Näkökulma: Sapatti

Suomen Viikkolehti 22.6.2026

Sapatti tarkoittaa lepoa. 2 Moos. 20:8–11 sapattikäskyä perustellaan viittaamalla luomisviikkoon. 5 Moos. 5:12–15 Israelin vapautumisella Egyptin orjuudesta, sekä ihmisten, niin orjien kuin vapaiden, ja myös kotieläinten levontarpeella.

Israelin kansa oli elänyt Egyptissä pakkotyössä. Heillä ei ollut siellä vapaapäiviä. Sapatti oli Jumalan hyvä lahja kansalleen. He eivät olleet enää orjia, vaan olivat nyt vapaita. Jumala käski pyhittämään lepopäivän siunatakseen. Mooseksen laissa kuvataan myös vuotuisia juhlia, jolloin mm. kokoonnuttiin nauttimaan sadosta.

Miksi uskon? — ”Jumala ylläpitää uskoani”

Suomen Viikkolehti 12.6.2026

Olen luterilaisesta kodista, jossa vanhempani kunnioittivat uskonasioita. Mummini opetti minua lapsena rukoilemaan ja lauloi hengellisiä lauluja. Äitini käytti minua seurakunnan kerhossa, ja perheessäni käytiin myös joulukirkossa.

Näkökulma: Mietteitä teologian kansantajuistamisesta

Suomen Viikkolehti 5.5.2026

Olen ollut lapsesta asti pohdiskelija ja tykännyt lukea. Kai minua on joskus pidetty melko syvällisenäkin. Se, mitä olen elämäni aikana lukenut, on ollut enimmäkseen johdantoja, oppikirjoja ja yleisteoksia. Olen yrittänyt kurkistella tiedon maailmaan. Tehdä pistokokeita. Tiedostan olevani ajattelijanakin hyvin keskeneräinen.

Yleisemmällä tasolla pysyttely on ollut myös oma valintani. Tajusin nuorempana, että minulla ei ole niin paljon annettavaa taustayhteisössäni, suomalaisessa vapaakristillisyydessä, jos pyrkisin erikoistumaan pidemmälle. Todellinen asiantuntemus edellyttäisi paljon rajaamista sekä valtavasti työtä. Kuhunkin teologian pääaineen alakohtaan voisi uppoutua loppuelämäkseen.

Näkökulma: Miksi olen vapaakirkollinen?

Suomen Viikkolehti 15.4.2026

Suomalaista vapaakirkollisuutta on tunnetusti vaikea määritellä kovin tarkasti. Alustava määritelmä voisi olla ehkä vaikka seuraavan kaltainen:

”Suomen Vapaakirkko on protestanttinen matalakirkollinen kirkkokunta, joka pyrkii määrittelemään uskoansa palaamalla uudelleen ja uudelleen (protestanttiseen) Raamattuun (apokryfikirjoja ei tunnusteta osaksi kaanonia). Vapaakirkko suhtautuu myönteisesti reformaatioon ja usein myös karismaattiseen liikkeeseen. Juuremme ovat herätyskristillisyydessä. Katto-organisaatiomme on verrattain kevyt. Vapaaseurakuntien toiminta on verrattain itsenäistä.”

Näkökulma: Missä opiskella teologiaa?

Suomen Viikkolehti 30.3.2026

Kannattaako opiskella teologiaa suomalaisessa kansanopistossa vai yliopistolla? Vastaus riippuu pitkälti siitä, mitä teologian opinnoilta hakee. Jos pyrkii ammattitutkijaksi, uskonnonopettajaksi, evankelis-luterilaisen kirkon papiksi, tai ortodoksipapiksi, silloin kannattaa pyrkiä yliopistoon. Suomessa voi opiskella teologiaa Helsingin, Itä-Suomen yliopistoissa, sekä Åbo Akademissa ruotsiksi. Ortodoksista teologiaa tosin opiskellaan ainoastaan Itä-Suomen yliopistossa.

Jos haluaa vaikuttaa helluntailaisuuden tai Vapaakirkon piirissä maallikkona, tai jos ajatuksissa on seurakuntatyö tai lähetystyö kyseisten yhteisöjen parissa, Iso Kirja tai Suomen teologinen opisto ovat erittäin varteenotettavia vaihtoehtoja. Myös Suomen metodistikirkko kouluttaa pappejansa Suomen teologisella opistolla.

Näkökulma: Ilmestyskirjan tulkinnasta

Suomen Viikkolehti 10.3.2026

Ilmestyskirjan salaperäinen sisältö on kiehtonut lukijoitaan kirjoittamisajankohdasta meidän aikaamme asti. Kirjan sanoma on väkevä. Samalla sen yksityiskohtia on haastavaa ymmärtää. Erityisen tärkeä tausta Ilmestyskirjalle on Vanha testamentti, johon se viittaa yli 250 kertaa.

Näkökulma: Kristitty kahden maan kansalaisena

Suomen Viikkolehti 29.1.2026 

Olen joskus yrittänyt käydä hieman keskustelua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyen somessa. Eräät arvokonservatiivikaverini luulivat, että olen liberalisoitumassa. Eräät arvoliberaalikaverini puolestaan laittoivat minuun välit poikki. Tästä syystä olen keskustellut näistä asioista viime aikoina hieman vähemmän ja varovaisemmin.

Rehellinen ja avoin keskustelu näistä asioista voi olla aika vaikeaa somessa. Se voi olla sitä muutenkin. Lähtökohtiaan ei ehkä kannata peitellä, jos haluaa keskustella aidosti. Ja jos kaveruus ei kestä todellisuutta, niin ehkä se ei sitten ollut kestävää. Mistä muusta keskustelussa voi lähteä liikkeelle kuin omista lähtökohdistaan? Tämä koskee yhtä lailla kaikkia.

Näkökulmia tuomitsemisesta ja tuomiosta — "En sano, etteikö tällaisista asioista voi puhua"

Suomen Viikkolehti 2.1.2026

On ilmeistä, että "tulta ja tulikiveä" (englanniksi fire and brimstone) saarnaavat ovat saaneet julistuksellaan käännynnäisiä. Uuden-Englannin puritaaniteologin, presbyteeripastori Jonathan Edwardsin, kuuluisa saarna "Syntiset vihaisen Jumalan käsissä" (Sinners in the hands of an angry God) vaikutti kuulijoissa sellaista synnintuntoa, että osa turvautui kirkon pilareihin, jotta eivät olisi tippunut elävältä helvetin tuleen.

Edwardsin kaltaisten julistajien toiminnalla on ollut myös hintansa. Se on aiheuttanut monille lähimmäisille pitkäaikaista ja syvää henkistä kärsimystä. Nykyisessä sekulaareissa suomalaisessa kulttuurissa vähemmistö uskoo Raamatun ja kristinuskon opettamaan Jumalaan. Vaikuttaa siltä, että voimakas Jumalan vihan ja tuomion sekä kadotuksen korostus saa täällä aikaan kuulijoissa sanoman torjumista. Kristityissäkin tämä korostus voi saada aikaan elämän mittaisia traumoja ja syviä pelkotiloja.

Puheenvuoro Raamatun tutkimisesta ja teologiasta

Suomen Viikkolehti 8.12.2025

Raamattunäkemyksen taustalla on aina filosofisia ja teologisia sitoumuksia. Jotkut ovat nähneet asian siten, että on mahdotonta tehdä raamattuteologiaa. Toisaalta seurakunnissa on ollut havaittavissa tiettyä naiiviutta ja haluttomuutta akateemiseen keskusteluun.

Mielipide: Kristinuskosta ja Raamatusta

Suomen Viikkolehti 10.11.2025 

Raamattu ei ole pienten lasten kirja. Heidän ei kannata antaa lukea omatoimisesti Raamattua. Sitä varten on olemassa lastenraamattuja, joihin on valikoitu lapsille soveltuvia tekstejä. Lasten ei tarvitse tietää liian varhain aikuisten hämmentävästä maailmasta.

Mielipide: Tiede ja usko

Suomen Viikkolehti 30.10.2025

Osa ihmisistä ajattelee, ettei Jumalaa ole, koska häntä ei voida nähdä. Jos kuitenkin uskomme ainoastaan ulkoisiin havaintoihimme — joita niitäkään ei voida vastaansanomattomasti todistaa sen enempää todellisiksi kuin epätodellisiksi — olemme aika köyhiä. Modernissa fysiikassakin ajatellaan, että on olemassa useampia ulottuvuuksia kuin ne perinteiset kolme: korkeus, pituus ja syvyys.

Jeesuksen valta kaiken yllä

Suomen Viikkolehti 8.10.2025

(Mark. 4:35–5:20)

Opetuslapset eivät ymmärtäneet, miksi Jeesus salli heidän joutua raivoavaan myrskyyn. Sillä oli kuitenkin tarkoitus. Mekään emme aina tiedä, miksi elämässämme on myllerrystä. 

Jeesus parantaa naisen ja herättää lapsen

Suomen Viikkolehti 29.9.2025

(Mark. 5:21–43; Luuk. 8:40–56)

Jeesus kohtasi synagogan esimiehen ja parantumista etsivän naisen. Luukas ei mainitse Markuksen tavoin, että naisen tila oli mennyt lääkärien käsissä vielä huonommaksi. 

Seurakunnan hallintotapa

Suomen Viikkolehti 19.9.2025

Jeesuksen maanpäällisen elämän jälkeisenä aikana seurakuntaa johti aluksi hänen henkilökohtaisesti asettamansa apostolit. Työn kasvaessa valittiin seitsemän palvelijaa (kreikan kielellä diakonos) johtamaan seurakunnan käytännöllistä avustustyötä.

Myöhemmin valittiin sopivia henkilöitä johtamaan paikallisia seurakuntia. Heitä kutsuttiin sanoilla vanhin, kaitsija ja paimen. Nimikkeiden kohdalla oli todennäköisesti kyse samoista henkilöistä ja tehtävistä. Hengellisessä työssä toimi alkuaikoina lisäksi profeettoja ja evankelistoja.

Myöhemmän kristillisen kirkon järjestäytymistavoista tärkeimmät ovat piispallinen, presbyteerinen ja kongregationalistinen hallintomalli. Kullekin organisaatiotavalle on omat teologiset ja käytännölliset perustelunsa.

Uusi viini, joustavat leilit

Suomen Viikkolehti 11.9.2025 

(Luuk. 5:33–39)

Ihmiset ovat käyttäneet vaatteita pitkin historiaa. Ne suojaavat kylmyydeltä, kosteudelta, tuulelta ja auringolta. Ne myös kätkevät alastomuutemme. Jeesus saattoi mainita aikansa yleistietona, että kankaat kutistuvat. Näin on yhä.

Uusi viini on luonteeltaan hapokasta ja kuohuvaa. Se käy, eli fermentoituu, yhä. Ei kukaan, joka on juonut vanhaa viiniä, halua uutta. Hänen mielestään vanha on hyvää. Nämä Luukkaan evankeliumin sanat ovat kirjaimellisestikin totta. Vanha viini on ajan saatossa kypsynyttä ja hyvää. Jeesuksen tarkoitus ei ollut tässä kuitenkaan arvottaa viinilaatuja vaan kuvailla Jumalan valtakunnan todellisuutta.

Usko ja sairastaminen

Suomen Viikkolehti 29.8.2025

Raamatusta ei tule poimia mielivaltaisesti kohtia. Tulee ymmärtää kokonaisuuksia. Jeesus opetti toisaalla rukoilemaan näin: tapahtukoon sinun tahtosi (Matt. 6:10). Jumala ei ole lampunhenki, jolle esitetään toiveita, jotka automaattisesti tapahtuvat, Juha Mikkonen pohtii.

Raamatullinen seurakuntateologia on siunaus jumalasuhteelle

Suomen Viikkolehti 20.8.2025

Teologian opiskeleminen on kiehtovaa ja älyllisesti stimuloivaa. Sillä on samalla myös käytännön merkitystä kristilliselle seurakunnalle ja Jumalan valtakunnan työlle. Aikaisempina aikoina sanottiin, että teologia on tieteen kuningatar. Filosofia oli teologian palvelijatar.

Kristillisen teologian lähteet osa 2/2: Järki ja kokemus

Suomen Viikkolehti 6.8.2025

Varhaisista ajoista järjellä on ollut merkittävä sija kristillisessä teologiassa. Jo toisella vuosisadalla vaikuttanut uskonpuolustaja Justinos Marttyyri oli oppinut filosofi. 

Kirkkoisille järjellä oli sijansa kristillisessä teologiassa. Useammalla reformaattorillakin oli akateeminen koulutus, joka auttoi heitä teologian harjoittamisessa. He osallistuivat myös oppineiden väittelyihin.

Myös Suomen Vapaakirkossa järjellä on tärkeä asema. Alusta asti vapaakirkollisessa liikkeessä on ollut mukana sivistyneistöä. Suomen teologisessa opistossa on opetettu vuosien varrella Raamatun ja teologisten aineiden lisäksi muiden muassa filosofiaa.

Kristillisen teologian lähteet osa 1/2: Raamattu ja traditio

Suomen Viikkolehti 30.7.2025

Kristillisellä teologialla tunnustetaan yleisesti olevan neljä lähdettä: Raamattu, traditio, järki ja kokemus. Näille neljälle lähteelle on annettu erilaista painoarvoa eri perinteissä. 

Protestanttisessa kristinuskossa Raamattua on perinteisesti pidetty kristillisen teologian tärkeimpänä lähteenä. Tämän näkemyksen mukaan muiden teologian lähteiden tulee olla alisteisia pyhille kirjoituksille.

Myös Suomen Vapaakirkossa me tunnustaudumme muiden perinteisten protestanttien tavoin reformaation Yksin Raamattu (Sola Scriptura) -periaatteeseen.

Helluntaipäivä sekä näkyi että kuului ─ Kokemus taustoitti seurakunnan räjähdysmäistä kasvua

Suomen Viikkolehti 8.6.2025

Alkuseurakunnan kokemassa Pyhän Hengen vuodatuksessa oli kyse maailmanhistoriaa mullistavista tapahtumista, lopunaikojen koittamisesta. 

Sana helluntai tulee kreikan sanasta pentēkostē, ”viideskymmenes”. Jakeissa 5. Moos. 26:1─11 kerrotaan tästä juutalaisten viettämästä juhlasta. Siitä käytetään nimityksiä leikkuujuhla (2. Moos 23:16), viikkojuhla (5. Moos 10:16) ja ensihedelmien juhla (4. Moos 28:26). Tämä israelilainen sadonkorjuujuhla oli läheisessä yhteydessä pääsiäiseen.