Alkusanat

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 14.5.2024

Kolossalaiskirje 1:1-2

Kolossalaiskirje kuuluu Paavalin vankilakirjeisiin. Se muistuttaa aika paljon Efesolaiskirjettä. Paavali kirjoitti, tai saneli, nämä kirjeet todennäköisesti melko samoihin aikoihin vankilasta. Kolossa sijaitsi Fryygian maakunnassa. Maakunta oli osa antiikin Rooman Asian provinssia. Nykyisin alue kuuluu Turkkiin.

Kolossan kaupunki ei ollut kirjeen kirjoittamisen aikaan kovin merkittävä. On luultavaa ettei Kolossan seurakuntakaan ollut tuolloin suuri. Paavali ei ehkä ollut edes vieraillut tässä kaupungissa. Kolossan seurakunnan oli perustanut mahdollisesti hänen työtoverinsa, ehkä Epafras.

Seurakunnan asiat vaikuttavat olleen pääosin hyvin. Paavali antaa kirjeen vastaanottajille aika myönteistä palautetta. Hänellä oli samalla myös huolenaiheita. Hän varoittaa kirjeessä seurakuntaa vääristä opettajista ja heidän vinoutuneesta hengellisyydestä.

Kristityt ja Israel?

Osa kristityistä korostaa nykyisin voimakkaasti sitä että "Israelia tulee siunata". Osa kristityistä korostaa vahvasti myös sitä että "Israel on Jumalan omaisuuskansa". Tässä kohden olisi hyvä kysyä mitä tarkoitetaan sanoilla "Israel", "siunata", ja "Jumalan omaisuuskansa". Käsitteiden määritteleminen on hyvin tärkeää.

On syytä erottaa toisistaan muinainen teokraattinen Israelin kuningaskunta ja moderni sekulaari Israelin valtio. Edellistä hallittiin tooran käskyillä ja periaatteilla (2. Moos. - 5. Moos.). Jälkimmäinen on demokraattinen juutalainen oikeusvaltio. Modernissa Israelissa asuu paljon etnisiä ja uskonnollisia juutalaisia, mutta myös monia muita ihmisiä, arabeja, kristittyjä, muslimeja, ateisteja jne.

Uuden testamentin mukaan Israel on Jumalan omaisuuskansa. Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta nykyistä Israelin kansallisvaltiota (jota ei ollut tuolloin olemassa). Puhutaan valitusta kansasta. Paavali opetti että Jumala valitsi ensin juutalaiset. Uuden testamentin aikaan juutalaisella kansalla ei ollut omaa valtiota. Juudea oli Rooman keisarikunnan provinssi.

Hieman turvapaikanhakijoista ja turvallisuudesta

Olen ajatellut hieman turvapaikanhakijoita viime vuosien aikana. Asia on hyvin kompleksinen. On kyse samanlaisista ihmisistä kuin sinä ja minä. Jos olisin esim. syyrialainen, lähtisin todennäköisesti mielummin länteen, kuin jäisin monimutkikkaan sisällissodan ja valtataisteluiden repimään maahan - mikäli vain kykenisin lähtemään. On täysin luonnollista paeta kaoottisia oloja.

"Aika on sodalla ja aikansa rauhalla"

Suomen Viikkolehti 15.10.2023

Sanotaan että Vanha testamentti on täynnä sotia. Se ei ole aivan koko totuus. Raamatun useissa teksteissä kuvataan historian tapahtumia, myös sotia. Kuvattuja tapahtumia ei kuitenkaan aina arvoteta kertomalla, tehtiinkö niissä oikeita vai vääriä valintoja.

Raamatun Jumala ei ole ihmisten välisen vihanpidon kannalla. Tämä käy ilmi, kun verrataan Raamatun luomiskertomusta muihin muinaisiin luomiskertomuksiin. Babylonialaisessa luomiskertomuksessa kuvataan jumalien välistä taistelua. Voittaja tekee häviäjän ruumiista taivaat ja maan. Akkadilainen luomiskertomus taas kuvaa, miten ihminen luotiin, jotta jumalat saisivat levätä kastelukanavien kaivuutyöstä. Vähäisempi jumala tapetaan ja hänen verestään ja savesta tehdään ihmiset.

Raamatullinen luomiskertomus ei heijastele ajatusta väkivallasta osana Jumalan tarkoittamaa luomakunnan järjestystä. Jumala luo sanallaan vaivatta, ilman kamppailua vastustavien voimien kanssa. Väkivalta johtuu syntiinlankeemuksesta. Mesopotamialaisen kertomuksen mukaan vedenpaisumus johtuu siitä, että ihmiset pitivät jumalien mielestä liikaa meteliä. Raamatun kertomuksessa katastrofi on tuomio siitä, että maa tuli ihmisten vuoksi täyteen väkivaltaa.

Israel ja sovinto kansoille

Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 2.10.2020

Efesolaiskirje 2:11-22

Pekka Simojoki kirjoitti pari vuotta sitten Kotimaa24 netti-kolumnissaan vierailustaan pyhällä maalla otsikolla Ovatko israelilaiset valittu kansa? seuraavasti:

"Olin ensimmäistä kertaa mukana lehtimajanjuhlilla, joka toi Israeliin taas tuhansia kristittyjä eri puolilta maailmaa. Täytyy myöntää, että erämaajuhla Kuolleenmeren rannalla tai 30 000 ihmisen marssi läpi Jerusalemin olivat elämyksiä. Liput liehuivat, rummut soivat, väki lauloi ja tanssi. 'Hevenu Shalom', laulettiin aika monta kertaa…

Matkani ehkä koskettavin hetki oli kuitenkin vierailu baptistikirkossa Betlehemissä, Länsirannalla. Meidät otti vastaan vanha palestiinalainen pastori, joka kertoi meille elämänsä tarinan. Kuinka oli jo nuorena löytänyt Jeesuksen, miten vaikea tie siitä oli seurannut ja miten hän oli päätynyt pastoriksi. Hän kertoi myös työstään tänään täällä Lähi-idän ruutitynnyrissä.