Onko todellisuuden taustalla järki vai eikö ole? Aiheesta on keskustelu kautta historian antiikista tähän päivään asti. Maailmankaikkeudessa on havaittavissa järjestystä, joka vaikuttaa tarkoitukselliselta. Tähän perustuu Jumalan olemassaolon teleologinen argumentti eli suunnitteluargumentti.
Suunnitelmallisuuden piirteitä havaitaan sekä luonnonlaeissa että elollisissa olennoissa. Nukleiinihapot dna ja rna sisältävät kemiallisesti koodattua perinnöllistä tietoa eli kunkin eliön rakennusohjeet. Mistä nämä adeniini-, tymiini-, sytosiini- ja guaniinimolekyyleihin koodatut ”kaiken elämän kirjastot” ovat peräisin? Älykkäästä suunnittelusta kielivät myös tarkoituksenmukaisilta vaikuttavat biologiset rakenteet, kuten kolibakteerin sähkömoottori, ihmisen silmä ja ihmisen veren hyytymisen mekanismi.Älykkään suunnittelun (Intelligent Design, ID) koulukunnan edustajat puhuvat ”palautumattomasta monimutkaisuudesta” (englanniksi irreducible complexity). Termillä tarkoitetaan, että tiettyjen biologisten rakenteiden on oltava valmiita ja toimivia, jotta niistä olisi hyötyä luonnonvalinnan kannalta. Toimimattomat rakenteet eivät edistä lajin selviytymistä olemassaolon taistelussa vaan haittaavat sitä.
Mikä saa aikaan näiden rakenteiden vaatimat useat koordinoidut muutokset organismeissa? Uusdarwinismissa asia selitetään sattumanvaraisten mutaatioiden ja sokean luonnonvalinnan kautta. Mutta taustalla voi sen sijaan olla ymmärryksemme ylittävä viisaus, kreikaksi logos.
Hienosäätöä
Moderni kosmologia on löytänyt useita luonnonvakioita, jotka vaikuttaisivat olevan ”hienosäädettyjä” (englanniksi fine-tuning) siten, että ihmiselle ominainen älyllinen elämä on mahdollista. Voisiko sattuma tuottaa niin täsmällisiä fysikaalisia arvoja, vai onko taustalla sittenkin suurempi tietoisuus?
Jos alkuräjähdyksestä alkanut maailmankaikkeuden laajeneminen olisi ollut nopeudeltaan vain aavistuksen (1 suhde 1060) heikompaa, universumi olisi kokenut loppurysäyksen. Jos laajeneminen taas olisi ollut saman verran voimakkaampaa, tähtiä ei olisi muodostunut.
Tuntemamme materia muodostuu atomeista, joiden ydin koostuu neutroneista ja protoneista. Protonit ja neutronit sitoo toisiinsa vahva vuorovaikutus. Jos se olisi viisi prosenttia vahvempi tai heikompi, elämä ei olisi mahdollista. Jos neutronit olisivat massaltaan 1,001 kertaa suurempia suhteessa protoneihin, kaikki protonit olisivat hajonneet neutroneiksi tai neutronit protoneiksi, eikä elämä olisi mahdollista.
Jos gravitaatio eli painovoima olisi hitusenkin (noin yhden suhde 1040) pienempi, elämää ylläpitäviä tähtiä, kuten aurinkoamme, ei olisi olemassa. Ja jos elektromagneettinen voima olisi aavistuksenkin vahvempi tai heikompi, elämää ei olisi.
Selitys säädöille
Teismi tarjoaa vastauksen kysymykseen siitä, miksi maailmankaikkeuden luonnonvakiot ovat sellaiset, että ne mahdollistavat elämän. On tosin huomautettu, että totta kai luonnonvakiot mahdollistavat elämän, emmehän muuten olisi täällä niitä tarkkailemassa. Vastaus ei kuitenkaan poista tarvetta selittää, miksi näin on.
Kuvittele, että sinut otetaan ulkomaanmatkallasi kiinni perättömien huumerikossyytteiden vuoksi ja viedään teloitettavaksi. Sata koulutettua ampujaa tähtää sinuun aseillaan. Kuulet laukaisukäskyn ja aseiden pamahduksen, mutta olet yhä elossa.
Et päättele tuolloin, että totta kai he kaikki ampuivat ohi, ethän muuten olisi enää täällä. Sen sijaan ihmettelet, miksi kaikki ampuivat ohi. Tilanteen epätodennäköisyys tuo mieleesi ajatuksen, että taustalla on varmasti jokin syy tai tarkoitus. Myös kosminen hienosäätö vaatii selityksen, vaikka olemmekin täällä kyselemässä sitä.
Monta universumia?
On esitetty näkemys, että maailmankaikkeutemme olisi vain yksi lukemattomista. Näin ollen ei pitäisi olla ihmeellistä, että näin suuresta joukosta yksi tai useampi maailmankaikkeus mahdollistaa elämän.
Meillä ei kuitenkaan ole mitään todisteita muista maailmankaikkeuksista. Sen sijaan meillä on todisteita omasta universumistamme, jonka luonnonlait ovat ihmeellisen osuvat. Multiversumiteoria vaikuttaakin yritykseltä kiistää hienosäätöargumentin voima mielikuvituksellisella selityksellä. Lisäksi myös multiversumi herättäisi kysymyksiä sen alkuperästä ja selityksestä eikä edes poistaisi hämmästyttävän tarkkoja luonnonvakioita koskevaa kysymystä. Näin ollen voidaan yhä ajatella, että teismi vastaa kysymykseen kosmisesta hienosäädöstä paremmin kuin sattuma ja välttämättömyys.
Lähteitä:
R. Collins: ”A Scientific Argument for the Existence of God: The Fine-Tuning Design Argument” teoksessa Reason for the Hope Within (toim.). Grand Rapids 1999.
W. L. Craig: On Guard: Defending Your Faith with Reason and Precision. David C. Cook 2010.
Juha Mikkonen
Kirjoittaja on Suomen Vapaakirkon pastori
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti