Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 15.4.2025
Johannes Krysostomos oli Konstantinopolin patriarkka. Hän on idän merkittävimpiä kirkkoisiä. Hän eli noin vuodesta 347 vuoteen 407. Krysostomos tarkoittaa "kultasuu". Hän oli lahjakas puhuja. Hänet karkoitettiin jonkun kerran virastaan. Hän puhui paljon köyhien puolesta. Hän oli Jumalalle antautunut. Näin pääsiäisen tienoilla luen hänen pääsiäissaarnansa meille. Teksti löytyy ortodoksi.net verkkosivustolta.
”Miksi hylkäsit minut”, kysyy psalminkirjoittaja. Samoja sanoja lainasi Jeesus ristillä. Jumalalle saa vuodattaa myös kipeimpiä tuntojaan.
Nykykristillisyydessä korostuvat ylistys ja myönteiset tunteet. Korostuksessa on paljon hyvää. Raamattuun ja kristilliseen perinteeseen kuuluu Jumalan ja seurakunnan edessä ilmaistu ilo ja kiitollisuus.
Juutalaiskristilliseen traditioon kuuluu kuitenkin myös vaikeiden ja kipeiden kokemusten käsitteleminen yhdessä Jumalan kanssa ja yhdessä seurakuntana. Ihmisenä oleminen on myös raskasta.
Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 31.3.2023
Luen teille Martti Lutherin pääsiäissaarnan. Se on julkaistu vuonna 1533. Sen on suomentanut Ilmari Karimies. Se löytyy teoksen Reformaation tunnustukset lopusta. Sen voi ladata ilmaiseksi sivustolta academia.edu.
”Me olemme nyt haudanneet Herran Kristuksen ja kuulleet, kuinka hän erosi tästä elämästä. Siksi meidän täytyy myös nostaa hänet ylös ja kulkea pääsiäispäivään, jona hän on astunut toiseen, uuteen elämään, jossa hän ei voi enää kuolla. Hänestä on nyt tullut herra joka hallitsee kuolemaa ja kaikkia asioita taivaassa ja maan päällä. Tämän ilmaisee myös uskonkappale, jossa lausumme:
Astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista.
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 21.4.2019
Luukkaan evankeliumi 24
Vietämme kirkkovuoden suurinta juhlaa yhdessä koko kristikunnan kanssa. Vaikka yksikään ihminen ei nähnyt Jeesuksen ylösnousemusta tapahtumana, tyhjän haudan ja ylösnousseen Kristuksen ilmestymisen näki moni. Neljän evankelistan kuvauksissa on paljon yhtäläisyyksiä, kuten se, että Jeesus ilmestyi ensin naisopetuslapsille, ja vasta sitten miesopetuslapsille, ja että opetuslasten oli aluksi vaikea uskoa Jeesuksen todella nousseen kuolleista. Naisia ei pidetty tuona aikana luotettavina todistajina joten kertomuksen täytyy olla aito. Ei olisi järkeä keksiä tällaista kertomusta, joka vähentää sen luotettavuutta.
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla kiirastorstaina 18.4.2019
Psalmi 22
Nykykristillisyydessä, erityisesti nuoremman sukupolven hengellisyydessä, korostuu usein ylistys ja myönteiset tunteet. Ja onhan tässä korostuksessa toki paljon hyvää. Tämän korostuksen voi nähdä osin myös vastareaktiona vanhemman sukupolven aika vakavamieliseksi koettuun uskontulkintaan. Raamattuun ja kristilliseen perinteeseen ehdottomasti kuuluu se, että me kristityt ilmaisemme Jumalan ja seurakunnan edessä iloa, kiitollisuutta ja siunattuna olemisen onnea.
Kuitenkin juutalaiskristilliseen traditioon kuuluu samalla myös vaikeiden ja kipeiden kokemusten käsitteleminen yhdessä Jumalan ja myös yhdessä seurakunnan kanssa. Elämä ei ole kenellekään helppoa. Ihmisenä oleminen on usein raskasta. Vaikeuksien vähättely tai jopa kieltäminen johtaa epäaitouteen ja ylihengellisyyteen.
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla kiirastorstaina 29.3.2018
Palvelija on kolminkertaisesti koroitettu, korkea, ylhäinen ja suuri. Aiemmin tässä kirjassa Jesaja näki Herran kirkkauden ja siellä käytetään sanoja korkea ja ylhäinen. Se, että monet kauhistuivat Herran palvelijaa voi viitata siihen, että palvelija herättää pelonsekaista kunnioitusta, tai hänen kärsimyksiinsä. Herran palvelijaa satutettiin ja vahingoitettiin kivuliaasti. Hänen ulkonäkönsä oli niin turmeltu, että häneen katsominen tuntui pahalta.
