Pari linkkiä teoksesta Jumalan synty

Ville Mäkipelto, Juha Pakkala ja Raimo Hakola ovat kirjoittaneet hiljattain teoksen Jumalan synty: Isän ja Pojan kätketty historia (Otava 2025). Anna pari linkkiä minua oppineempien teologien kirja-arvioihin.

Varhaiskirkollisesta kristologiasta

Varhaista kirkollista kolminaisuusoppia voidaan tiivistää kuvaamalla sitä varhaisia harhaoppeja vasten, varhaisten konsiilien päätöksiä peilaten, sekä vanhojen uskontunnustusten valossa. Näin voidaan menetellä myös kristologian (oppi Kristuksesta) suhteen.

Kristologiaa määriteltiin jo kolmessa ensimmäisessä ekumeenisessa konsiilissa: Nikean, Konstinopolin ja Efeson yleisissä kirkolliskokouksissa. Kuitenkin myös niiden jälkeen esiintyi yhä erilaisia näkemyksiä Kristuksen luonnosta. Khalkedonin kirkolliskokouksessa kristillistä oppia tarkennettiin edelleen.

Johanneksen jouluevankeliumi

Suomen Viikkolehti 5.1.2024

Markus aloittaa evankeliuminsa Johannes Kastajan toiminnan kuvaamisella, Luukas kuvaamalla Johannes Kastajan ja Jeesuksen syntymää, Matteus patriarkka Aabrahamiin asti ulottuvalla sukuluettelolla. Johanneksen evankeliumi alkaa aivan alusta, ”ajasta” ennen maailman luomista.

Johanneksen evankeliumin esipuheen (Joh. 1:1–18) taustalla on luultavasti kristittyjen käyttämä sisältörikas ja syvästi merkityksellinen Kristus-hymni. Jeesus on ihmiseksi tullut Jumalan Sana, Jumalan inkarnaatio. Inkarnaatio-sana tulee latinasta ja tarkoittaa lihaksi tulemista. Kyse on ihmisjärjen ylittävästä tapahtumasta.

Kristinuskossa ei voida puhua Jumalan syntymisestä. Hän ei ole syntynyt, vaan ikuinen. Mikään ei ole aiheuttanut Jumalan olemassaoloa. Hän on aina ollut. Kaikki on syntynyt Jumalan tahdosta. Mitään ei ole hänestä riippumatta.

Kristuksen inkarnaatio

Suomen Viikkolehti 7.1 2020 

Enkeli vastasi: ”Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi.” (Luuk. 1:35) 

Neitseestäsyntyminen liittyy Raamatussa ja kristillisessä perinteessä Jeesuksen jumaluuteen ja ihmisyyteen. Sana tuli lihaksi, ikuinen ajalliseksi, Jumala syntyi ihmiseksi. Teologiassa tästä tapahtumasta käytetään nimitystä inkarnaatio. Sana tulee latinasta ja tarkoittaa lihaan tulemista, ruumillistumista, ihmiseksi tulemista.

Neitseestäsyntyminen liittyy laajempaan kokonaisuuteen, Raamatun suureen kertomukseen pelastushistoriasta. Useissa Raamatun teksteissä puhutaan Jumalan ihmiseksi tulemisesta. Tämä isompi kuva sopii hyvin yhteen neitseestäsyntymisen kanssa.

Kristityt ovat alusta asti uskoneet, että Jeesus on Jumala ja ihminen

Suomen Viikkolehti 20.11.2019

Jeesus Nasaretilainen ajatteli olevansa enemmän kuin ihminen. Hän käytti itsestään nimitystä Ihmisen Poika. Taustalla on Danielin kirjan näky taivaallisesta olennosta, joka saapuu Jumalan valtaistuimen eteen. Jeesus puhui Ihmisen Pojan valtakunnasta, Ihmisen Pojan enkeleistä ja Ihmisen Pojan paluusta kirkkaudessa.

Apostolinen uskontunnustus osa 10 - Kristuksen korotus ja paluu

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 7.10.2018 

Olemme jälleen apostolisen uskontunnustuksen äärellä. Tänään käymme loppuun toisen uskonkappaleen, joka käsittelee Kristuksen persoonaa ja työtä. Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus ovat kristinuskon kovaa ydintä, tärkeimpiä tapahtumia koko pelastushistorian kannalta.

Apostolinen uskontunnustus osa 9 - Lunastus

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 16.9.2018  

Apostolisessa uskontunnustuksessa tunnustamme uskomme Jeesukseen, joka ”kärsi Pontius Pilatuksen aikana”. Näin uskontunnustus liittää Jeesuksen kerran tapahtuneeseen historiaan, aikaan ja paikkaan. Kristinusko perustuu Jumalan pelastustekoihin historian keskellä. Tässä kristinusko eroaa uskonnoista, jotka perustuvat filosofiseen ajatteluun, kuten buddhalaisuudesta.

Apostolinen uskontunnusta osa 8 - Kristuksen inkarnaatio

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 9.9.2018 

Jeesuksen neitseestäsyntymisessä on tarkemmin ottaen kyse, ainakin protestanttisesta näkökulmasta, Marian neitseellisestä hedelmöittymisestä, eli siitä, että Jeesuksella ei ole biologista isää. Joosef oli Jeesuksen kasvatti-isä.

Apostolinen uskontunnustus osa 7 - Jeesuksen jumaluus ja ihmisyys

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 12.8.2018 

Olemme jälleen apostolisen uskontunnustuksen äärellä. Käsittelemme tällä kertaa Jeesuksen jumaluutta ja ihmisyyttä, sekä sitä, miten hänen jumaluutensa ja ihmisyytensä yhdistyvät hänen persoonassaan.

Kristus – profeetta, pappi ja kuningas

1. Johdanto

Jo kirkkoisä, kirkkohistorioitsija, Eusebios Kesarealainen (n. 275-339) puhui Kristuksen kolminaisesta virasta (latinaksi munus triplex). Kuitenkin vasta reformoidun kirkon uskonpuhdistaja Jean Calvin (1509-1564) kiinnitti käsitteeseen erityistä huomiota. (1) Vanhassa testamentissa oli kolme keskeistä tehtävää, jotka on nähty esikuvana Kristuksen tehtävälle. Kristuksen virat profeettana, pappina ja kuninkaana auttavat meitä ymmärtämään, mitä Jeesus on tehnyt ihmiskunnan hyväksi.