Raamatullinen seurakuntateologia on siunaus jumalasuhteelle

Suomen Viikkolehti 20.8.2025

Teologian opiskeleminen on kiehtovaa ja älyllisesti stimuloivaa. Sillä on samalla myös käytännön merkitystä kristilliselle seurakunnalle ja Jumalan valtakunnan työlle. Aikaisempina aikoina sanottiin, että teologia on tieteen kuningatar. Filosofia oli teologian palvelijatar.

Alkukirkon trinitaarisesta teologiasta

Varhaisia kristillisiä opillisia keskusteluja käytiin antiikissa erityisesti klassisen kreikan kielellä. Se oli Itä-Rooman ajattelijoiden keskuudessa oman aikakautensa ”tieteen”, eli filosofian, kieli. Lisäksi käytettiin myös latinaa, Länsi-Rooman hallinnon kieltä. Nämä kielet sisältävät luonnollisesti oman aikansa älyllisiä kategorioita ja kulttuurisia vaikutteita. Samalla kristityt ajattelijat loivat Raamatun ja seurakunnan kokemuksen pohjalta myös uusia sanoja, ja tapoja, puhua Jumalasta.

Miksi olen vapaakirkollinen?

Tässä hieman omakohtaista (ja varsin rehellistä) tajunnanvirtaa aiheesta, jota olen joskus miettinyt.

Mikä Suomen Vapaakirkko on?

Suomalaista vapaakirkollisuutta on tunnetusti vaikea määritellä kovin tarkasti. Alustava määritelmä voisi olla vaikka seuraavan kaltainen:

"Suomen Vapaakirkko (SVK) on protestanttinen matalakirkollinen kirkkokunta, joka pyrkii määrittelemään uskoansa palaamalla uudelleen ja uudelleen Raamattuun (protestanttinen kaanon eli apokryfikirjojen auktoriteettia ei tunnusteta).

SVK suhtautuu myönteisesti reformaatioon ja aika usein myös karismaattiseen liikkeeseen. SVK:n juuret ovat herätyskristillisyydessä. SVK:n katto-organisaatio on verrattain kevyt. Tämä mahdollistaa vsrk:ien itsenäistä toimintaa, joka parhaillaan toimii hyvin (ei aina).

Vapaakirkollisuus on enemmän toimintaa (olemme maallikkoliike) kuin perusteellista tutkimusta (tarvitsemme samalla kuitenkin myös intellektuelleja, jotka haastavat meitä). Meille on tärkeää että evankeliumi menee eteenpäin ja että lähimmäinen tulee autetuksi."

Apostolien teot 2 - Helluntaipäivä

1. Johdanto

Tässä pienessä kirjoituksessa pyrin tarjoamaan hieman näkökulmia Apostolien tekojen lukuun 2. Kuvaan myös hyvin lyhyesti joitakin tekstistä nousevia kristinuskolle tärkeitä teemoja. Tekstissä kuvataan helluntaipäivän ihmettä (jakeet 1-13), Pietarin puhetta (jakeet 14-36) ja tapahtuneen seurauksia (jakeet 37-47).

Sana helluntai tulee kreikan sanasta pentēkostē, joka tarkoittaa viideskymmenes. 5. Moos. 26:1-11 kerrotaan tästä juutalaisten viettämästä juhlasta. Siitä käytetään nimityksiä leikkuujuhla (2. Moos 23:16), viikkojuhla (5. Moos 10:16) ja ensihedelmien juhla (4. Moos 28:26) ja helluntai (Tob. 2:1; 2 Makk. 12:31–32). Tämä israelilainen sadonkorjuujuhla oli läheisessä yhteydessä pääsiäiseen.

Raamattu, kristillinen elämä ja teologia - vapaakirkollisia näkökulmia

Tässä kirjoituksessa on otteita julkaisusta

Raamattu, kristillinen elämä ja teologia: Luterilaisia ja vapaakirkollisia näkökulmia.

Tomi Karttunen (toim.) Kirkkohallitus, Helsinki 2023.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen Vapaakirkko ovat käyneet virallista oppikeskustelua jo vuosikymmeniä.

Tässä julkaisussa Vapaakirkkoa ovat virallisesti edustaneet kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen, Hämeenlinnan vapaaseurakunnan johtava pastori Arto Kortemaa, Suomen teologisen opiston rehtori Timo Lehikoinen sekä Suomen Vapaakirkon hallituksen puheenjohtaja Jaakko Pihlajamäki.

Luterilaista kirkkoa on edustanut näissä keskusteluissa piispa Bo-Göran Åstrand (pj.), Timo Helenius, Marko Sagulin, Ulla Saunaluoma ja dosentti Tomi Karttunen (neuvottelukunnan siht.).

Pientä filosofointia hengellisestä työstä

Hengellinen työ on Jumalan ja ihmisten palvelemista. Työ on todella kokonaisvaltaista. Ihminen on jakamaton kokonaisuus. Teologian opinnoista on hengelliseen työhön paljon hyötyä, mutta teologia tulee todella eläväksi vasta ihmisten todellisuuden keskellä.

Millaisia teologeja Suomen Vapaakirkossa tarvitaan?

Suomen Viikkolehti 3.10.2022

Tarvitsemme teologeja, jotka ankkuroivat ajattelunsa ja toimintansa Raamattuun. Palaamme yhä uudelleen pyhiin kirjoituksiin. ”Kukaan ei kasva Raamatusta ohi. Raamattu laajenee ja syvenee vuosiemme kuluessa.” (Spurgeon)

Raamattu on ”Jumalan kirja” (Luther). Olemme pyhällä maaperällä. Raamattu ei ole pyhäinjäännös, jota kunnioitamme etäältä, vaan kiehtova kirjasto, johon perehdymme halki elämämme. Tutkimme Raamattua keskittyen yksityiskohtiin ja hahmottaen laajempia teemoja ja kokonaisuuksia.

Palveleva johtajuus

Suomen Viikkolehti 23.02 2022 

Modernin käsitteen palvelevasta johtajuudesta on tehnyt tunnetuksi yhdysvaltalainen tutkija Robert K. Greenleaf (1904–1990). Se, mihin käsitteellä viitataan, on ollut todellisuutta jo aiemmin, erityisesti Jeesus Nasaretilaisen elämänhistoriassa ensimmäisellä vuosisadalla.

Aiemmissa johtajuuskäsityksissä painotettiin kontrollointia. Vahvan johtajan nähtiin käskevän alaisia asemansa suomalla arvovallalla. Hän oli etäinen, jopa pelottava auktoriteettihahmo. Uudemmassa johtajuustutkimuksessa painotetaan sen sijaan usein voimaannuttamista.

Tiitus 1:5-9: Seurakunnan johtajat

Suomen Viikkolehti 19.01 2022

Tiituskirje tarkoitettiin luettavaksi julkisesti seurakunnassa. Paavali kävi Kreetalla mahdollisesti vapauduttuaan vankeudesta Apostolien tekojen kerronnan jälkeen. Vierailu oli todennäköisesti lyhyt. Asiat olivat jääneet kesken.

Paavali asetti vanhimpia perustamiinsa seurakuntiin aiemmillakin lähetysmatkoillaan (Ap. t. 14:21–23). Hän jätti Tiituksen saattamaan päätökseen seurakunnan johtajien nimittämisen. Nimittämiseen saattoi osallistua muitakin seurakunnassa.

Kaitsijoiden ominaisuuksien luetteleminen viittaa siihen, että heidät arvioitiin ennen tehtävään hyväksymistä. Vaadittavia ominaisuuksia tuli osoittaa jo ennen valintaa. Tehtävään asettamiseen kuului kätten päällepaneminen.

Palveleva johtajuus

1. Mitä on palveleva johtajuus?

Palvelevalla johtajuudella tarkoitetaan sitä että johtaja näkee tehtävänään ennen muuta palvelemisen eikä johtamisen - sikäli kuin johtajuus on usein perinteisesti käsitetty. Palveleva johtajuus on olemista toisia varten. Palveleva johtaja johtaa palvelemalla ja palvelee johtamalla. Tässä mallissa johtaja ei asetu johdettavien yläpuolelle. Johtaja pyrkii reagoimaan alaistensa tarpeisiin sekä auttamaan heidän persoonansa ja osaamisensa kehittymistä. Näin myös alaiset alkavat kasvaa johtajiksi.

Modernin käsitteen palvelevasta johtajuudesta on lanseerannut erityisesti yhdysvaltalainen tutkija Robert K. Greenleaf (1904–1990). Toki se mihin käsitteellä viitataan on ollut todellisuutta jo aiemmin, kuten esimerkiksi Jeesus Nasaretilaisen elämänhistoriassa ensimmäisellä vuosisadalla.

Seurakunnan hallintojärjestelmä

1. Johdanto

Tässä kirjoituksessa pyrin tarkastelemaan yleisellä tasolla kristillisten kirkkojen ja seurakuntien hallintojärjestelmiä. Kristillisen kirkon järjestäytymistapoja on useita. Tärkeimmät ovat piispalliset, presbyteeriset ja kongegationalistiset hallintomallit. Näissä järjestäytymistavoissa on myös toisistaan eroavia variaatioita.

Profeetan kutsumus

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla 19.2.2021

Jeremia 1:1-19

Jeremian kirja alkaa profeetan kutsumisella ja kahdella kutsumusta vahvistavalla näyllä. Nämä kirjan alkusanat asettavat koko Jeremian kirjan historiallisiin yhteyksiinsä. Tekstissä mainitaan Josia, Jojakim ja Sidkia. He olivat Jeremian toiminnan aikana tärkeimmät kuninkaat Juudassa.

Jeremian isä Hilkia oli pappi Anatotissa. Paikkakunta oli vajaat 5 km Jerusalemista koilliseen. Se kuului Benjaminin alueeseen. Jeremia syntyi kelvottoman kuningas Manassen aikana. Emme tiedä toimiko Jeremia papin tehtävissä, mutta jumalanpalveluselämä oli hänelle kuitenkin hyvin tuttua ja varmasti muovasi hänen kokemustaan elämästä ja ajatuksiaan Jumalasta.

Seurakuntaelämästä

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla pe 29.5.2020

Tervehdys Viitasaarelle!

Olette seurakuntana uudessa tilanteessa. Olette valitsemassa Viitasaaren vapaaseurakunnalle uutta työntekijää. Olen kuullut että olette seurakuntana käyneet keskusteluja siitä mitä odotatte uudelta työntekijältänne. Olen iloinen siitä että kannatte näin yhdessä vastuuta työntekijän valinnasta. Kaksi asiaa on noussut aivan erityisesti esille näissä keskusteluissa. Te etsitte paimenta ja opettajaa.

Millaisia teologeja Suomen Vapaakirkossa tarvitaan?

Esitelmä STO:lla 5.3.2020

Kiitos siitä että olen saanut tulla luoksenne Suomen teologiselle opistolle! On suuri etuoikeus ja kunnia saada olla teidän kanssanne täällä tänään. Jaan joitakin ajatuksiani siitä millaisia teologeja Suomen Vapaakirkossa mielestäni tarvitaan. Vaikka puhun suomalaisesta vapaakirkollisuudesta, uskon että ajatuksiani voi soveltaa myös muuhun suomalaiseen herätyskristillisyyteen.

Seurakuntateologia

Esitelmä Suomen teologisen opiston kurssilla johdatus teologiaan - pe 14.12.2018

”Kirjanoppineen viisaus vaatii soveliasta, työstä vapaata aikaa, ja se, joka ei ole muussa ammatissa, voi saavuttaa viisauden.”
Siirakin kirja 38:24

On ilo ja kunnia olla tänään teidän keskuudessanne ja jakaa teille joitakin ajatuksia aiheesta pastoriteologi. Miellän itseni teologian opiskelijaksi ja aloittelevaksi seurakuntateologiksi. Opiskelemme todella kiehtovaa ja älyllisesti stimuloivaa alaa, jolla on samalla myös suurta käytännön merkitystä kristilliselle seurakunnalle ja Jumalan valtakunnan työlle.

Mitä ehtoollinen on?

Suomen Viikkolehti 16.08 2018 

Jo Vanhassa testamentissa oli pyhiä aterioita. Kun israelilaiset uhrasivat Herralle, he samalla söivät. Eläimet teurastettiin ja uhriliha kypsennettiin ennen ateriointia. Osa uhrista poltettiin tuhkaksi, osa kuului papeille ja osan uhrintuoja nautti itse.

Kaste on hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta

Suomen Viikkolehti 08.05 2018   

Raamatulliseen ja kristilliseen seurakuntaelämään kuuluu kaste Jeesuksen lähetyskäskyn ja alkuseurakunnan käytännön mukaisesti. Lähes kaikki kristilliset yhteisöt kastavat ihmisiä. Kasteen nähdään kytkeytyvän tavalla tai toisella kristityn hengellisen elämän alkuun ja seurakuntaan liittymiseen. Kasteessa on läsnä kastevesi. Jumala siunaa meitä ja vahvistaa uskoamme aineen välityksellä. Tässä näkyy kristillinen opetus luomisesta. Jumalan luomistyö on hyvää.

J. I. Packer karismaattisuudesta

1. Johdanto

James Innel Packeria (syntynyt 1926) on kypsä kristitty ajattelija ja syvällinen raamattu-uskollinen teologi. Packer valmistui Oxfordin yliopistosta teologian tohtoriksi ja toimi teologian professorina Regent Collegessa Kanadassa.

Vaikka J. I. Packerin kirjassa Keep in Step with the Spirit on hyvää opetusta mm. pyhityksestä, kerron tässä hieman ajatuksia kirjan pohjalta karismaattiseen Hengen toimintaan liittyen. Packer ei lukeudu karismaattiseen liikkeeseen ja hän antaa aiheellistakin kritiikkiä liikettä kohtaan. Vaikka Packer ei koe kuuluvansa karismaattiseen uudistukseen, kuvaa hän liikettä silti varsin positiiviseen ja reiluun sävyyn.

Pyhitys, identiteetti ja yhteisö

1. Pietarinkirje 2:1-10 

Puhe Viitasaaren helluntaisrk:lla su 25.3.2018 

Jättäkää siis kaikki pahuus ja vilppi, kaikki teeskentely ja kateus ja kaikki panettelu. 

Oletko miettinyt miksi Pietari käskee panemaan pois pahuuden, vilpin, teeskentelyn, kateuden ja kaiken panettelun? Voisiko luonnollinen vastaus olla se että seurakunnassa oli vielä pahuutta, vilppiä, teeskentelyä, kateutta ja panettelua? Ihannoimme usein alkuseurakuntaa ja saatamme ajatella että silloin asiat oli niin kuin niiden pitääkin olla. Kuitenkin Pietari kirjoittaa tässä ihan todellisista ongelmista varhaisessa seurakunnassa.

Aitous

Puhe Viitasaaren helluntaisrk:lla 27.11.2016

Luukkaan evankeliumi 13:10-17

Tekstissä kerrotaan, kuinka hengellinen voima, persoonallinen paha, oli sitonut pitkään juutalaisnaista. Jeesus, luvattu Messias, joka on täynnä myötätuntoa kärsiviä kohtaan, asetti hänet vapaaksi. Jeesus vapautti naisen ilman sen suurempaa meteliä. Hän kosketti naista ja julisti: "Nainen, olet päässyt vaivastasi."