Kristillisen teologian lähteet osa 2/2: Järki ja kokemus

Suomen Viikkolehti 6.8.2025

Varhaisista ajoista järjellä on ollut merkittävä sija kristillisessä teologiassa. Jo toisella vuosisadalla vaikuttanut uskonpuolustaja Justinos Marttyyri oli oppinut filosofi. 

Kirkkoisille järjellä oli sijansa kristillisessä teologiassa. Useammalla reformaattorillakin oli akateeminen koulutus, joka auttoi heitä teologian harjoittamisessa. He osallistuivat myös oppineiden väittelyihin.

Myös Suomen Vapaakirkossa järjellä on tärkeä asema. Alusta asti vapaakirkollisessa liikkeessä on ollut mukana sivistyneistöä. Suomen teologisessa opistossa on opetettu vuosien varrella Raamatun ja teologisten aineiden lisäksi muiden muassa filosofiaa.

Johdantoluentoja filosofiaan englanniksi

Filosofia on ajattelua stimuloiva ja käsitteitä selventävä tiedonala. Sen tunteminen on hyödyllistä myös muille kuin filosofeille. Marianne Talbot on luennoinut Oxfordin yliopiston aikuiskoulutuksen kurssilla selkeästi ja ymmärrettävästi filosofian perusteista. Tämä luentosarja on vuodelta 2013. Luonnollisesti muutamassa tunnissa saadaan asiaan vasta pintakosketus. Myös kristityn on hyvä tuntea filosofiaa, ainakin alkeita.

Jumalan olemassaolo — osa 3/3: Moraalinen argumentti

Suomen Viikkolehti 23.11.2023

Moraalinen peruste Jumalan olemassaolon puolesta nojaa ihmisen kokemukseen. Montaa asiaa voidaan pitää näkökulmasta riippuen moraalisesti joko oikeana tai vääränä. Käsityksemme mukaan on kuitenkin asioita, jotka ovat aina ja yksilöstä riippumatta oikein tai väärin.

Jumalan olemassaolo — osa 2/3: Teleologinen argumentti

Suomen Viikkolehti 11.11.2023

Onko todellisuuden taustalla järki vai eikö ole? Aiheesta on keskustelu kautta historian antiikista tähän päivään asti. Maailmankaikkeudessa on havaittavissa järjestystä, joka vaikuttaa tarkoitukselliselta. Tähän perustuu Jumalan olemassaolon teleologinen argumentti eli suunnitteluargumentti.

Jumalan olemassaolo — osa 1/3: Kosmologinen argumentti

Suomen Viikkolehti 30.10.2023

Sarjassa tarkastellaan persoonallisen Jumalan olemassaoloa puolustavia perusteita eli teistisiä argumentteja. Nämä perusteet eivät ole vedenpitäviä todisteita Jumalan olemassaolosta, mutta ne osoittavat, ettei usko Jumalaan ole järjenvastaista.

Uskon puolustus

Suomen Viikkolehti 24.08 2021

Olkaa aina valmiit vastaamaan kaikille, jotka kysyvät teiltä, mihin toivonne perustuu. 1. Piet. 3:15

Pietarin käyttämä kreikan sana apologia ”vastata” tarkoittaa kirjaimellisesti ”puolustaa”. Uskonpuolustus eli apologetiikka voi antaa uskoville älyllistä luottamusta kristinuskon totuuteen ja raivata ei-uskovien älyllisiä esteitä evankeliumin vastaanottamisen tieltä.