Jokunen ajatus kristinuskosta ja luonnontieteistä

Kirkkoisä Aurelius Augustinus (354-430) varoitti aikansa kristittyjä esittämästä väitteitä todellisuudesta, jotka filosofit saattoivat osoittaa selvästi virheellisiksi. Tällainen toiminta ei edistänyt kristinuskon uskottavuutta. Hän ajatteli myös että koska kaikki totuus kuuluu Jumalalle, voimme oppia myös "pakanoilta".

Roomalaiskatolilainen tähtitieteilijä ja fyysikko Galileo Galilei (1564-1642) näki että Raamattu opettaa kuinka päästään taivaaseen, eikä sitä miten taivaankappaleet liikkuvat. Jälkimmäisiä vastauksia tuli etsiä kaukoputkella eikä vetoamalla raamatunteksteihin.

Yleisönosasto: Rajan yli?

Suomen Viikkolehti 3.5.2024

Päätoimittaja Manuel Rautalahti kirjoitti Suomen Viikkolehden pääkirjoituksessa 5/24 otsikolla Kirkko astuu rajan yli. [Artikkeli on maksumuurin takana, mutta se julkaistiin 14.5.2024 myös Seurakuntalaisessa ilman maksumuuria.] Hänellä oli hyviä mietteitä. Yhdyn niistä suurimpaan osaan. Haluan kuitenkin kommentoida seuraavaa kohtaa:

”Kohtalokkaaksi perustelun tekee se, että Jeesus itse vahvisti avioliiton. Piispojen perustelu antaa ymmärtää, että Jeesus ei ole enää kaikkitietävä ja että hän puhui vain oman aikansa ihmisille vallitsevan tiedon valossa. Tällöin riisutaan Jeesuksen jumaluus ja hänet puetaan vain aikansa merkittävien opettajien viittaan. Samalla Jeesuksen kaikki muutkin sanat evankeliumeissa joutuvat erikoiseen valoon.”

Kristinusko ja Raamattu?

Kysymys Raamatusta ei ole aivan yksinkertainen. Raamattu ei ole lasten kirja. Pienten lasten ei kannata antaa lukea omatoimisesti Raamattua. Sitä varten on olemassa lastenraamattuja, joihin on valikoitu lapsille soveltuvia tekstejä. Lasten ei tarvitse tietää liian varhain aikuisten hämmentävästä maailmasta.

Raamattu on ehkä enemmän kirjasto kuin kirja. Siellä on toisaalta yhdistäviä teemoja ja historiallisia tosiasioita. Toisaalta siellä on myös historiallisia ja luonnontieteellisiä epätarkkuuksia ja teologisia jännitteitä. 

Meillä ei ole Raamatun alkuperäisiä käsikirjoituksia (joille jotkut fundamentalistit ja äärikonservatiivit laittavat paljon painoa). Paikka paikoin Raamatun merkityksen ymmärtäminen on lähinnä arvailua. Kokemukseni on ollut että mitä enemmän olen perehtynyt Raamattuun, sitä enemmän kuva on monimutkaistunut.

Pari riviä kriittisestä raamatuntutkimuksesta ja uskosta

Joskus kuulee kysyttävän: Uskotko että Raamattu on totta vai et? Jos täytyy vastata, vastaan kyllä. Olen vapaakirkollinen kristitty ja uskon Raamatun tulevan Jumalalta. Kysymyksenasettelu on kuitenkin yksinkertaistava. Todellisuus on monimutkaisempaa ja mielenkiintoisempaa.

Nykylännessä korostamme eksaktia tietoa. Luonnontieteet ja matematiikka ovat mahdollistaneet teknologian nopean kehityksen. Raamattu ei ole eksaktia tiedettä. Siinä on luonnontieteellisiä ja historiallisia epätarkkuuksia sekä teologisia jännitteitä. Se puhuu paljolti kuvien ja vertausten kielellä.

Apostolien teot 2 - Helluntaipäivä

1. Johdanto

Tässä pienessä kirjoituksessa pyrin tarjoamaan hieman näkökulmia Apostolien tekojen lukuun 2. Kuvaan myös hyvin lyhyesti joitakin tekstistä nousevia kristinuskolle tärkeitä teemoja. Tekstissä kuvataan helluntaipäivän ihmettä (jakeet 1-13), Pietarin puhetta (jakeet 14-36) ja tapahtuneen seurauksia (jakeet 37-47).

Sana helluntai tulee kreikan sanasta pentēkostē, joka tarkoittaa viideskymmenes. 5. Moos. 26:1-11 kerrotaan tästä juutalaisten viettämästä juhlasta. Siitä käytetään nimityksiä leikkuujuhla (2. Moos 23:16), viikkojuhla (5. Moos 10:16) ja ensihedelmien juhla (4. Moos 28:26) ja helluntai (Tob. 2:1; 2 Makk. 12:31–32). Tämä israelilainen sadonkorjuujuhla oli läheisessä yhteydessä pääsiäiseen.

Hyvä paimen

Suomen Viikkolehti 17.08 2021

Johannes 10: ”Minä olen hyvä paimen, oikea paimen, joka panee henkensä alttiiksi lampaiden puolesta” (10:11). 

Jeesuksen vertaus paimenesta ja lampaista sijoittuu pieneen juutalaisyhteisöön. Suurimmalla osalla perheistä oli muutama lammas. Kylässä oli pieniä aidattuja pihoja, joissa lampaita pidettiin. Useilla talouksilla oli yhteinen paimen — usein perheen poikia tai tyttöjä. Joskus palkattiin ulkopuolinen.

Joka aamu lampaat vietiin laiduntamaan ulos. Koska paimen oli tuttu, ovenvartija avasi hänelle oven, ja paimen saattoi kutsua lampaitaan. Lampaat tunsivat hänen äänensä ja seurasivat perässä. Varkaan täytyi sen sijaan kiivetä aidan yli, koska ovenvartija ei päästänyt häntä sisään. Lampaat eivät tunnistaneet vieraan ääntä ja pakenivat.

Lampailla oli ulkona lammastarha. Se oli tehty päällekkäin kasatuista kivistä, joiden päälle oli asetettu piikkipensaita suojaksi pedoilta. Lammastarhassa ei ollut kattoa eikä ovea. Paimen nukkui oviaukolla. Hän oli siten lammasten ovi.

Kylväjävertaus

Suomen Viikkolehti 26.05 2021 

Matteus 13:1–9, 18–23 

Ottakaa vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi pelastaa teidän sielunne. Toteuttakaa sana tekoina, älkää pelkästään kuunnelko sitä. (Jaakob 1:21–22) 

Jeesus meni vesille ja asettui lähelle järven rantaa. Näin hän saattoi puhua luonnon akustiikan avustamana suurelle joukolle yhdellä kertaa. Jeesus opetti Jumalan valtakunnan periaatteita ottamalla vertauksen läheltä kuulijoiden elämää. Maanviljelys oli Galileassa työntäyteistä arkista aherrusta.

Sana ”vertaus” on käännös kreikan sanasta, joka tarkoittaa kirjaimellisesti asioiden asettamista rinnakkain. Taustalla on heprean sana, joka tarkoittaa kuvainnollista puhetta. Jeesuksen vertausten tulkinnassa on tärkeä nähdä ne alkuperäisessä historiallisessa ja kulttuurisessa asiayhteydessään. Tässä on apuna se, että Jeesus selitti myöhemmin opetuslapsille, mitä hän tarkoitti vertauksella.