Olen aina uskonut Jumalaan. Muutaman kerran elämässäni olen epäillyt hänen olemassaoloaan. Olen perusluterilaisesta kodista. Vanhempani eivät olleet seurakunta-aktiiveja, mutta kunnioittivat uskonasioita. Mummini Siiri opetti minulle lapsena Isä meidän-rukouksen ja lauloi hengellisiä lauluja. Äitini käytti minua joskus seurakunnan kerhossa. Joskus lapsuudessani perheeni kävi myös joulukirkossa.
keskiviikko 28. joulukuuta 2016
sunnuntai 18. joulukuuta 2016
Matteuksen jouluevankeliumi
Puhe Viitasaaren vapaasrk:n joulujuhlassa su 18.12.2016
Matteus 1:18-2:12
Tunnemme ehkä paremmin jouluevankeliumin evankelista Luukkaan kertomana, mutta myös evankelista Matteukselta löytyy jouluevankeliumi, kuvaus Jeesuksen syntymään liittyvistä tapahtumista.
Matteus 1:18-2:12
Tunnemme ehkä paremmin jouluevankeliumin evankelista Luukkaan kertomana, mutta myös evankelista Matteukselta löytyy jouluevankeliumi, kuvaus Jeesuksen syntymään liittyvistä tapahtumista.
sunnuntai 11. joulukuuta 2016
Yhdessä iloiten
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla 11.12.2016.
Filippiläiskirje 4:1-9
Olemme nyt toisiksi viimeistä kertaa Filippiläiskirjeen äärellä. Kuten olen maininnut jo aiemmin tässä opetussarjassa, meidän on hyvä muistaa kirjeen kirjoittamistilanne. Paavali kirjoitti vankilasta, jossa hän odotti mahdollista teloitusta tai mahdollista vapautumista. Hän ei kuitenkaan vaikuta kovin stressaantuneelta, vaan ennemminkin aika levolliselta.
Filippiläiskirje 4:1-9
Olemme nyt toisiksi viimeistä kertaa Filippiläiskirjeen äärellä. Kuten olen maininnut jo aiemmin tässä opetussarjassa, meidän on hyvä muistaa kirjeen kirjoittamistilanne. Paavali kirjoitti vankilasta, jossa hän odotti mahdollista teloitusta tai mahdollista vapautumista. Hän ei kuitenkaan vaikuta kovin stressaantuneelta, vaan ennemminkin aika levolliselta.
sunnuntai 4. joulukuuta 2016
Kristityn suuri päämäärä
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 4.12.2016
Filippiläiskirje 3:12-21
Meidän on edelleen hyvä muistaa Paavalin olosuhteet. Hän kirjoittaa vankilasta käsin. Hän odottaa päätöstä siitä teloitetaanko hänet, vai pääseekö hän mahdollisesti vapaaksi. Hän ei ole kuitenkaan huolissaan itsestään, vaan Kristuksen seurakunnan parhaasta ja Kristuksen kunniasta. Paavalin ambitiona, eli kunnianhimona, oli tuntea Jeesus Kristus. Ei ainoastaan tietää Jeesuksesta, vaan tuntea hänet hyvin henkilökohtaisella ja läheisellä tavalla. Tämä oli hänen elämänsä fokuksena, eli keskipisteenä, aina hänen kääntymyksestään asti, kun Herra kohtasi hänet Damaskokseen johtavalla tiellä, Paavali ollessa matkalla vainoamaan kristittyjä.
Filippiläiskirje 3:12-21
Meidän on edelleen hyvä muistaa Paavalin olosuhteet. Hän kirjoittaa vankilasta käsin. Hän odottaa päätöstä siitä teloitetaanko hänet, vai pääseekö hän mahdollisesti vapaaksi. Hän ei ole kuitenkaan huolissaan itsestään, vaan Kristuksen seurakunnan parhaasta ja Kristuksen kunniasta. Paavalin ambitiona, eli kunnianhimona, oli tuntea Jeesus Kristus. Ei ainoastaan tietää Jeesuksesta, vaan tuntea hänet hyvin henkilökohtaisella ja läheisellä tavalla. Tämä oli hänen elämänsä fokuksena, eli keskipisteenä, aina hänen kääntymyksestään asti, kun Herra kohtasi hänet Damaskokseen johtavalla tiellä, Paavali ollessa matkalla vainoamaan kristittyjä.
tiistai 29. marraskuuta 2016
Aitous
Puhe Viitasaaren helluntaisrk:lla 27.11.2016
Luukkaan evankeliumi 13:10-17
Tekstissä kerrotaan, kuinka hengellinen voima, persoonallinen paha, oli sitonut pitkään juutalaisnaista. Jeesus, luvattu Messias, joka on täynnä myötätuntoa kärsiviä kohtaan, asetti hänet vapaaksi. Jeesus vapautti naisen ilman sen suurempaa meteliä. Hän kosketti naista ja julisti: "Nainen, olet päässyt vaivastasi."
Luukkaan evankeliumi 13:10-17
Tekstissä kerrotaan, kuinka hengellinen voima, persoonallinen paha, oli sitonut pitkään juutalaisnaista. Jeesus, luvattu Messias, joka on täynnä myötätuntoa kärsiviä kohtaan, asetti hänet vapaaksi. Jeesus vapautti naisen ilman sen suurempaa meteliä. Hän kosketti naista ja julisti: "Nainen, olet päässyt vaivastasi."
sunnuntai 6. marraskuuta 2016
Laupias samarialainen
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 6.11.2016
Luukas 10:25-37
Kristinusko ja diakonia on kuulunut jo Uuden testamentin ajoista yhteen. Tekstimme lainopettaja teki hyvän kysymyksen Jeesukselle: Opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta saisin omakseni iankaikkisen elämän? Hän kysyi miten päästä Jumalan valtakuntaan, miten kokea pelastus. Jeesus vastasi, että ratkaisevan tärkeää on, mitä kirjoituksissa sanotaan: Mitä laissa sanotaan? Mitä sinä itse sieltä luet?
Luukas 10:25-37
Kristinusko ja diakonia on kuulunut jo Uuden testamentin ajoista yhteen. Tekstimme lainopettaja teki hyvän kysymyksen Jeesukselle: Opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta saisin omakseni iankaikkisen elämän? Hän kysyi miten päästä Jumalan valtakuntaan, miten kokea pelastus. Jeesus vastasi, että ratkaisevan tärkeää on, mitä kirjoituksissa sanotaan: Mitä laissa sanotaan? Mitä sinä itse sieltä luet?
torstai 3. marraskuuta 2016
Simo Lintinen niin kuin hänet muistan
Simo Lintinen 1953-2016
Luin ensimmäistä kertaa Simo Lintisestä kun katselin lukiossa Suomen teologisen opiston sivuja. Löysin netistä Simon puheita ja tykkäsin niistä. Rauhallista ja järkevää settiä (ex-luterilaisen hellarinuoren korviin), kuitenkin kristinuskoon vankasti sitoutuen. Lukion jälkeen ollessani ammattikoulussa soitin Simolle. Kyselin systemaattisen teologian oppikirjoja. Simo suositteli Millard Ericksonin Christian Theology ja sitä täydentämään "karismaattisesta perspektiivistä" Wayne Grudemin Systematic Theology. Ostin kirjat ja tykkäsin.
Luin ensimmäistä kertaa Simo Lintisestä kun katselin lukiossa Suomen teologisen opiston sivuja. Löysin netistä Simon puheita ja tykkäsin niistä. Rauhallista ja järkevää settiä (ex-luterilaisen hellarinuoren korviin), kuitenkin kristinuskoon vankasti sitoutuen. Lukion jälkeen ollessani ammattikoulussa soitin Simolle. Kyselin systemaattisen teologian oppikirjoja. Simo suositteli Millard Ericksonin Christian Theology ja sitä täydentämään "karismaattisesta perspektiivistä" Wayne Grudemin Systematic Theology. Ostin kirjat ja tykkäsin.
maanantai 10. lokakuuta 2016
sunnuntai 2. lokakuuta 2016
Kristuksen alentumisen esimerkki
Filippiläiskirje 2:1-11
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 2.10.2016
Paavali kirjoitti Filippiläiskirjeen vankilasta. Paavali oli kahlittu roomalaiseen sotilaaseen ja odotti oikeudenkäyntiä jossa ratkaistiin se, teloitetaanko hänet, vai pääseekö hän kenties vapaaksi. Paavali oli olosuhteistaan huolimatta toiveikas. Hän iloitsi evankeliumin etenemisestä ja jaksoi kantaa huolta toisista, kuten filippiläisistä.
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 2.10.2016
Paavali kirjoitti Filippiläiskirjeen vankilasta. Paavali oli kahlittu roomalaiseen sotilaaseen ja odotti oikeudenkäyntiä jossa ratkaistiin se, teloitetaanko hänet, vai pääseekö hän kenties vapaaksi. Paavali oli olosuhteistaan huolimatta toiveikas. Hän iloitsi evankeliumin etenemisestä ja jaksoi kantaa huolta toisista, kuten filippiläisistä.
sunnuntai 11. syyskuuta 2016
Seurakunnan olemus ja tehtävät
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla 11.9.2016
1. Johdanto
Seurakunta (kreikaksi ekklēsia) on yhteen kokoontuva kristittyjen joukko. Sanalla voidaan viitata paikallissrk:aan, jonkin alueen kristittyihin tai koko maailmanlaajuiseen kristittyjen joukkoon. Tarkastemme kristillistä oppia seurakunnasta, on tietenkin muistaa Raamattu. Srk:n juuret ovat jo VT:ssa. Jumalalla oli jo silloin kansa, Israel. Jumalan kansaan kuuluu sekä VT:n ajan uskovat, että UT:n ajan uskovat ja kaikkina aikoina eläneet Jumalan omat, kaikki pelastetut. Pelastumme kaikki yksin armosta, yksin uskosta, yksin Kristuksen tähden.
1. Johdanto
Seurakunta (kreikaksi ekklēsia) on yhteen kokoontuva kristittyjen joukko. Sanalla voidaan viitata paikallissrk:aan, jonkin alueen kristittyihin tai koko maailmanlaajuiseen kristittyjen joukkoon. Tarkastemme kristillistä oppia seurakunnasta, on tietenkin muistaa Raamattu. Srk:n juuret ovat jo VT:ssa. Jumalalla oli jo silloin kansa, Israel. Jumalan kansaan kuuluu sekä VT:n ajan uskovat, että UT:n ajan uskovat ja kaikkina aikoina eläneet Jumalan omat, kaikki pelastetut. Pelastumme kaikki yksin armosta, yksin uskosta, yksin Kristuksen tähden.
tiistai 6. syyskuuta 2016
Kristittyjen yhteys Kristukseen ja toisiinsa
Filippiläiskirje 1:12-30
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 4.9.2016
Paavali odotti vankilassa päätöstä mahdollisesta teloituksesta. Filippiläiset olivat huolissaan Paavalista. Olisi voinut ajatella, että Paavalin kohtalo olisi vaikeuttanut evankeliumin leviämistä. Hänen vapautensa oli riistetty ja samalla siihen liittyvät mahdollisuudet. Paavali kuitenkin rohkaisee Filippin seurakuntaa. Hän oli levollinen ja toiveikas.
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 4.9.2016
Paavali odotti vankilassa päätöstä mahdollisesta teloituksesta. Filippiläiset olivat huolissaan Paavalista. Olisi voinut ajatella, että Paavalin kohtalo olisi vaikeuttanut evankeliumin leviämistä. Hänen vapautensa oli riistetty ja samalla siihen liittyvät mahdollisuudet. Paavali kuitenkin rohkaisee Filippin seurakuntaa. Hän oli levollinen ja toiveikas.
Johdantoa Filippiläiskirjeeseen
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 21.8.2016
Filippilaiskirje 1:1-11
Kunkin raamatunkirjan historian, kielen, kulttuurin ja ajattelun tunteminen auttaa meitä ymmärtämään, mistä Raamatussa on kyse. Kun ymmärrämme Raamatun taustoja, meidän on helpompi soveltaa raamatuntekstejä myös tähän päivään.
Filippilaiskirje 1:1-11
Kunkin raamatunkirjan historian, kielen, kulttuurin ja ajattelun tunteminen auttaa meitä ymmärtämään, mistä Raamatussa on kyse. Kun ymmärrämme Raamatun taustoja, meidän on helpompi soveltaa raamatuntekstejä myös tähän päivään.
tiistai 2. elokuuta 2016
Sessationismi
Sessationismi on näkemys, jonka mukaan Pyhä Henki ei jaa enää Raamatussa kuvattuja ns. karismaattisia armolahjoja seurakunnalle. Konservatiiviset kristityt ovat yhtä mieltä siitä, että Jumala jakoi ihmelahjoja apostolisena aikana. Kuitenkin sessationistit uskovat, että ihmelahjat lakkasivat joko Uuden testamentin kirjoitusten valmistuttua tai viimeisen apostolin kuoltua.
sunnuntai 17. heinäkuuta 2016
Hyvä paimen
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 17.7.2016
Johanneksen evankeliumi luku 10
Jeesuksen vertaus paimenesta ja lampaista sijoittuu pieneen juutalaisyhteisöön. Suurimmalla osasta perheitä oli muutama lammas. Kylässä oli pieniä aidattuja pihoja, joissa lampaita pidettiin. Useilla talouksilla oli yhteinen paimen, perheen poika tai tyttöjä. Joskus palkattiin ulkopuolinen. Joka aamu lampaat vietiin laiduntamaan ulos.
Johanneksen evankeliumi luku 10
Jeesuksen vertaus paimenesta ja lampaista sijoittuu pieneen juutalaisyhteisöön. Suurimmalla osasta perheitä oli muutama lammas. Kylässä oli pieniä aidattuja pihoja, joissa lampaita pidettiin. Useilla talouksilla oli yhteinen paimen, perheen poika tai tyttöjä. Joskus palkattiin ulkopuolinen. Joka aamu lampaat vietiin laiduntamaan ulos.
torstai 23. kesäkuuta 2016
Kristus – profeetta, pappi ja kuningas
1. Johdanto
Jo kirkkoisä, kirkkohistorioitsija, Eusebios Kesarealainen (n. 275-339) puhui Kristuksen kolminaisesta virasta (latinaksi munus triplex). Kuitenkin vasta reformoidun kirkon uskonpuhdistaja Jean Calvin (1509-1564) kiinnitti käsitteeseen erityistä huomiota. (1) Vanhassa testamentissa oli kolme keskeistä tehtävää, jotka on nähty esikuvana Kristuksen tehtävälle. Kristuksen virat profeettana, pappina ja kuninkaana auttavat meitä ymmärtämään, mitä Jeesus on tehnyt ihmiskunnan hyväksi.
Jo kirkkoisä, kirkkohistorioitsija, Eusebios Kesarealainen (n. 275-339) puhui Kristuksen kolminaisesta virasta (latinaksi munus triplex). Kuitenkin vasta reformoidun kirkon uskonpuhdistaja Jean Calvin (1509-1564) kiinnitti käsitteeseen erityistä huomiota. (1) Vanhassa testamentissa oli kolme keskeistä tehtävää, jotka on nähty esikuvana Kristuksen tehtävälle. Kristuksen virat profeettana, pappina ja kuninkaana auttavat meitä ymmärtämään, mitä Jeesus on tehnyt ihmiskunnan hyväksi.
sunnuntai 19. kesäkuuta 2016
Jeesus ja nainen lähteellä
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla 19.6.2016
Johanneksen evankeliumi 4:1-42
Edellisessä luvussa Jeesus keskusteli oppineen Nikodemoksen kanssa, joka noudatti tunnollisesti lakia, oli vaikutusvaltainen mies ja nautti arvonantoa juutalaisen kansansa parissa. Tässä Jeesus keskustelee oppimattoman samarialaisen naisen kanssa, jonka elämä on ristiriidassa lain kanssa ja joka on sen vuoksi alaskatsottu. Molemmat tarvitsivat yhtä lailla Jeesusta ja Jeesus osasi kohdata kummankin. Jeesus lähti matkalle joko Johannes Kastajan opetuslasten tai fariseusten takia. Hän halusi ehkä välttää kilpailutilannetta edeltäjänsä Johanneksen kanssa. Tai hän halusi välttää fariseusten kasvavaa kiinnostusta ja kysymyksiä häntä kohtaan. Tai molempia.
Johanneksen evankeliumi 4:1-42
Edellisessä luvussa Jeesus keskusteli oppineen Nikodemoksen kanssa, joka noudatti tunnollisesti lakia, oli vaikutusvaltainen mies ja nautti arvonantoa juutalaisen kansansa parissa. Tässä Jeesus keskustelee oppimattoman samarialaisen naisen kanssa, jonka elämä on ristiriidassa lain kanssa ja joka on sen vuoksi alaskatsottu. Molemmat tarvitsivat yhtä lailla Jeesusta ja Jeesus osasi kohdata kummankin. Jeesus lähti matkalle joko Johannes Kastajan opetuslasten tai fariseusten takia. Hän halusi ehkä välttää kilpailutilannetta edeltäjänsä Johanneksen kanssa. Tai hän halusi välttää fariseusten kasvavaa kiinnostusta ja kysymyksiä häntä kohtaan. Tai molempia.
sunnuntai 29. toukokuuta 2016
Pyhä Henki
Puhe Viitasaaren helluntaisrk:lla 29.5.2016
1. Pyhä Henki on Jumala
Puhun tänään Pyhästä Hengestä. Pyhä Henki on Jumala. Hän on Kolminaisuuden kolmas persoona. Uuden testamentin pohjalta kristityt käsittävät, että Jumala on Kolmiyhteinen, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Jumalassa on yksi olemus ja kolme persoonaa.
1. Pyhä Henki on Jumala
Puhun tänään Pyhästä Hengestä. Pyhä Henki on Jumala. Hän on Kolminaisuuden kolmas persoona. Uuden testamentin pohjalta kristityt käsittävät, että Jumala on Kolmiyhteinen, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Jumalassa on yksi olemus ja kolme persoonaa.
tiistai 24. toukokuuta 2016
Fundamentalismin ja liberalismin välissä - Donald G. Bloesch Raamatusta ja ilmoituksesta
Sisällysluettelo
1. Tiivistelmä
2. Johdanto
3. Donald G. Bloeschin elämä ja vakaumus
3.1 Bloeschin henkilöhistoria
3.2 Bloeschin teologiset sitoumukset
3.3 Bloesch evankelikalismin kentässä
4. Alustavia kysymyksiä
4.1 Filosofian ja teologian suhde
4.2 Uskonnollisen kielen luonne
5. Ilmoitus
5.1 Järki, kokemus ja ilmoitus
5.2 Ilmoitus ja Raamattu
6. Raamatun luonne
6.1 Raamatun inspiraatio
6.2 Fundamentalistinen raamattunäkemys
6.3 Liberaali raamattunäkemys
6.4 Evankelinen raamattunäkemys
6.5 Raamatun arvovalta
6.6 Raamatun tulkinta
7. Loppupäätelmät
8. Lähteet
1. Tiivistelmä
2. Johdanto
3. Donald G. Bloeschin elämä ja vakaumus
3.1 Bloeschin henkilöhistoria
3.2 Bloeschin teologiset sitoumukset
3.3 Bloesch evankelikalismin kentässä
4. Alustavia kysymyksiä
4.1 Filosofian ja teologian suhde
4.2 Uskonnollisen kielen luonne
5. Ilmoitus
5.1 Järki, kokemus ja ilmoitus
5.2 Ilmoitus ja Raamattu
6. Raamatun luonne
6.1 Raamatun inspiraatio
6.2 Fundamentalistinen raamattunäkemys
6.3 Liberaali raamattunäkemys
6.4 Evankelinen raamattunäkemys
6.5 Raamatun arvovalta
6.6 Raamatun tulkinta
7. Loppupäätelmät
8. Lähteet
maanantai 4. huhtikuuta 2016
Jeesuksen ylipapillinen rukous
Puhe Viitasaaren helluntaisrk:lla 24.1.2016
Johanneksen evankeliumi 17
Tulin uskoon Kuopion helluntaiseurakunnan nuortenillassa joulukuussa 1999. Taustalla oli se evankeliumin sana, jota olin saanut kuulla Leppävirran ev. lut. seurakunnassa. Meillä oli Kuopion musiikkilukiossa raamattupiiri, jota kutsuimme ”ekumeeniseksi”. Siellä oli kristittyjä luterilaisesta kirkosta, helluntaiseurakunnalta, vapaakirkosta ja adventtiseurakunnalta.
Johanneksen evankeliumi 17
Tulin uskoon Kuopion helluntaiseurakunnan nuortenillassa joulukuussa 1999. Taustalla oli se evankeliumin sana, jota olin saanut kuulla Leppävirran ev. lut. seurakunnassa. Meillä oli Kuopion musiikkilukiossa raamattupiiri, jota kutsuimme ”ekumeeniseksi”. Siellä oli kristittyjä luterilaisesta kirkosta, helluntaiseurakunnalta, vapaakirkosta ja adventtiseurakunnalta.
Johanneksen evankeliumin esipuhe
Puhe Viitasaaren vsrk:lla 6.12.2015
Johanneksen evankeliumi 1 jakeet 1-18
Markus aloittaa evankeliuminsa Jeesuksen edelläkävijän, Johannes Kastajan toiminnan kuvaamisella. Luukas aloittaa Johannes Kastajan ja Jeesuksen syntymän kuvaamisella. Matteus aloittaa sukuluettelolla, joka ulottuu peräti patriarkka Aabrahamiin asti. Luukas ulottaa Jeesuksen sukuluettelon aina Aadamiin asti. Mutta Johannes menee kuvauksessaan vielä kauemmas. Johannes aloittaa alusta, ajasta ennen maailman luomista. Tässä on selvä viittaus 1. Moos. 1 luvun luomiskertomukseen, tämä käy ilmi varsinkin alkutekstistä.
Johanneksen evankeliumi 1 jakeet 1-18
Markus aloittaa evankeliuminsa Jeesuksen edelläkävijän, Johannes Kastajan toiminnan kuvaamisella. Luukas aloittaa Johannes Kastajan ja Jeesuksen syntymän kuvaamisella. Matteus aloittaa sukuluettelolla, joka ulottuu peräti patriarkka Aabrahamiin asti. Luukas ulottaa Jeesuksen sukuluettelon aina Aadamiin asti. Mutta Johannes menee kuvauksessaan vielä kauemmas. Johannes aloittaa alusta, ajasta ennen maailman luomista. Tässä on selvä viittaus 1. Moos. 1 luvun luomiskertomukseen, tämä käy ilmi varsinkin alkutekstistä.
Autuaaksijulistukset
Matteus 5:1-12
Autuaaksijulistukset kuvaavat opetuslasta, jolle luvataan palkkio. Sana "autuas" voidaan kääntää "sellaisen ihmisen käy hyvin, joka". Sanalla autuas tarkoitetaan elämänosaa, ei henkistä tilaa. Autuaaksijulistukset kertovat Jumalan valtakunnan normeista ja siunauksista. Paras on vielä tulossa, mutta asenteiden tuoma onni on jo nyt läsnä opetuslasten elämässä. Autuaaksijulistukset eivät kuvaa eri ihmisryhmiä, eikä ole oikein jaotella autuaaksijulistuksia. Kyseessä on yksi kokonaisuus, jolla kuvataan Messiaan kansan normeja.
Autuaaksijulistukset kuvaavat opetuslasta, jolle luvataan palkkio. Sana "autuas" voidaan kääntää "sellaisen ihmisen käy hyvin, joka". Sanalla autuas tarkoitetaan elämänosaa, ei henkistä tilaa. Autuaaksijulistukset kertovat Jumalan valtakunnan normeista ja siunauksista. Paras on vielä tulossa, mutta asenteiden tuoma onni on jo nyt läsnä opetuslasten elämässä. Autuaaksijulistukset eivät kuvaa eri ihmisryhmiä, eikä ole oikein jaotella autuaaksijulistuksia. Kyseessä on yksi kokonaisuus, jolla kuvataan Messiaan kansan normeja.
sunnuntai 3. huhtikuuta 2016
Jeesus ja Nikodemos
Johannes 3:1-21
Puhe Viitasaaren helluntaisrk:lla su 27.5.2018
Nikodemos oli fariseus ja juutalaisten suuren neuvoston, Sanhedrinin, jäsen, koulutettu ja vaikutusvaltainen mies. Hän oli aikansa oppineita ja tunsi kirjoitukset. Hän ei ollut vielä Jeesuksen opetuslapsi, mutta oli kiinnostunut Jeesuksesta Jeesuksen tekemien merkkien vuoksi. Meidän on hyvä pitää mielessä, että Raamatun sisältämät puheet ja keskustelut ovat tiivistelmiä, kuten muissakin antiikin läheissä. Puheet ja keskustelut ovat voineet kestää jopa tunteja, meille kerrotaan pääkohdat.
Puhe Viitasaaren helluntaisrk:lla su 27.5.2018
Nikodemos oli fariseus ja juutalaisten suuren neuvoston, Sanhedrinin, jäsen, koulutettu ja vaikutusvaltainen mies. Hän oli aikansa oppineita ja tunsi kirjoitukset. Hän ei ollut vielä Jeesuksen opetuslapsi, mutta oli kiinnostunut Jeesuksesta Jeesuksen tekemien merkkien vuoksi. Meidän on hyvä pitää mielessä, että Raamatun sisältämät puheet ja keskustelut ovat tiivistelmiä, kuten muissakin antiikin läheissä. Puheet ja keskustelut ovat voineet kestää jopa tunteja, meille kerrotaan pääkohdat.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)