Sosiaalinen oikeudenmukaisuus osa 1/2: Raamattu

Suomen Viikkolehti 4.8.2024

Heikommista on huolehdittava, opettaa Raamattu selvästi sekä Vanhan että Uuden testamentin puolella.  

Vanhan testamentin tärkeimpiä käskyjä on Jeesus Nasaretilaisen mukaan kaksi: Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi (5. Moos. 6:5) sekä rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi (3. Moos. 19:18). Näiden kahden prinsiipin, eli periaatteen, varaan rakentuu koko vanhatestamentillinen etiikka (Matt. 2:36–40).

Vanhassa testamentissa seuraavaksi tärkeimmät käskyt ovat 10 käskyä (2. Moos. 20:2–17; 5. Moos. 5:6–21), eli dekalogi. Jumalan kerrotaan puhuneen käskysanat suoraan Israelin kansalle Siinain vuorella. Niiden kerrotaan myös piirtyneen kivitauluihin ilman ihmiskäden vaikutusta (2. Moos. 32:16). Nämä kertomukset korostavat 10 käskyn tärkeyttä. Muut Mooseksen lait ja profeettojen julistus pohjautuvat dekalogiin.

Haaste vaikuttaa ja Kristuksessa lepääminen

Suomen Viikkolehti 21.9.2022

Vapaakirkon slogan "läsnäoloa ja Jumalan muuttavaa voimaa" haastaa meitä vaikuttamaan ihmisten elämän keskellä kristittyinä lähimmäisinä. Samalla siitä välittyy haaste olla erilainen.

Katso ristiä!

Suomen Viikkolehti 11.8.2022

Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. Onhan kirjoitettu:

– Minä hävitän viisaitten viisauden ja teen tyhjäksi ymmärtäväisten ymmärryksen.

Missä ovat viisaat ja oppineet, missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hulluudeksi? Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat. Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta. Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus. Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi ja Jumalan heikkous ihmisiä voimakkaampi.

Ajatelkaa, veljet, mitä te olitte, kun teidät kutsuttiin: teissä ei ollut monta ihmisten mielestä viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei monta jalosukuista. Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta. Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin. Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä. Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi. Näin toteutuu kirjoitus: »Joka ylpeilee, ylpeilköön Herrasta.»

Tiitus 1:5-9: Seurakunnan johtajat

Suomen Viikkolehti 19.01 2022

Tiituskirje tarkoitettiin luettavaksi julkisesti seurakunnassa. Paavali kävi Kreetalla mahdollisesti vapauduttuaan vankeudesta Apostolien tekojen kerronnan jälkeen. Vierailu oli todennäköisesti lyhyt. Asiat olivat jääneet kesken.

Paavali asetti vanhimpia perustamiinsa seurakuntiin aiemmillakin lähetysmatkoillaan (Ap. t. 14:21–23). Hän jätti Tiituksen saattamaan päätökseen seurakunnan johtajien nimittämisen. Nimittämiseen saattoi osallistua muitakin seurakunnassa.

Kaitsijoiden ominaisuuksien luetteleminen viittaa siihen, että heidät arvioitiin ennen tehtävään hyväksymistä. Vaadittavia ominaisuuksia tuli osoittaa jo ennen valintaa. Tehtävään asettamiseen kuului kätten päällepaneminen.

Katso ristiä

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla 22.8.2021

1. Korinttilaiskirje 1:18-31

Kerrataan aluksi hieman 1. Korinttilaiskirjeen kirjoittamisen aikaista tilannetta. Voimme selvittää sitä lukemalla 1. Korinttilaiskirje kokonaan. Korintin seurakunnalla oli lievästi sanoen ongelmia. Paavali nuhteli heitä hajaannuksesta. Yksi oli Paavalin puolella, toinen Apolloksen, kolmas Pietarin. Korinttilaiset tahtoivat kiinnittyä vahvoihin johtajiin. He ryhmittäytyivät Jumalan valtakunnan työntekijöiden nimien alle toisiaan vastaan. 

Korinttilaiset ylpeilivät viisaudella ja puhetaidolla ja ylenkatsoivat muita. Näyttää siltä että he olivat vaikuttuneita enemmän siitä miten asiat sanottiin, eli julistuksen muodosta ja julistajien esiintymisestä, kuin siitä mitä sanottiin, eli itse sanomasta, julistuksen varsinaisesta sisällöstä.

Vahvistukaa Kristuksessa

Puhe Keuruun vapaasrk:lla 21.5.2021

Efesolaiskirje 6

Suomen laissa sanotaan: ”Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.

Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus.

Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.”

Avioliitto

Puhe Keuruun vapaasrk:lla 23.4.2021

Efesolaiskirje 5:21-33

Paavali kuvaa Efesolaiskirjeen loppupuolella ihmissuhteita kolmessa eri asiayhteydessä: Avioliitossa, perheessä sekä yhteiskunnassa. Käsittelemme tällä kertaa hieman näistä ihmissuhteista ensimmäistä. Minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta omasta avioliitosta. En voi puhua aiheesta kokemuksen syvällä rintaäänellä.

Valon lapsina

Puhe Keuruun vapaasrk:lla 26.3.2021

Efesolaiskirje 5:1-20

Paavali jatkaa edellisessä luvussa aloittamaansa kehoituspuhetta, pareneesia. Raamatussa on yleensä ensin opetus/oppi ja siitä seuraa etiikka. Paavali maalaa kirjeissään aika pessimistisen, mutta samalla hyvin realistisen kuvan meistä ihmisistä. Olemme syntisiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemme kykenisi tekemään mitään hyvää. Meissä on langenneinakin jäljellä myös hyvää. Tämä näkyy esimerkiksi siinä miten suhtaudumme yleensä lapsiimme.

Pyhä elämä

Puhe Keuruun vapaasrk:lla 26.2.2021

Efesolaiskirje 4:17-32

Vierailin joitakin aikoja sitten Kuopiossa evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan messussa veljeni ja siskonpoikani kanssa. Kysyin siskonpojalta kummanko kanssa hän haluaa mennä pyhäkouluun. Hän vastasi ”molempien”. Menimme sitten kaikki kolme pyhäkouluun. 

Pyhäkoulussa oli opetusta terveistä rajoista. Aihetta kuvattiin lapsille näytelmällä jossa lammas oli turvallisessa aitauksessa syömässä terveellistä ruohoa. Lammasta alkoi kuitenkin kiinnostaa enemmän aidan toisella puolella kasvava ruoho. Vaikka lammasta oli kielletty syömästä sitä, hän halusi kokeilla.

Hänen mahansa tuli kuitenkin siitä kipeäksi. Sen jälkeen mietittiin yhdessä lasten kanssa, mitkä on sellaisia kivoja ja mukavia asioita, jotka on aidan sisäpuolella, kuten ystävät ja harrastukset. Mietimme myös mitkä on aidan ulkopuolella olevia ikäviä asioita, kuten kiusaaminen.

Pastoraalikirjeiden kirjoittajakysymys

1. Johdanto

Tässä kirjoituksessa pyrin esittelemään hieman Uuden testamentin pastoraalikirjeiden kirjoittajakysymyksestä käytyä kriittistä keskustelua. Lopuksi annan hyvin lyhyesti oman arvioni. Kyseessä on massiivinen keskustelu, jota on käyty jo vuosisatoja. Hipaisemme tässä siis ainoastaan hyvin kevyesti pintaa.

Pastoraalikirjeillä tarkoitetaan 1. ja 2. Timoteuskirjettä sekä Tiituskirjettä. Tätä nimitystä on käytetty 1700-luvulta asti. Kriittisessä raamatuntutkimuksessa on tunnustettu hyvin yleisesti ja suurella varmuudella seuraavat Uuden testamentin kirjeet aidoiksi Paavalin kirjeiksi: Roomalaiskirje, 1. ja 2. Korinttilaiskirje, Galatalaiskirje, Filippiläiskirje, 1. Tessalonikalaiskirje ja kirje Filemonille. Muiden Paavalin nimissä olevien kirjeiden, eli Efesolaiskirjeen, Kolossalaiskirjeen, 2. Tessalonikalaiskirjeen ja pastoraalikirjeiden aitoperäisyys on sen sijaan kiistanalaista.

Kristuksen ja hänen kansansa ylösnousemus

Paavalin ensimmäinen kirje korinttilaisille 15:1-20 

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla ma 2.4.2018 

Kristus kuoli syntiemme tähden. Hänet haudattiin. Hän nousi kuolleista kolmantena päivänä niin kuin oli kirjoitettu. Ja hän ilmestyi ylösnousemuksen todistajille. Tätä kaikkea Paavali piti evankeliumin ydinsisältönä. Hän ei ollut kuitenkaan tässä yksin. Kyse oli kaikkien muidenkin apostolien julistuksesta. Tähän uskoon varhainen seurakunta tunnustautui. Myös tänä päivänä näiden tapahtumien tunnustaminen on tärkeä aidon kristinuskon kriteeri.