Hieman turvapaikanhakijoista ja turvallisuudesta

Olen ajatellut hieman turvapaikanhakijoita viime vuosien aikana. Asia on hyvin kompleksinen. On kyse samanlaisista ihmisistä kuin sinä ja minä. Jos olisin esim. syyrialainen, lähtisin todennäköisesti mielummin länteen, kuin jäisin monimutkikkaan sisällissodan ja valtataisteluiden repimään maahan - mikäli vain kykenisin lähtemään. On täysin luonnollista paeta kaoottisia oloja.

Pari riviä kriittisestä raamatuntutkimuksesta ja uskosta

Joskus kuulee kysyttävän: Uskotko että Raamattu on totta vai et? Jos täytyy vastata, vastaan kyllä. Olen vapaakirkollinen kristitty ja uskon Raamatun tulevan Jumalalta. Kysymyksenasettelu on kuitenkin yksinkertaistava. Todellisuus on monimutkaisempaa ja mielenkiintoisempaa.

Nykylännessä korostamme eksaktia tietoa. Luonnontieteet ja matematiikka ovat mahdollistaneet teknologian nopean kehityksen. Raamattu ei ole eksaktia tiedettä. Siinä on luonnontieteellisiä ja historiallisia epätarkkuuksia sekä teologisia jännitteitä. Se puhuu paljolti kuvien ja vertausten kielellä.

Hyviä ja vähemmän hyviä muistoja

Kun tulee ikää, ihminen alkaa muistella menneitä. Olen alkujaan evankelis-luterilainen. Tultuani nuorena uskoon joulukuussa 1999 Kuopion helluntaiseurakunnan nuortenillassa, liityin pian tämän jälkeen Leppävirran helluntaiseurakuntaan. 

Osallistuin aktiivisesti Leppävirran helluntaiseurakunnan toimintaan noin vuosina 2000-2010. Muistan niitä vuosia pääosin hyvällä. Niissä oli mukana paljon Jumalan armoa. Välillä käyn myös yhä kylässä Leppävirran helluntaiseurakunnalla, ja myös ev.lut seurakunnalla. En koe edes silloin eronneeni helluntaiseurakunnasta, enkä luterilaisesta kirkostakaan, kun minusta tuli vapaakirkollinen. Me kristityt olemme saman Isän lapsia.