Risti — osoitus rakkaudesta, voitosta ja lopullisesta uhrista

Suomen Viikkolehti 11.12 2019

”Jumala näki hyväksi antaa kaiken täyteyden asua hänessä sekä hänen välityksellään tehdä sovinnon ja hänen ristinsä verellä vahvistaa rauhan kaiken kansssa, mitä on maan päällä ja taivaissa.” Kol. 1:19–20

Risti on kristinuskon symboli. Kirkkorakennusten katolla ja sisällä on usein risti. Samoin painettujen Raamattujen kansissa. Kukin Uuden testamentin evankeliumeista keskittyy kuvaamaan erityisesti Jeesuksen kärsimykseen ja kuolemaan liittyviä tapahtumia.

Kristityt ovat alusta asti uskoneet, että Jeesus on Jumala ja ihminen

Suomen Viikkolehti 20.11.2019

Jeesus Nasaretilainen ajatteli olevansa enemmän kuin ihminen. Hän käytti itsestään nimitystä Ihmisen Poika. Taustalla on Danielin kirjan näky taivaallisesta olennosta, joka saapuu Jumalan valtaistuimen eteen. Jeesus puhui Ihmisen Pojan valtakunnasta, Ihmisen Pojan enkeleistä ja Ihmisen Pojan paluusta kirkkaudessa.

Juhan kuulumisia

Hei!

Ajattelin kertoilla hieman kuulumisia - sitä miten minulla menee.

Kolminaisuus

Suomen Viikkolehti 25.09.2019

”Tulkoon teidän kaikkien osaksi Herran Jeesuksen Kristuksen armo, Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen yhteys!” (2. Kor. 13:13)

Apostolisessa uskontunnustuksessa tunnustamme uskomme Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Jumala on olemukseltaan yksi. Tässä yhdessä jumaluudessa on kolme persoonaa. Kolminaisuudessa on kyse ihmisjärjen ylittävästä mysteeristä. Ymmärrämme salatun Jumalan olemuksesta ainoastaan pienen aavistuksen.

Kulttuurisodat ja armo?

Elämme jälkikristillistä aikaa lännessä. Olemme eläneet jo vuosikymmeniä. Sekularisaatio eli maallistumiskehitys on edennyt varsin nopeasti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Muut uskonnot ovat tulleet jäädäkseen. Filosofinen naturalismi on usein vallalla erityisesti akateemisesti koulutettujen keskuudessa. Raamattua tunnetaan yhä heikommin ja sitä kunnioitetaan yhä vähemmän.

Tuhlaajapoika

Puhe Viitasaaren helluntaisrk:lla su 26.5.2019

Luukkaan evankeliumi 15:11-32

Luukkaan evankeliumin luvussa 15 on kolme vertausta - vertaus kadonneesta lampaasta, vertaus kadonneesta hopearahasta ja vertaus kahdesta kadonneesta pojasta ja heidän käsittämättömän anteliaasta ja armollisesta isästään. Keskitymme tässä vertauksista kolmanteen.

Kolmas käsky - Sapatti

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 19.5.2019

5. Mooseksen kirja 5:12-15

Opiskelemme jälleen kymmentä käskyä. Tänään on vuorossa kolmas käsky. 2. Mooseksen kirjan teksti antaa hieman erilaisen perustelun sapattikäskylle kuin 5. Mooseksen kirja. 2. Mooseksen kirjassa sapatin viettämistä perustellaan viittaamalla luomisviikkoon, 5. Mooseksen kirjassa puolestaan sillä, että Israel oli orjana Egyptissä, ja että Jumala vapautti heidät sieltä, sekä ihmisten levontarpeella. Niin orjat kuin vapaat saivat levätä ja kotieläimetkin saivat olla sapattina rauhassa.

Syntiinlankeemus

Suomen Viikkolehti 02.05 2019

”Oletko syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?” (1. Moos. 3: 11b)

Kertomukset ihmisen luomisesta ja lankeemuksesta ovat Raamatun vanhinta aineistoa. Tieto näistä tapahtumista välittyi aluksi suullisena perimätietona.

Toiset näkevät alkukertomusten elämänpuun, hyvän ja pahantiedon puun ja puhuvan käärmeen konkreettisesti. Ne voidaan nähdä myös symboleina. Käärme symboloisi näin Saatanaa ja elämänpuu ikuista elämää. Hyvän ja pahantiedon puu symboloisi puolestaan moraalista valintaa seurata Jumalaa tai kääntyä pois hänestä. Käärme ja elämänpuu esiintyvät uudelleen Ilmestyskirjassa, jossa on paljon symboliikkaa.

Hieman kristinuskosta ja politiikasta

Koin poliittisen heräämisen varsin myöhään. Olin noin 30-vuotias ja opiskelin teologiaa Suomen teologisessa opistossa. Kiinnostukseni lähti aluksi liikkeelle Ukrainan tilanteesta, tarkemmin ottaen Maidanin ja Krimin tapahtumista. Kiinnostuin sen myötä myös Suomen turvallisuus- ja ulkopolitiikasta. Hieman myöhemmin tajusin että politiikassa kaikki liittyy kaikkeen. Vakaa ja toimiva yhteiskunta tarvitsee paljon muutakin kuin oman armeijan.

Pääsiäinen

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 21.4.2019

Luukkaan evankeliumi 24

Vietämme kirkkovuoden suurinta juhlaa yhdessä koko kristikunnan kanssa. Vaikka yksikään ihminen ei nähnyt Jeesuksen ylösnousemusta tapahtumana, tyhjän haudan ja ylösnousseen Kristuksen ilmestymisen näki moni. Neljän evankelistan kuvauksissa on paljon yhtäläisyyksiä, kuten se, että Jeesus ilmestyi ensin naisopetuslapsille, ja vasta sitten miesopetuslapsille, ja että opetuslasten oli aluksi vaikea uskoa Jeesuksen todella nousseen kuolleista. Naisia ei pidetty tuona aikana luotettavina todistajina joten kertomuksen täytyy olla aito. Ei olisi järkeä keksiä tällaista kertomusta, joka vähentää sen luotettavuutta.

Vanhurskaan kärsimys ja korotus

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla kiirastorstaina 18.4.2019

Psalmi 22

Nykykristillisyydessä, erityisesti nuoremman sukupolven hengellisyydessä, korostuu usein ylistys ja myönteiset tunteet. Ja onhan tässä korostuksessa toki paljon hyvää. Tämän korostuksen voi nähdä osin myös vastareaktiona vanhemman sukupolven aika vakavamieliseksi koettuun uskontulkintaan. Raamattuun ja kristilliseen perinteeseen ehdottomasti kuuluu se, että me kristityt ilmaisemme Jumalan ja seurakunnan edessä iloa, kiitollisuutta ja siunattuna olemisen onnea.

Kuitenkin juutalaiskristilliseen traditioon kuuluu samalla myös vaikeiden ja kipeiden kokemusten käsitteleminen yhdessä Jumalan ja myös yhdessä seurakunnan kanssa. Elämä ei ole kenellekään helppoa. Ihmisenä oleminen on usein raskasta. Vaikeuksien vähättely tai jopa kieltäminen johtaa epäaitouteen ja ylihengellisyyteen.

Kristuksen vanhurskauden osallisuus

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla 20.11.2016

Filippiläiskirje 3:1-11

Filippiläiskirjettä kutsutaan Paavalin vankilakirjeeksi, koska Paavali kirjoitti sen vangittuna ollessaan. Hän odotti tuomiota mahdollisesta teloituksesta tai vapautumisesta. Hän ei vaikuta masentuneelta tai epätoivoiselta, vaan hänen kirjeestään välittyy ilo ja toivo. Paavali kantaa vangittunakin edelleen huolta seurakuntien hyvinvoinnista, tässä filippiläisistä. Filippin seurakunnassa asiat olivat hyvin, vaikka haasteitakin oli.

Kristuksen esikuvan seuraaminen

Puhe Viitasaaren vapaaseurakunnalla su 23.10.2016

Filippiläiskirje 2:12-30

Olemme tarkastelleet yhdessä Filippiläiskirjettä. Meidän on hyvä muistaa edelleen ne olosuhteet, jotka ovat kirjeen taustalla. Paavali on vangittuna ja odottaa päätöstä mahdollisesta teloituksesta. Hän ei ole katkera, hän toivoo pääsevänsä vapaaksi, mutta tuomio saattoi olla myös teloitus. Hän iloitsee Herrassa ja kehottaa toisiakin iloitsemaan.

Toinen käsky - käytä oikein Jumalan nimeä

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 14.4.2019

Tänään käsittelemme toista käskyä. 2. Mooseksen kirjan luvussa 20 jakeessa 7 sanotaan: Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu. Alun perin käsky koski etenkin väärää valaa. 3. Mooseksen kirjassa luvussa 19 jakeessa 12 sanotaan: Älkää vannoko väärin minun nimeeni, sillä jos niin teette, häpäisette Jumalanne nimen. Minä olen Herra.

Viisaus ja älykkyys

Älykkyyttä on useammanlaista. On matemaattista ja kielellistä älykkyyttä, loogista päättelykykyä ja strategista hahmotuskykyä kuten myös käytännöllistä soveltamiskykyä. Nykyisin puhutaan myös tunneälystä ja kehollisesta älykkyydestä. Älykäs ihminen hahmottaa asioita, ymmärtää todellisuutta, jäsentää ajatteluaan, osaa erilaisia taitoja. Älykkyys on lahja, jota voi kehittää läpi elämän.

Ensimmäinen käsky - kunnioita Jumalaa

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 24.3.2019

Kymmenen käskyä alkaa johdantosanoilla 2. Mooseksen kirjan luvussa 20 jakeessa 2: Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta. Jakeessa 3 sanotaan: Sinulla ei saa olla muita jumalia. 

Monoteismin kannattajat uskovat yhteen Jumalaan. Monoteismi tietenkin eroaa polyteismistä eli uskosta moniin jumaliin sekä ateismista eli jumaluuden olemassaolon kieltämisestä, mutta myös panteismistä, jossa koko todellisuuden katsotaan olevan yhtä persoonatonta jumaluutta. Meillä on Suomessakin kaikkia näitä näkemyksiä.

10 käskyä – johdanto

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 10.3.2019

Aloitamme uuden opetussarjan. Aiheemme on kymmenen käskyä. Jokaisen kristityn on hyvä osata ne ulkoa. Kymmentä käskyä kutsutaan myös sanalla dekalogi. Tämä nimitys tulee kreikan sanoista hoi deka logoi mikä tarkoittaa ”ne kymmenen sanaa”. Kymmenessä käskyssä on kahdeksan kieltoa ja kaksi kehottavaa käskyä. Oikein ymmärrettynä kaikkiin käskyihin sisältyy sekä kieltoa että kehotusta. Kehottava määräys samalla kieltää kehotuksen vastaisen toiminnan ja kielto puolestaan rohkaisee toimimaan päinvastaisella tavalla.

Ihminen on luotu vastuullisuuteen - viljelkää ja varjelkaa

Suomen Viikkolehti 05.03 2019

Raamatun alkukertomuksissa kuvataan ihmisen luomista. Kirjoittaja saattoi käyttää lähteenään ikivanhaa perimätietoa, mutta hän ei ollut ainoastaan inhimillisen tiedon varassa, vaan Pyhä Henki johti häntä. Kyse on Jumalan Hengen inspiroimasta ilmoituksesta.

Luominen

Suomen Viikkolehti 29.1.2019

Luominen on hyvin tärkeä ja perustava asia kristinuskossa. Luomiskertomus opettaa perusasioita Jumalasta, maailmasta ja ihmisestä. Sen mukaan on olemassa persoonallinen Luoja, joka on erillään luomakunnasta, mutta kuitenkin siinä läsnä, ja johon ihminen voi olla persoonallisessa ja vuorovaikutteisessa suhteessa.

Apostolinen uskontunnustus osa 14 - Viimeiset tapahtumat

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 6.1.2018

Käymme tänään viimeistä kertaa läpi apostolista uskontunnustusta. Aiheemme on viimeiset tapahtumat. Joissakin itämaisissa uskonnoissa, kuten hindulaisuudessa, ajatellaan että historia toistaa ikuisesti itseään, eli että historia kiertää uudelleen ja uudelleen kehää. Juutalaiskristillisessä historiakäsityksessä ajatellaan, että historialla on alku ja loppu. Historialla on päämäärä, jota kohti se kulkee. Jumala ohjaa salatulla tavalla historian kulkua. Meidän tuntemamme historia ei jatku ikuisesti, vaan se tulee kerran päättymään.