Isä meidän lyhyesti lyhyesti - 3. pyyntö

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 6.10.2026

Olemme neljättä kertaa Isä meidän -rukouksen äärellä tässä opetussarjassa. Käsittelemme tänään rukouksen kolmatta pyyntöä: Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. 

Jumalan tahdon toteuttaminen ei ole ainakaan minulle aina helppoa. En ole elänyt aina ja kaikessa Jumalan tahdon mukaan. Yritän kyllä, mutta olen kesken. Jumalan rakastava ja hyvä tahto toteutuu jo pyhien enkelien ja perillepäässeiden pyhien keskuudessa taivaassa. Isä meidän rukouksessa rukoilemme sitä että Jumalan tahto toteutuisi myöskin keskuudessamme täällä maan päällä.

Yleiskatsaus vapaakirkolliseen teologiaan ja Raamattuun

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 17.5.2026 

Kiitos siitä että olemme saaneet tulla jälleen luoksenne Viitasaaren vapaaseurakunnalle! On ilo nähdä teitä ja etuoikeus saada luennoida teille hieman teologiasta. Tämä luento pohjautuu paljolti koulutöihini, blogikirjoituksiini ja Suomen Viikkolehden artikkeleihini, joita olen laatinut.

Näkökulma: Mietteitä teologian kansantajuistamisesta

Suomen Viikkolehti 5.5.2026

Olen ollut lapsesta asti pohdiskelija ja tykännyt lukea. Kai minua on joskus pidetty melko syvällisenäkin. Se, mitä olen elämäni aikana lukenut, on ollut enimmäkseen johdantoja, oppikirjoja ja yleisteoksia. Olen yrittänyt kurkistella tiedon maailmaan. Tehdä pistokokeita. Tiedostan olevani ajattelijanakin hyvin keskeneräinen.

Yleisemmällä tasolla pysyttely on ollut myös oma valintani. Tajusin nuorempana, että minulla ei ole niin paljon annettavaa taustayhteisössäni, suomalaisessa vapaakristillisyydessä, jos pyrkisin erikoistumaan pidemmälle. Todellinen asiantuntemus edellyttäisi paljon rajaamista sekä valtavasti työtä. Kuhunkin teologian pääaineen alakohtaan voisi uppoutua loppuelämäkseen.

Pari ajatusta kreationismista ja älykkäästä suunnittelusta

Olen pannut merkille seuraavaa: Evoluutiosta biologisena teoriana ei ole ehkä kovin mielekästä keskustella herätyskristillisessä kontekstissa, mikäli maailmankaikkeuden iän ajoituksesta ei ole yhteistä pohjaa. Nuoren maan kreationisti ja vanhan maan kreationisti voivat käydä keskustelua varsin mielekkäästi. Samoin vanhan maan kreationisti ja makroevoluutiota kannattava kristitty. Sen sijaan nuoren maan kreationistin ja makroevoluutiota kannattavan välillä on aika perustavat näkemyserot. Avoin, kunnioittava ja kriittinen dialogi on vaikeampaa. Ei ole ehkä riittävästi yhteistä pohjaa.

Näkökulma: Missä opiskella teologiaa?

Suomen Viikkolehti 30.3.2026

Kannattaako opiskella teologiaa suomalaisessa kansanopistossa vai yliopistolla? Vastaus riippuu pitkälti siitä, mitä teologian opinnoilta hakee. Jos pyrkii ammattitutkijaksi, uskonnonopettajaksi, evankelis-luterilaisen kirkon papiksi, tai ortodoksipapiksi, silloin kannattaa pyrkiä yliopistoon. Suomessa voi opiskella teologiaa Helsingin, Itä-Suomen yliopistoissa, sekä Åbo Akademissa ruotsiksi. Ortodoksista teologiaa tosin opiskellaan ainoastaan Itä-Suomen yliopistossa.

Jos haluaa vaikuttaa helluntailaisuuden tai Vapaakirkon piirissä maallikkona, tai jos ajatuksissa on seurakuntatyö tai lähetystyö kyseisten yhteisöjen parissa, Iso Kirja tai Suomen teologinen opisto ovat erittäin varteenotettavia vaihtoehtoja. Myös Suomen metodistikirkko kouluttaa pappejansa Suomen teologisella opistolla.

Mietteitä teologian merkityksestä

Olen ollut lapsesta asti pohdiskelija ja tykännyt lukea. Kai minua on joskus pidetty aika syvällisenäkin. Näin 43-vuotiaana täytyy todeta rehellisesti etten ole mitään kovin syvällisiä teoksia edes lukenut. Tai kenties jokusen harvan. Kaikkihan on suhteellista. Ylipäätään en ole lukenut kovin paljoa, jos vertaan itseäni akateemikoihin.

Sekin, mitä olen lukenut, on ollut enimmäkseen johdantoja, oppikirjoja ja yleisteoksia. Olen hieman kurkistellut tiedon maailmaan. Tehnyt pieniä pistokokeita. Ajatuksenjuoksuni on enemmän pintaliitoa kuin aidosti kypsää ja syvällistä, saati omaperäistä. Tiedostan olevani ajattelijana(kin) erittäin keskeneräinen.

Jokunen ajatus teologian opiskelemisesta

Kannattaako opiskella teologiaa suomalaisessa kansanopistossa vai yliopistolla? Vastaus riippuu siitä mitä hakee. Jos pyrkii ammattitutkijaksi, uskonnonopettajaksi, ev.lut. kirkon papiksi tai ortodoksipapiksi, silloin kannattaa pyrkiä yliopistoon. Suomessa voi opiskella teologiaa Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa, sekä Turun Åbo Akademissa (ortodoksista teologiaa ainoastaan Itä-Suomen yliopistossa).

Jos haluaa sen sijaan vaikuttaa helluntailaisuuden tai Vapaakirkon piirissä maallikkona, tai jos ajatuksissa on ehkä seurakuntatyö tai lähetystyö kyseisten yhteisöjen parissa, Iso Kirja tai Suomen teologinen opisto ovat varsin varteenotettavia vaihtoehtoja. Myös Suomen metodistikirkko kouluttaa pappejansa Suomen teologisella opistolla.

Mielipide: Kristinuskosta ja Raamatusta

Suomen Viikkolehti 10.11.2025 

Raamattu ei ole pienten lasten kirja. Heidän ei kannata antaa lukea omatoimisesti Raamattua. Sitä varten on olemassa lastenraamattuja, joihin on valikoitu lapsille soveltuvia tekstejä. Lasten ei tarvitse tietää liian varhain aikuisten hämmentävästä maailmasta.

Hieman kriittisiä mietteitä uskostani

Olen yrittänyt ajatella rohkeasti ja itsenäisesti. Varmasti siinä onnistuminen on jäänyt osin vajaaksi. Olen kuitenkin pyrkinyt siihen että en rakentaisi käsityksiäni sen varaan miten toivoisin asioiden olevan.

Seurakunnan hallintotapa

Suomen Viikkolehti 19.9.2025

Jeesuksen maanpäällisen elämän jälkeisenä aikana seurakuntaa johti aluksi hänen henkilökohtaisesti asettamansa apostolit. Työn kasvaessa valittiin seitsemän palvelijaa (kreikan kielellä diakonos) johtamaan seurakunnan käytännöllistä avustustyötä.

Myöhemmin valittiin sopivia henkilöitä johtamaan paikallisia seurakuntia. Heitä kutsuttiin sanoilla vanhin, kaitsija ja paimen. Nimikkeiden kohdalla oli todennäköisesti kyse samoista henkilöistä ja tehtävistä. Hengellisessä työssä toimi alkuaikoina lisäksi profeettoja ja evankelistoja.

Myöhemmän kristillisen kirkon järjestäytymistavoista tärkeimmät ovat piispallinen, presbyteerinen ja kongregationalistinen hallintomalli. Kullekin organisaatiotavalle on omat teologiset ja käytännölliset perustelunsa.

Raamatullinen seurakuntateologia on siunaus jumalasuhteelle

Suomen Viikkolehti 20.8.2025

Teologian opiskeleminen on kiehtovaa ja älyllisesti stimuloivaa. Sillä on samalla myös käytännön merkitystä kristilliselle seurakunnalle ja Jumalan valtakunnan työlle. Aikaisempina aikoina sanottiin, että teologia on tieteen kuningatar. Filosofia oli teologian palvelijatar.

Kristillisen teologian lähteet osa 2/2: Järki ja kokemus

Suomen Viikkolehti 6.8.2025

Varhaisista ajoista järjellä on ollut merkittävä sija kristillisessä teologiassa. Jo toisella vuosisadalla vaikuttanut uskonpuolustaja Justinos Marttyyri oli oppinut filosofi. 

Kirkkoisille järjellä oli sijansa kristillisessä teologiassa. Useammalla reformaattorillakin oli akateeminen koulutus, joka auttoi heitä teologian harjoittamisessa. He osallistuivat myös oppineiden väittelyihin.

Myös Suomen Vapaakirkossa järjellä on tärkeä asema. Alusta asti vapaakirkollisessa liikkeessä on ollut mukana sivistyneistöä. Suomen teologisessa opistossa on opetettu vuosien varrella Raamatun ja teologisten aineiden lisäksi muiden muassa filosofiaa.

Kristillisen teologian lähteet osa 1/2: Raamattu ja traditio

Suomen Viikkolehti 30.7.2025

Kristillisellä teologialla tunnustetaan yleisesti olevan neljä lähdettä: Raamattu, traditio, järki ja kokemus. Näille neljälle lähteelle on annettu erilaista painoarvoa eri perinteissä. 

Protestanttisessa kristinuskossa Raamattua on perinteisesti pidetty kristillisen teologian tärkeimpänä lähteenä. Tämän näkemyksen mukaan muiden teologian lähteiden tulee olla alisteisia pyhille kirjoituksille.

Myös Suomen Vapaakirkossa me tunnustaudumme muiden perinteisten protestanttien tavoin reformaation Yksin Raamattu (Sola Scriptura) -periaatteeseen.

STI:n linkkejä VT:n luentoihin

Vanha testamentti on kristityille hyvin tärkeä osa Raamattua. Se on arvokas teos jo itsessään, mutta antaa erityisesti taustan Uuden testamentin ymmärtämiselle. Vanhan testamentin kirjojen tuntemiselle, sekä laadukkaalle opetukselle niistä, on aina tarvetta kristillisessä seurakunnassa.

Suomen teologinen instituutti (STI) on useamman Suomen evankelis-luterilaisen kirkon herätysliikkeen ja lähetysjärjestön perustama ja ylläpitämä teologian opetusta ja tutkimusta harjoittava laitos. STI:n tekemän teologian voidaan perustellusti katsoa olevan lähempänä kristillisen seurakunnan uskoa, kuin sekulaarin yliopistoteologian.

Pari linkkiä teoksesta Jumalan synty

Ville Mäkipelto, Juha Pakkala ja Raimo Hakola ovat kirjoittaneet hiljattain teoksen Jumalan synty: Isän ja Pojan kätketty historia (Otava 2025). Anna pari linkkiä minua oppineempien teologien kirja-arvioihin.

Englanninkielinen dokumenttisarja protestantismista

BBC julkaisi vuonna 2007 neliosaisen protestantismia käsittelevän dokumenttisarjan The Protestant Revolution. Sarjaa juonsi brittiläinen historioitsija Tristram Hunt. Sarjassa painottuu Yhdysvaltojen ja etenkin Britannian historia. Lähestymistapa on melko sekulaari.

Vieraskynä Heikki Hynninen: Kristinusko ja maailmanuskonnot

Luento Viitasaaren vapaasrk:lla 10.2.2024

Tervetuloa tähän iltaan. On aina todella hienoa olla täällä Viitasaarella. Olen saanut käydä luonanne useampana vuonna. Ne ovat aina olleet siunaavia kokemuksia. Tarkoitukseni on puhua tänään muista uskonnoista ja kristinuskosta. Kristinusko on joutunut, ja joutuu yhä enemmän, olemaan täällä Suomessakin muiden uskontojen ja ideologioiden kanssa vuorovaikutuksessa.

Yksi syy siihen, miksi meidän on hyvä olla perillä muista uskonnoista on se, että maahanmuuton, matkustelun ja internetin kautta muut uskonnot johdannaisineen ovat yhä enemmän keskuudessamme, ehkä jopa naapurissamme. Nämä kolme maailmanuskontoa, joita käymme läpi: islam, hindulaisuus ja buddhalaisuus, ovat kristinuskon jälkeen kolme kristinuskon jälkeen suurinta virtausta. Niillä on todella paljon kannattajia.

Vieraskynä Heikki Hynninen: Kärsimyksen ongelma

Luento Viitasaaren vapaasrk:lla 4.3.2023

Sydämellisesti tervetuloa tähän tilaisuuteen. On todella kiva nähdä teitä kaikkia. Kävin viimeksi luonanne puhumassa 2019. Mukava olla täällä Viitasaarella. Tämä on kiva kaupunki järven rannalla. Olen Hynnisen Heikki. Olen kotoisin Joensuusta. Olen kuusilapsisen maanviljelijäperheen kuopus. Olen opiskellut jonkinverran sosiologiaa ja filosofiaa yliopistossa. Teologiaa olen opiskellut itsenäisesti. Olen Joensuun vapaaseurakunnan jäsen, jossa pyrin toimimaan aktiivisesti.

Tarkoitukseni on puhua tänään kärsimyksen ongelmasta. Se on monelle suuri kompastuskivi uskoontulolle tai uskossa pysymiselle. Kärsimys on jotain hyvin yleisinhimillistä ja universaalia. Se on kaikille ihmisille tavalla tai toiselle tuttua. Kärsimyksen ongelma on monella tavoin mysteeri.

Jokunen linkki Sensuroitu -kirjasta

Minulta pyydettiin blogi-kirjoitusta Ville Mäkipellon ja Paavo Huotarin kirjoittamasta teoksesta Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia (Otava 2023). En käy tässä sellaista kirjoittamaan. Annan kuitenkin jokusen linkin minua oppineempien teologien netistä löytyviin kirjoituksiin.

Yleisönosasto: Rajan yli?

Suomen Viikkolehti 3.5.2024

Päätoimittaja Manuel Rautalahti kirjoitti Suomen Viikkolehden pääkirjoituksessa 5/24 otsikolla Kirkko astuu rajan yli. [Artikkeli on maksumuurin takana, mutta se julkaistiin 14.5.2024 myös Seurakuntalaisessa ilman maksumuuria.] Hänellä oli hyviä mietteitä. Yhdyn niistä suurimpaan osaan. Haluan kuitenkin kommentoida seuraavaa kohtaa:

”Kohtalokkaaksi perustelun tekee se, että Jeesus itse vahvisti avioliiton. Piispojen perustelu antaa ymmärtää, että Jeesus ei ole enää kaikkitietävä ja että hän puhui vain oman aikansa ihmisille vallitsevan tiedon valossa. Tällöin riisutaan Jeesuksen jumaluus ja hänet puetaan vain aikansa merkittävien opettajien viittaan. Samalla Jeesuksen kaikki muutkin sanat evankeliumeissa joutuvat erikoiseen valoon.”