Näkökulma: Sapatti

Suomen Viikkolehti 22.6.2026

Sapatti tarkoittaa lepoa. 2 Moos. 20:8–11 sapattikäskyä perustellaan viittaamalla luomisviikkoon. 5 Moos. 5:12–15 Israelin vapautumisella Egyptin orjuudesta, sekä ihmisten, niin orjien kuin vapaiden, ja myös kotieläinten levontarpeella.

Israelin kansa oli elänyt Egyptissä pakkotyössä. Heillä ei ollut siellä vapaapäiviä. Sapatti oli Jumalan hyvä lahja kansalleen. He eivät olleet enää orjia, vaan olivat nyt vapaita. Jumala käski pyhittämään lepopäivän siunatakseen. Mooseksen laissa kuvataan myös vuotuisia juhlia, jolloin mm. kokoonnuttiin nauttimaan sadosta.

Mietteitä kadotuksesta

Kadotus on yksi vaikeimmista opinkohdista kristinuskossa. Joskus minusta tuntuu, että minulla on sen suhteen enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Vaikka en voikaan ratkaista asiaa lopullisesti ja kokonaan, en voi olla aika ajoin pohtimatta sitä. Enkä siitä täysin vaietakaan.

On kiistatonta, että puhetta iankaikkisesta kadotuksesta on käytetty kristinuskon historiassa myös vallankäytön välineenä. Kaikki julistus helvetistä ei ole ollut tervettä, tasapainoista ja asiallista. Eikä se ole sitä välttämättä aina nykyisinkään.

Tuomio vai pelastus

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 2.9.2025

Jesaja 1:16-20

Tänään olemme hetken Vanhan testamentin äärellä, tarkemmin sanoen profeetta Jesajan kirjan alun. Tässä on pieni raamatunselitysopillinen pähkinä. Olen hieman muokannut tähän puheeseen KR92 sanamuotoa 1 luvun jakeessa 18. Hepreasta on mahdollista kääntää tämä kohta, myös näin, toki myös kirkkoraamatun kääntämällä tavalla. Tämä hieman totutusta poikkeava käännös sopii nähdäkseni paremmin kirjalliseen asiayhteyteen. Se on yksi niistä asioista, jotka tulee ottaa huomioon kääntäessä.

Pyhä Henki Raamatussa

Puhe Uuraisten helluntaisrk:lla su 8.6.2025

Kiitos kutsusta tulla puhumaan teille tässä helluntaipäivän jumalanpalveluksessa. On ilo nähdä teitä ja kunnia saada palvella sanassa. Tämä puhe ei ole niinkään saarna kuin raamattutunti. Kyse on pienestä yleiskatsauksesta siihen, mitä Raamatussa opetetaan Pyhästä Hengestä.

Minusta on hienoa helluntai- ja myös vapaaseurakunnassa että kun Raamattu avataan, se otetaan tosissaan, Jumalan pyhänä sanana. Siinä mielessä siitä on helppo käydä puhumaan, mutta tarvisemme Jumalan Henkeä niin julistajina kuin kuulijoina. Ilman häntä sana on kuivaa. Kun hän on mukana, sana on elävää.

STI:n linkkejä VT:n luentoihin

Vanha testamentti on kristityille hyvin tärkeä osa Raamattua. Se on arvokas teos jo itsessään, mutta antaa erityisesti taustan Uuden testamentin ymmärtämiselle. Vanhan testamentin kirjojen tuntemiselle, sekä laadukkaalle opetukselle niistä, on aina tarvetta kristillisessä seurakunnassa.

Suomen teologinen instituutti (STI) on useamman Suomen evankelis-luterilaisen kirkon herätysliikkeen ja lähetysjärjestön perustama ja ylläpitämä teologian opetusta ja tutkimusta harjoittava laitos. STI:n tekemän teologian voidaan perustellusti katsoa olevan lähempänä kristillisen seurakunnan uskoa, kuin sekulaarin yliopistoteologian.

Pyhä Henki Raamatussa — osa 1: Eskatologiaa koettiin jo Vanhassa testamentissa

Suomen Viikkolehti 1.5.2025 

Heprean sanalla ruah voidaan viitata liikkuvan ilman lisäksi ihmisten, eläinten, yliluonnollisten henkien sekä Jumalan ominaisuuksiin. Sana voidaan kääntää "tuuli", "henkäys", "katoavainen", "asenne", "luonne" tai "henki". 

Ilmaus “pyhä henki” (ruah qadosh) esiintyy Vanhassa testamentissa kolmesti: Psalmin 51 jakeessa 11 ja Jesajan kirjassa luvun 63 jakeissa 10–11. Ilmaukset “Herran [Jahven] henki” ja “Jumalan henki” esiintyvät noin 94 kertaa Vanhassa testamentissa, kun lasketaan mukaan ilmaukset “minun henkeni”, “sinun henkesi”, “hänen henkensä” tilanteissa, joissa viitataan selvästi Jumalaan.

Jokunen linkki Sensuroitu -kirjasta

Minulta pyydettiin blogi-kirjoitusta Ville Mäkipellon ja Paavo Huotarin kirjoittamasta teoksesta Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia (Otava 2023). En käy tässä sellaista kirjoittamaan. Annan kuitenkin jokusen linkin minua oppineempien teologien netistä löytyviin kirjoituksiin.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus osa 1/2: Raamattu

Suomen Viikkolehti 4.8.2024

Heikommista on huolehdittava, opettaa Raamattu selvästi sekä Vanhan että Uuden testamentin puolella.  

Vanhan testamentin tärkeimpiä käskyjä on Jeesus Nasaretilaisen mukaan kaksi: Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi (5. Moos. 6:5) sekä rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi (3. Moos. 19:18). Näiden kahden prinsiipin, eli periaatteen, varaan rakentuu koko vanhatestamentillinen etiikka (Matt. 2:36–40).

Vanhassa testamentissa seuraavaksi tärkeimmät käskyt ovat 10 käskyä (2. Moos. 20:2–17; 5. Moos. 5:6–21), eli dekalogi. Jumalan kerrotaan puhuneen käskysanat suoraan Israelin kansalle Siinain vuorella. Niiden kerrotaan myös piirtyneen kivitauluihin ilman ihmiskäden vaikutusta (2. Moos. 32:16). Nämä kertomukset korostavat 10 käskyn tärkeyttä. Muut Mooseksen lait ja profeettojen julistus pohjautuvat dekalogiin.

Raamattu, (esi)historia ja vedenpaisumus?

Yleensä mitä kauemmas taakse historiassa mennään, sitä niukemmat ovat (kirjalliset ja arkeologiset) lähteemme. Tämän lisäksi on usein niin, että mitä suurempi ajallinen etäisyys, sitä vieraampaan maailmaan astutaan. Tämä tulee ottaa huomioon kun yritämme ymmärtää meitä edeltäneitä ihmisiä. (Kirjoitan näin suomalaisena ja eurooppalaisena. Tiedostan että yhä tänään on mm. viidakoissa eläviä kivikautisia heimoja, eikä esim. tämän päivän hindulaisuutta ole edellenkään lainkaan helppoa ymmärtää länsimaisena.)

Kärsivä Herran palvelija ei johdata varjoelämään

Suomen Viikkolehti 1.4.2024

Jesajan kirjan mukaan Herran palvelija on kolminkertaisesti korotettu: korkea, ylhäinen ja suuri.

Aiemmin Jesajan kirjassa käytetään Jahven kirkkaudesta sanoja korkea ja ylhäinen. Monet kauhistuivat Herran palvelijaa, mikä voi viitata siihen, että palvelija herättää pelonsekaista kunnioitusta, mutta voidaan viitata myös hänen kärsimyksiinsä. Herran palvelijaa satutettiin kivuliaasti. Hänen ulkonäkönsä oli niin turmeltu, että häneen katsominen teki pahaa.

Se, että hän saattaa ihmetyksiin kansat (Jes. 52:15), perustuu Septuagintaan, vanhaan kreikankieliseen Vanhan testamentin käännökseen. Heprean masoreettisessa tekstissä sanotaan: hän vihmoo kansat. Vihmominen eli pirskottaminen koskee Vanhassa testamentissa ihmisten ja esineiden sovittamista, puhdistamista ja pyhittämistä Jumalalle. Herran kärsivä palvelija toimii siis kansojen pappina.

Kristityt ja alkoholi?

Joissakin kristillisissä piireissä suhtaudutaan ehdottoman kielteisesti alkoholin nauttimiseen. Tämä ei varsinaisesti nouse Raamatun teksteistä, vaan on myöhempää tulkintaa. Raamatussa on nähtävissä tapapaino toisaalta elämänmyönteisyyden ja toisaalta askeesin/kieltäymysten välillä.

Vanhassa testamentissa sanotaan: Viini ilahduttaa ihmisen sydämen (Psalmi 104:15). Toisaalta siellä myös varoitetaan liiallisesta viininjuonnista (Sananlaskut 20:1; 23:29-35). Juutalaisilla on tapana juoda humalat häissä ja Purim-juhlassa. Muuten juopottelua yleensä paheksutaan.

Kristityt ja Israel?

Osa kristityistä korostaa nykyisin voimakkaasti sitä että "Israelia tulee siunata". Osa kristityistä korostaa vahvasti myös sitä että "Israel on Jumalan omaisuuskansa". Tässä kohden olisi hyvä kysyä mitä tarkoitetaan sanoilla "Israel", "siunata", ja "Jumalan omaisuuskansa". Käsitteiden määritteleminen on hyvin tärkeää.

On syytä erottaa toisistaan muinainen teokraattinen Israelin kuningaskunta ja moderni sekulaari Israelin valtio. Edellistä hallittiin tooran käskyillä ja periaatteilla (2. Moos. - 5. Moos.). Jälkimmäinen on demokraattinen juutalainen oikeusvaltio. Modernissa Israelissa asuu paljon etnisiä ja uskonnollisia juutalaisia, mutta myös monia muita ihmisiä, arabeja, kristittyjä, muslimeja, ateisteja jne.

Uuden testamentin mukaan Israel on Jumalan omaisuuskansa. Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta nykyistä Israelin kansallisvaltiota (jota ei ollut tuolloin olemassa). Puhutaan valitusta kansasta. Paavali opetti että Jumala valitsi ensin juutalaiset. Uuden testamentin aikaan juutalaisella kansalla ei ollut omaa valtiota. Juudea oli Rooman keisarikunnan provinssi.

"Aika on sodalla ja aikansa rauhalla"

Suomen Viikkolehti 15.10.2023

Sanotaan että Vanha testamentti on täynnä sotia. Se ei ole aivan koko totuus. Raamatun useissa teksteissä kuvataan historian tapahtumia, myös sotia. Kuvattuja tapahtumia ei kuitenkaan aina arvoteta kertomalla, tehtiinkö niissä oikeita vai vääriä valintoja.

Raamatun Jumala ei ole ihmisten välisen vihanpidon kannalla. Tämä käy ilmi, kun verrataan Raamatun luomiskertomusta muihin muinaisiin luomiskertomuksiin. Babylonialaisessa luomiskertomuksessa kuvataan jumalien välistä taistelua. Voittaja tekee häviäjän ruumiista taivaat ja maan. Akkadilainen luomiskertomus taas kuvaa, miten ihminen luotiin, jotta jumalat saisivat levätä kastelukanavien kaivuutyöstä. Vähäisempi jumala tapetaan ja hänen verestään ja savesta tehdään ihmiset.

Raamatullinen luomiskertomus ei heijastele ajatusta väkivallasta osana Jumalan tarkoittamaa luomakunnan järjestystä. Jumala luo sanallaan vaivatta, ilman kamppailua vastustavien voimien kanssa. Väkivalta johtuu syntiinlankeemuksesta. Mesopotamialaisen kertomuksen mukaan vedenpaisumus johtuu siitä, että ihmiset pitivät jumalien mielestä liikaa meteliä. Raamatun kertomuksessa katastrofi on tuomio siitä, että maa tuli ihmisten vuoksi täyteen väkivaltaa.

Jesajan kutsumusnäky

Jesaja 6:1-13

Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 15.9.2023

Jumalan luomistyöhön kuuluu näkyvän todellisuuden lisäksi näkymätön todellisuus. Apostolisessa uskontunnustuksessa sanotaan että Jumala on maan lisäksi myös taivaan Luoja. Toisessa varhaisessa kristillisessä uskontunnustuksessa, Nikaian uskontunnustuksessa, sanotaan: ”Me uskomme yhteen Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien näkyväisten ja näkymättömien Luojaan.” Näkymättömään todellisuuteen sisältyy enkelit.

Monista puhe enkeleistä voi tuntua järjettömältä. Valistuksen ajan rationalismi, järjen ylikorostaminen, on saanut lännessä myös monet kristityt puhumaan aika varauksellisesti näkymättömästä maailmasta, varsinkin näkymättömien voimien vaikutuksesta tämänpuoleisessa. Enkelit saatetaan nähdä lähinnä symboleina. Toisaalta monet ihmiset kokevat syvää janoa yliluonnollisen todellisuuden puoleen. Tämä näkyy esimerkiksi uushenkisyyden suosiossa.

Vanhurskaan kärsimys ja korotus

Suomen Viikkolehti 6.4.2023

”Miksi hylkäsit minut”, kysyy psalminkirjoittaja. Samoja sanoja lainasi Jeesus ristillä. Jumalalle saa vuodattaa myös kipeimpiä tuntojaan.

Nykykristillisyydessä korostuvat ylistys ja myönteiset tunteet. Korostuksessa on paljon hyvää. Raamattuun ja kristilliseen perinteeseen kuuluu Jumalan ja seurakunnan edessä ilmaistu ilo ja kiitollisuus.

Juutalaiskristilliseen traditioon kuuluu kuitenkin myös vaikeiden ja kipeiden kokemusten käsitteleminen yhdessä Jumalan kanssa ja yhdessä seurakuntana. Ihmisenä oleminen on myös raskasta.

Sota ja Raamattu

Puhe Viitasaaren vsrk:lla su 5.3.2023

Sota on aiheensa paitsi vakava, myöskin hyvin laaja. Käymme hieman jotain läpi. Sanon heti tähän alkuun että olemme Jumalan kämmenellä. Jumalan kämmenellä ihmisen ei tarvitse pelätä, tapahtuipa mitä hyvänsä. Voimme olla aivan levollisia. Olemme turvassa ikiaikojen Jumalassa.

Jesajan jouluevankeliumi

Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 9.12.2022

Jesaja 9:1-6

Profeetta Jesaja vaikutti myöhäisellä 800-luvulla ja varhaisella 700-luvulla eKr. Hän oli mahdollisesti kuninkaallista, tai ainakin aristokraattista, sukua. Modernissa raamatuntutkimuksessa ajatellaan yleensä että Jesajan kirja meille säilyneessä muodossaan olisi useammalta eri kirjoittajalta.

Perinteisen juutalaisen ja kristillisen käsityksen mukaan kirja tulee profeetta Jesajalta. Jesajan kirja on Vanhassa testamentissa vertaansa vailla. Sen sisältö on juhlavaa ja puhuttelevaa, esim. Jesaja 40-66 on todella vaikuttava. Siihen viitataan toistuvasti myös Uudessa testamentissa. Alkukielten asiantuntijat pitävät Jesajan kirjan hepreaa erityisen rikkaana.

Jesajan jouluevankeliumi

Suomen Viikkolehti 7.12.2022

Jumala mursi faraon ikeen ja vapautti israelilaiset Egyptin orjuudesta, ja samoin hän lupasi profeettansa suulla vapautusta suurvalta Assyrian pelossa elävälle kansalle. Rauha koittaisi, sillä lapsi on syntynyt meille.

Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Sinä teet runsaaksi riemun, annat suuren ilon. He iloitsevat sinun edessäsi niin kuin elonkorjuun aikana iloitaan, niin kuin saaliinjaossa riemuitaan. Ikeen, joka painaa heidän hartioitaan, valjaat, jotka painavat olkapäitä, ja heidän käskijänsä sauvan sinä murskaat, niin kuin murskasit Midianin vallan. Ja kaikki taistelukenttiä tallanneet saappaat, kaikki veren tahrimat vaatteet poltetaan, ne joutuvat tulen ruoaksi. Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Suuri on hänen valtansa, ja rauha on loputon Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnassaan. Oikeus ja vanhurskaus on sen perustus ja tuki nyt ja aina. Tämän saa aikaan Herran Sebaotin pyhä kiivaus. 

Jesaja 9:1–6

Lunastus merkitsee, että kuulumme Jumalalle

Suomen Viikkolehti 02.09.2022 

Uusi testamentti kuvaa Jeesuksen kuolemaa lunnaina. Kreikan sanan lytron perusmerkitys on hinta, jolla ihminen ostetaan vapaaksi.

Uuden testamentin aikana vapaaksi lunastettava saattoi olla orja tai sotavanki. Omana aikanammekin puhutaan lunnaista panttivankien vapauttamisen yhteydessä.

Mitä ajatella kanaanilaisten joukkosurmista?

1. Johdanto

On sanottava heti aluksi että aihe on hyvin vaikea ja raskas ja se vaatisi huomattavasti perusteellisemman käsittelyn. Aihe liittyy suurempaan kokonaisuuteen Raamatun ja väkivallan suhteesta. Tämä puolestaan liittyy kristinuskon historiaan ja nykypäivään sekä teologiseen kysymykseen kärsimyksen ongelmasta (teodikea). Teodikea koskee Jumalan reaalisen Kaikkivaltiuden ja totaalisen hyvyyden suhdetta olemassa olevaan ja Jumalan sallimaan pahuuteen.