Jokunen ajatus kirkosta ja historiasta

Lukioajoista muistan uskonnontunneilta asian, joka nolotti jälkeenpäin (oli toki muitakin asioita jotka nolotti, mutta ei enempää niistä tällä kertaa). Tulin väittäneeksi että helluntailaisuus on maailman suurin kristinuskon suunta. Opettaja sanoi että roomalaiskatolinen kirkko on suurin. Meinasin sanoa "mutta eiväthän he ole oikeasti kristittyjä". Älysin silloin vaieta.

Hieman kirkkoisistä

Tilasin vuosia sitten Ristin Voittoa. Se on hyvä lehti, helluntailaisten äänenkannattaja. Kerran mielipidepalstalla oli puheenvuoro, joka ei tietenkään (onneksi) heijastellut sen enempää lehden kuin helluntailiikkeenkään virallista kantaa. Eräs (luullakseni maallikko) kuitenkin kirjoitti, että eivätkö kirkkoisät olleetkin harhaoppisia. Kun luin tuon mietin silloin mielessäni että kuinkahan moni suomalainen vapaan suunnan uskova mahtaa ajatella oikeasti noin.

Asia on ennemminkin niin, että kirkkoisät synnyttivät yhdessä Jumalansa kanssa oikeaa kristillistä oppia, jota vasten kaikkea myöhempää kristinuskoa on peilattava. Kirkkoisät loivat kristillistä ortodoksiaa torjuessaan harhaoppeja. Varhaisia harhaoppeja olivat muunmuassa gnostilaisuus, areiolaisuus ja pelagiolaisuus.

Orjat ja isännät

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 11.11.2025

Kolossalaiskirje 3:22-4:1

Paavali kirjoittaa tässä orjista ja isännistä. Kreikan sana doulos, voidaan kääntää "orja" tai "palvelija". Tässä on kyse ilmeisesti orjista. Orjuutta esiintyi niin Vanhan kuin Uuden testamentin ajan kulttuureissa ja tämän jälkeekin. Antiikin Rooman vauraus perustui paljolti halpaan orjatyövoimaan, jota oli saatavilla. Orjilla ei ollut juurikaan oikeuksia. He olivat omaisuutta. Sotavankien asema oli erityisen heikko. Heitä vietiin usein kaivoksille raskaaseen pakkotyöhön. Rikoksia tekevät orjat saatettiin ristiinnaulita.

Vieraskynä Heikki Hynninen: Evankeliumien luotettavuus

Luento Viitasaaren vapaasrk:lla la 9.8.2025

Tervetuloa kaikille! Täytyy taas todeta että on todella mahtavaa että saan olla taas teidän kanssanne. Tästä on muotoutumassa jo traditio että tulen Joensuusta tänne Keski-Suomeen. Evankeliumien luotettavuus on tärkeä teema, sillä joskus nykykeskustelussa saattaa olla käsitys että me kristityt uskomme satuihin, että uskomme Raamattuun ja evankeliumeihin ilman todisteita. Tarkoitukseni on avata tässä sitä missä määrin evankeliumeihin voi luottaa historiallisina lähteinä.

Englanninkielinen dokumenttisarja liittyen uskontoihin

BBC julkaisi vuonna 2005 kolmiosaisen dokumenttisarjan nimeltä The Story of God (Kertomus Jumalasta). Kukin osa on noin tunnin mittainen. Sarjan juontajana toimi juutalainen professori Robert Winston. Hän on kirjoittanut myös sarjan kanssa samannimisen kirjan (jota en ole lukenut). Sarjaa voisi luonnehtia uskontotieteelliseksi hyvin populaarissa muodossa. Lähestymistapa on rationalistinen, mutta eri uskontoja kunnioittava.

Englanninkielinen dokumenttisarja kirkkohistoriasta

Kirkkohistoria on tärkeä teologian oppiaine. Kristittyjen olisi hyvä olla selvillä siihen liittyvistä perusasioista edes jonkinverran. Kristinusko on elänyt kahdentuhannen vuoden aikana hyvin monenlaisia vaiheita.

BBC julkaisi vuonna 2009 dokumenttisarjan A History of Christianity (Kristinuskon historia). Se kattaa kuusi noin tunnin mittaista jaksoa. Dokumenttisarjasta saa hieman yleiskuvaa tästä erittäin laajasta aiheesta.

Sarjan juontaja on Diarmaid MacCulloch. Hän on Oxfordin yliopiston kirkkohistorian professori. Hän ei kuvaile itseään kristityksi, vaan kristittyjen ystäväksi. MacCulloch on taustaltaan anglikaani. Hän myös tunnustautuu homoseksuaaliksi.

Diarmaid MacCulloch on myös kirjoittanut sarjan kanssa samannimisen kirjan kirkkohistoriasta. En ole lukenut sitä, mutta linkkaan kirja-arvostelun.

Jokunen linkki Sensuroitu -kirjasta

Minulta pyydettiin blogi-kirjoitusta Ville Mäkipellon ja Paavo Huotarin kirjoittamasta teoksesta Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia (Otava 2023). En käy tässä sellaista kirjoittamaan. Annan kuitenkin jokusen linkin minua oppineempien teologien netistä löytyviin kirjoituksiin.

Linkkejä liittyen historian alkeisiin

Seuraavat englanninkieliset National Geographic 101 lyhyet videopätkät muutaman vuoden takaa liittyvät esihistoriaan ja historiaan. Nämä laadukkaasti toteutetut ja helppotajuiset videoklipit ovat viihdyttävää katsottavaa. Näkökulma on sekulaari.

Johdantoluentoja filosofiaan englanniksi

Filosofia on ajattelua stimuloiva ja käsitteitä selventävä tiedonala. Sen tunteminen on hyödyllistä myös muille kuin filosofeille. Marianne Talbot on luennoinut Oxfordin yliopiston aikuiskoulutuksen kurssilla selkeästi ja ymmärrettävästi filosofian perusteista. Tämä luentosarja on vuodelta 2013. Luonnollisesti muutamassa tunnissa saadaan asiaan vasta pintakosketus. Myös kristityn on hyvä tuntea filosofiaa, ainakin alkeita.

Pari englanninkielistä dokumenttisarjaa maailmanhistoriasta

Historia on mielenkiintoinen, relevantti ja tavattoman laaja aihe. Sen tunteminen mistä tulemme antaa meille ymmärrystä nykypäivään sekä tulevaisuuteen. BBC ja National Geograpic ovat tehneet joitakin vuosia sitten toteutukseltaan laadukkaat yleiskatsaukset ihmiskunnan historiaan. Luonnollisesti muutamassa tunnissa ei voida mennä syvälle. Mutta sarjat tarjoavat (kumpikin hieman eri vinkkelistä) kiehtovaa ja viihdyttävää lintuperspektiiviä kivikaudesta avaruusaikaan. Näkökulma on sekulaari. Myös kristityn on hyvä tuntea sekulaaria historiantulkintaa.

Raamattu, (esi)historia ja vedenpaisumus?

Yleensä mitä kauemmas taakse historiassa mennään, sitä niukemmat ovat (kirjalliset ja arkeologiset) lähteemme. Tämän lisäksi on usein niin, että mitä suurempi ajallinen etäisyys, sitä vieraampaan maailmaan astutaan. Tämä tulee ottaa huomioon kun yritämme ymmärtää meitä edeltäneitä ihmisiä. (Kirjoitan näin suomalaisena ja eurooppalaisena. Tiedostan että yhä tänään on mm. viidakoissa eläviä kivikautisia heimoja, eikä esim. tämän päivän hindulaisuutta ole edellenkään lainkaan helppoa ymmärtää länsimaisena.)

Kristityt ja Israel?

Suomen Viikkolehti 7.2.2024

Osa kristityistä korostaa nykyisin voimakkaasti, että "Israelia tulee siunata", ja että "Israel on Jumalan omaisuuskansa". Mutta mitä oikeastaan tarkoitetaan sanoilla "Israel", "siunata" ja "Jumalan omaisuuskansa"?

Kristityt ja Israel?

Osa kristityistä korostaa nykyisin voimakkaasti sitä että "Israelia tulee siunata". Osa kristityistä korostaa vahvasti myös sitä että "Israel on Jumalan omaisuuskansa". Tässä kohden olisi hyvä kysyä mitä tarkoitetaan sanoilla "Israel", "siunata", ja "Jumalan omaisuuskansa". Käsitteiden määritteleminen on hyvin tärkeää.

On syytä erottaa toisistaan muinainen teokraattinen Israelin kuningaskunta ja moderni sekulaari Israelin valtio. Edellistä hallittiin tooran käskyillä ja periaatteilla (2. Moos. - 5. Moos.). Jälkimmäinen on demokraattinen juutalainen oikeusvaltio. Modernissa Israelissa asuu paljon etnisiä ja uskonnollisia juutalaisia, mutta myös monia muita ihmisiä, arabeja, kristittyjä, muslimeja, ateisteja jne.

Uuden testamentin mukaan Israel on Jumalan omaisuuskansa. Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta nykyistä Israelin kansallisvaltiota (jota ei ollut tuolloin olemassa). Puhutaan valitusta kansasta. Paavali opetti että Jumala valitsi ensin juutalaiset. Uuden testamentin aikaan juutalaisella kansalla ei ollut omaa valtiota. Juudea oli Rooman keisarikunnan provinssi.

Apostolien teot 2 - Helluntaipäivä

1. Johdanto

Tässä pienessä kirjoituksessa pyrin tarjoamaan hieman näkökulmia Apostolien tekojen lukuun 2. Kuvaan myös hyvin lyhyesti joitakin tekstistä nousevia kristinuskolle tärkeitä teemoja. Tekstissä kuvataan helluntaipäivän ihmettä (jakeet 1-13), Pietarin puhetta (jakeet 14-36) ja tapahtuneen seurauksia (jakeet 37-47).

Sana helluntai tulee kreikan sanasta pentēkostē, joka tarkoittaa viideskymmenes. 5. Moos. 26:1-11 kerrotaan tästä juutalaisten viettämästä juhlasta. Siitä käytetään nimityksiä leikkuujuhla (2. Moos 23:16), viikkojuhla (5. Moos 10:16) ja ensihedelmien juhla (4. Moos 28:26) ja helluntai (Tob. 2:1; 2 Makk. 12:31–32). Tämä israelilainen sadonkorjuujuhla oli läheisessä yhteydessä pääsiäiseen.

Uskon puolustus

Suomen Viikkolehti 24.08 2021

Olkaa aina valmiit vastaamaan kaikille, jotka kysyvät teiltä, mihin toivonne perustuu. 1. Piet. 3:15

Pietarin käyttämä kreikan sana apologia ”vastata” tarkoittaa kirjaimellisesti ”puolustaa”. Uskonpuolustus eli apologetiikka voi antaa uskoville älyllistä luottamusta kristinuskon totuuteen ja raivata ei-uskovien älyllisiä esteitä evankeliumin vastaanottamisen tieltä.

Lukemani kirjat

Kirjat, jotka muistan lukeneeni kannesta kanteen.