Alkuseurakunnan kokemassa Pyhän Hengen vuodatuksessa oli kyse maailmanhistoriaa mullistavista tapahtumista, lopunaikojen koittamisesta.
Sana helluntai tulee kreikan sanasta pentēkostē, ”viideskymmenes”. Jakeissa 5. Moos. 26:1─11 kerrotaan tästä juutalaisten viettämästä juhlasta. Siitä käytetään nimityksiä leikkuujuhla (2. Moos 23:16), viikkojuhla (5. Moos 10:16) ja ensihedelmien juhla (4. Moos 28:26). Tämä israelilainen sadonkorjuujuhla oli läheisessä yhteydessä pääsiäiseen.
Puhe Uuraisten helluntaisrk:lla su 8.6.2025
Kiitos kutsusta tulla puhumaan teille tässä helluntaipäivän jumalanpalveluksessa. On ilo nähdä teitä ja kunnia saada palvella sanassa. Tämä puhe ei ole niinkään saarna kuin raamattutunti. Kyse on pienestä yleiskatsauksesta siihen, mitä Raamatussa opetetaan Pyhästä Hengestä.
Minusta on hienoa helluntai- ja myös vapaaseurakunnassa että kun Raamattu avataan, se otetaan tosissaan, Jumalan pyhänä sanana. Siinä mielessä siitä on helppo käydä puhumaan, mutta tarvisemme Jumalan Henkeä niin julistajina kuin kuulijoina. Ilman häntä sana on kuivaa. Kun hän on mukana, sana on elävää.
Suomen Viikkolehti 30.5.2025
Paavalin elämästä ja julistuksesta kerrotaan Apostolien teoissa, mutta hänen teologiaansa on etsittävä ensisijaisesti hänen kirjoittamistaan kirjeistä.
Luukkaan evankeliumin ja Apostolien tekojen kirjoittajana pidetään samaa henkilöä. Teoksia on hyvä tarkastella paitsi erikseen myös yhdessä.
Luukkaan evankeliumissa Henki osoittaa uuden ajan alkaneen Jeesuksen syntymässä ja palvelutyössä. Jeesus on erityisellä tavalla Jumalan hyväksymä ja valittu, rakas Poika. Pyhä Henki vaikutti Jeesuksen kautta tehden ihmeitä (Apt. 10:38).
Kreikan sanalla pneuma on melko samankaltainen merkityssisältö kuin vastaavalla heprean sanalla ruah. Sana pneuma voidaan kääntää muiden muassa ”henkäys”, ”tuuli”, ”henki” tai ”asenne”.
Ilmaisu Jumalan Henki tai Herran Henki esiintyy Uudessa testamentissa 25 kertaa. Sanapari Pyhä Henki (pneuma hagion) esiintyy 92 kertaa. Lisäksi Henkeen viitataan useita kertoja ilman attribuuttia.
Heprean sanalla ruah voidaan viitata liikkuvan ilman lisäksi ihmisten, eläinten, yliluonnollisten henkien sekä Jumalan ominaisuuksiin. Sana voidaan kääntää "tuuli", "henkäys", "katoavainen", "asenne", "luonne" tai "henki".
Ilmaus “pyhä henki” (ruah qadosh) esiintyy Vanhassa testamentissa kolmesti: Psalmin 51 jakeessa 11 ja Jesajan kirjassa luvun 63 jakeissa 10–11. Ilmaukset “Herran [Jahven] henki” ja “Jumalan henki” esiintyvät noin 94 kertaa Vanhassa testamentissa, kun lasketaan mukaan ilmaukset “minun henkeni”, “sinun henkesi”, “hänen henkensä” tilanteissa, joissa viitataan selvästi Jumalaan.
Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 10.12.2024
Näin joulun alla luen Augustinuksen joulusaarnan. Aurelius Augustinus oli Hippon kaupungin piispa. Hän on lännen merkittävimpiä kirkkoisiä. Augustinus eli 354-430. Tekstin on suomentanut latinasta Timo Nisula. Se löytyy Seurakuntalaisen verkkosivuilta.
Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 8.10.2024
Jaejaksossa on monien raamatuntutkijoiden mukaan kyse varhaiskristillisestä Kristus-hymnistä, eli laulusta Jeesuksesta. Se on sisällöltään rikas, merkityksellinen ja syvällinen.
Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 10.9.2024
Paavali mainitsee tekstissä sanat kirkkaus ja voima. Kreikan sana doxa tarkoittaa kirkkautta, loistetta tai säteilyä. Sen taustalla on heprean sana kavod, joka voidaan kääntää kunnia, ja joka tulee raskasta tarkoittavasta juuresta.
Bloeschin henkilöhistoriaa
Donald G. Bloesch (1928-2010) oli huomattava amerikkalainen herätyskristillinen teologi. Hän toimi Dubuquen yliopiston teologian professorina 1957-1992. Eläköidyttyään virastaan hän toimi vielä sen jälkeen yliopistonsa emeritusprofessorina.
Idän ja lännen eroavaisuus
Itäisen kirkon traditiossa Kolminaisuuden sisäiset suhteet ymmärretään pääasiassa seuraavasti: Poika syntyy ikuisuudessa Isästä ja Pyhä Henki lähtee (tai virtaa) Isästä. Lännen kirkossa ajatellaan samoin että Poika syntyy ikuisuudessa Isästä, mutta Henki lähtee (tai virtaa) Isästä ja Pojasta.
Lännen kirkko lisäsi Toledon kirkolliskokouksessa vuonna 589 Nikean uskontunnustukseen sanat, joiden mukaan Pyhä Henki lähtee (tai virtaa) Isän lisäksi myöskin Pojasta. Idän kirkko ei tunnusta lisäystä ja Pojasta (Filioque-lisäys).
Varhaisia kristillisiä opillisia keskusteluja käytiin antiikissa erityisesti klassisen kreikan kielellä. Se oli Itä-Rooman ajattelijoiden keskuudessa oman aikakautensa ”tieteen”, eli filosofian, kieli. Lisäksi käytettiin myös latinaa, Länsi-Rooman hallinnon kieltä. Nämä kielet sisältävät luonnollisesti oman aikansa älyllisiä kategorioita ja kulttuurisia vaikutteita. Samalla kristityt ajattelijat loivat Raamatun ja seurakunnan kokemuksen pohjalta myös uusia sanoja, ja tapoja, puhua Jumalasta.
On sanottu "harhaoppi on oikean opin äiti". Tällä tarkoitetaan että perusteellisen teologisen työskentelyn taustalla on ollut usein suuri käytännön tarve, jopa suorastaan välttämättömyys, määritellä oikeaoppisuutta suhteessa heresioihin.
Käsitys Jumalan Kolminaisuudesta yhdistää kaikkia oikeaoppisia (tai oikeinylistäviä) kristillisiä kirkkokuntia halki ajan ja paikan. Sana ortodoksia tulee kreikan sanoista ὀρθός (orthos), ”oikea”, sekä δοξάζω (doxazo), ”antaa kunnia”. Oppi pyhästä Kolmiyhteydestä on luonteeltaan katolinen oppi. En viittaa sanalla tässä kohden (ainoastaan) Rooman kirkkoon, vaan siihen, että kolminaisuusoppi on keskeinen osa yleistä/yhteistä (lat. catholicus) kristillistä oppia. Jumalan Kolminaisuuden tunnustavat niin roomalaiskatoliset, ortodoksit kuin perinteiset protestantit.
Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 4.6.2024
Epafras julisti evankeliumia Kolossassa. Hän toi sanoman. Mutta mitä on evankeliumi? Sana evankeliumi tulee kreikasta ja tarkoittaa hyvää sanomaa - jotain todella hyvää ja merkittävää on tapahtunut. Vanhassa testamentissa hyvä uutinen tarkoitti yleensä voittoa taistelussa. Roomalaisessa maailmassa sanaa käytettiin mm. hallitsijan syntymisen ja valtaan astumisen yhteydessä.
Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 28.5.2024
Paavali aloittaa kirjeen tyypilliseen tapaansa rukouksella. Voimme oppia todella paljon Raamatun rukouksista, sekä Vanhan että Uuden testamentin puolella. Raamatussa on tasapaino maailman suurten asioiden ja meidän pienten ihmisten asioiden välillä. Molemmista kirjoitetaan siellä. Saamme muistaa molempia.
Paavali kiitti Jumalaa kirjeen vastaanottajista. Hänen kirjeensä aloitus on, kuten yleensä, myönteinen ja rakentava. Hän tiesi juutalaisena rabbina Sananlaskut 16:21 mukaisesti että huulten suloisuus antaa opetukselle tehoa. (KR33) Hän toimi näin. Ystävällisyydellä saavuttaa usein enemmän. Vaikka kyllä Paavali osasi myös ärähtää tarvittaessa. Näemme tämän mm. Galatalaiskirjeestä.
Puhe Keuruun vapaasrk:lla su 19.5.2024
Tekstissä kuvataan helluntaipäivän ihmettä, Pietarin puhetta, ja tapahtuman seurauksia. Kirjoittaja kuvaa itseään Apostolien tekojen luvun 1 alussa varhaiskreikkalaisena historioitsijana, joka on ottanut selvää asioista ja kertoo mitä on tapahtunut. Myös Luukkaan evankeliumin luvun 1 alussa on vastaavankaltainen jaejakso, jolla osoitetaan että kyse on historiateoksesta. Apostolien teot on laadittu tietoisesti Luukkaan evankeliumin jatko-osaksi. Luukas on kirjoittanut molemmat, ensimmäisen Jeesuksesta ja toisen alkuseurakunnasta.
Varhaisten kristittyjen intresseissä oli säilyttää traditiota Jeesuksen elämästä, sanoista ja teoista sekä apostolien julistuksesta ja toiminnasta. Aluksi tätä välitettiin suullisesti perimätietona, mutta kirjoitettiin lopulta ylös. Luukaskin on varmasti haastatellut monia, kun hän kirjoitti nämä teokset. Vaikka Luukas painottaa tekstissä helluntaitapahtuman hengellistä merkitystä, tämä ei tarkoita sitä, etteikö hänellä olisi ollut motiivina myöskin kuvata samalla todellisia historiallisia yksityiskohtia.
puhe Keuruun vsrk:lla su 19.11.2023
Jeesus paransi ihmisiä ja karkotti heistä demoneja, eli toimi eksorkistina. Tämä oli Jumalan valtakunnan esiinmurtautumista ja ennakkoa tulevasta ajasta, jolloin kaikki sairaat parannetaan, ja kaikki pahan voimat karkotetaan lopullisesti. Jeesus koki suurta myötätuntoa erityisesti heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä kohtaan.
1. Johdantoa
Vaikka ihmiskielen synty on meille yhä mysteeri, nykyisin ajatellaan usein että juuri kieli tekee meistä ihmisistä ainutlaatuisia olentoja muihin eläimiin verrattuna. Kyse ei ole ainoastaan siitä että käytämme symboleja. Käytämme symboleja myöskin symboleista. Luomme symboleista kokonaisuuksia. Kieli voidaankin pelkistetysti nähdä yhdessä sovituksi symbolijärjestelmäksi. Hahmotamme todellisuutta, välitämme ajatuksia, siirrämme tietoa ja luomme uutta kielen avulla. Kieli on ollut koko kulttuurievoluutiomme kannalta täysin välttämätön väline. Ilman sitä eläisimme eläinten tavoin vaistojemme varassa.
Nobel-palkittu kirjailija Alexandr Solzhenitsyn korosti kuuluisassa luennossaan Ruotsin akatemialle vuonna 1970 sanojen merkitystä. Hän tiesi hyvin kommunistisen Neuvostoliiton keskellä kokemiensa vainojen perusteella että sanoilla voidaan pettää ja hämärtää todellisuutta. Maailmankirjallisuus voi hänen mukaansa antaa meille kuitenkin voimaa vastustaa ennakkoluuloisten ihmisten ja poliittisten puolueiden indoktrinaatiota ja opettaa koko maailmalle totuutta mm. kansojen historiasta.
Tämä on tärkeää muistaa myöskin omana aikanamme. Tarvitsemme edelleen menneiden sukupolvien kunnioitusta ja pidemmän historian tuomaa perspektiiviä. Ellemme ole perillä laajemmasta kuvasta, meitä voidaan johtaa helpommin harhaan.
1. Johdanto
Opilla Pyhästä Hengestä (pneumatologia) on ollut syvästi merkityksellinen asema kristittyjen teologisessa ajattelussa ja kristillisen seurakunnan kokemuksessa halki kirkon historian antiikista nykypäivään. Aihe on hyvin laaja jo Uudessa testamentissa. Tässä kirjoituksessa pyrin tarkastelemaan ainoastaan hieman uusitestamentillisen pneumatologian raamattuteologisia perusteita joidenkin valitsemieni tekstien osalta.
