaa testamenttia ja sen ohjeita kohtaan.