Puhe Uuraisten helluntaisrk:lla su 20.9.2026
Kiitos että olemme saaneet tulla jälleen tänne Uuraisten helluntaiseurakunnalle KMK:n kanssa. On ilo ja kunnia saada palvella teitä musiikissa ja sanassa.
Rukoillaan uskonpuhdistaja Martti Lutherin sanoin:
Olen luterilaisesta kodista, jossa vanhempani kunnioittivat uskonasioita. Mummini opetti minua lapsena rukoilemaan ja lauloi hengellisiä lauluja. Äitini käytti minua seurakunnan kerhossa, ja perheessäni käytiin myös joulukirkossa.
Lukioajoista muistan uskonnontunneilta asian, joka nolotti jälkeenpäin (oli toki muitakin asioita jotka nolotti, mutta ei enempää niistä tällä kertaa). Tulin väittäneeksi että helluntailaisuus on maailman suurin kristinuskon suunta. Opettaja sanoi että roomalaiskatolinen kirkko on suurin. Meinasin sanoa "mutta eiväthän he ole oikeasti kristittyjä". Älysin silloin vaieta.
Kannattaako opiskella teologiaa suomalaisessa kansanopistossa vai yliopistolla? Vastaus riippuu siitä mitä hakee. Jos pyrkii ammattitutkijaksi, uskonnonopettajaksi, ev.lut. kirkon papiksi tai ortodoksipapiksi, silloin kannattaa pyrkiä yliopistoon. Suomessa voi opiskella teologiaa Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa, sekä Turun Åbo Akademissa (ortodoksista teologiaa ainoastaan Itä-Suomen yliopistossa).
Jos haluaa sen sijaan vaikuttaa helluntailaisuuden tai Vapaakirkon piirissä maallikkona, tai jos ajatuksissa on ehkä seurakuntatyö tai lähetystyö kyseisten yhteisöjen parissa, Iso Kirja tai Suomen teologinen opisto ovat varsin varteenotettavia vaihtoehtoja. Myös Suomen metodistikirkko kouluttaa pappejansa Suomen teologisella opistolla.
Vanha testamentti on kristityille hyvin tärkeä osa Raamattua. Se on arvokas teos jo itsessään, mutta antaa erityisesti taustan Uuden testamentin ymmärtämiselle. Vanhan testamentin kirjojen tuntemiselle, sekä laadukkaalle opetukselle niistä, on aina tarvetta kristillisessä seurakunnassa.
Suomen teologinen instituutti (STI) on useamman Suomen evankelis-luterilaisen kirkon herätysliikkeen ja lähetysjärjestön perustama ja ylläpitämä teologian opetusta ja tutkimusta harjoittava laitos. STI:n tekemän teologian voidaan perustellusti katsoa olevan lähempänä kristillisen seurakunnan uskoa, kuin sekulaarin yliopistoteologian.
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on laaja ja tärkeä teema kristillisessä perinteessä. Eri kirkkojen välillä on eroja suhteessa sen edistämiseen, mutta paljon myös yhteistä.
Olen joskus arvostellut hieman entisiä kotikirkkojani evankelis-luterilaisuutta ja helluntailiikettä, joskin olen antanut myös myönteistä palautetta molemmista. En ole tohtinut juuri arvostella nykyistä kotikirkkoani Suomen Vapaakirkkoa. Olen tuonut julkisesti lähinnä myönteisiä puolia esille. Teen rehellisyyden tähden poikkeuksen. Tarkoitukseni ei ole vahingoittaa Suomen Vapaakirkkoa, päinvastoin auttaa. Olen elämäni aikana epäillyt kolme kertaa onko Suomen Vapaakirkko oikeasti/todella kristillinen kirkkokunta. Selvisin kuitenkin näistä kriiseistä.
Päätoimittaja Manuel Rautalahti kirjoitti Suomen Viikkolehden pääkirjoituksessa 5/24 otsikolla Kirkko astuu rajan yli. [Artikkeli on maksumuurin takana, mutta se julkaistiin 14.5.2024 myös Seurakuntalaisessa ilman maksumuuria.] Hänellä oli hyviä mietteitä. Yhdyn niistä suurimpaan osaan. Haluan kuitenkin kommentoida seuraavaa kohtaa:
”Kohtalokkaaksi perustelun tekee se, että Jeesus itse vahvisti avioliiton. Piispojen perustelu antaa ymmärtää, että Jeesus ei ole enää kaikkitietävä ja että hän puhui vain oman aikansa ihmisille vallitsevan tiedon valossa. Tällöin riisutaan Jeesuksen jumaluus ja hänet puetaan vain aikansa merkittävien opettajien viittaan. Samalla Jeesuksen kaikki muutkin sanat evankeliumeissa joutuvat erikoiseen valoon.”
Kun tulee ikää, ihminen alkaa muistella menneitä. Olen alkujaan evankelis-luterilainen. Tultuani nuorena uskoon joulukuussa 1999 Kuopion helluntaiseurakunnan nuortenillassa, liityin pian tämän jälkeen Leppävirran helluntaiseurakuntaan.
Osallistuin aktiivisesti Leppävirran helluntaiseurakunnan toimintaan noin vuosina 2000-2010. Muistan niitä vuosia pääosin hyvällä. Niissä oli mukana paljon Jumalan armoa. Välillä käyn myös yhä kylässä Leppävirran helluntaiseurakunnalla, ja myös ev.lut seurakunnalla. En koe edes silloin eronneeni helluntaiseurakunnasta, enkä luterilaisesta kirkostakaan, kun minusta tuli vapaakirkollinen. Me kristityt olemme saman Isän lapsia.
Tässä kirjoituksessa on lisää otteita julkaisusta
Raamattu, kristillinen elämä ja teologia: Luterilaisia ja vapaakirkollisia näkökulmia.
Tomi Karttunen (toim.) Kirkkohallitus, Helsinki 2023.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen Vapaakirkko ovat käyneet virallista oppikeskustelua jo vuosikymmeniä.
Tässä julkaisussa Vapaakirkkoa ovat virallisesti edustaneet kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen, Hämeenlinnan vapaaseurakunnan johtava pastori Arto Kortemaa, Suomen teologisen opiston rehtori Timo Lehikoinen sekä Suomen Vapaakirkon hallituksen puheenjohtaja Jaakko Pihlajamäki.
Luterilaista kirkkoa on edustanut näissä keskusteluissa piispa Bo-Göran Åstrand (pj.), Timo Helenius, Marko Sagulin, Ulla Saunaluoma ja dosentti Tomi Karttunen (neuvottelukunnan siht.).
Tässä kirjoituksessa on otteita julkaisusta
Raamattu, kristillinen elämä ja teologia: Luterilaisia ja vapaakirkollisia näkökulmia.
Tomi Karttunen (toim.) Kirkkohallitus, Helsinki 2023.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen Vapaakirkko ovat käyneet virallista oppikeskustelua jo vuosikymmeniä.
Tässä julkaisussa Vapaakirkkoa ovat virallisesti edustaneet kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen, Hämeenlinnan vapaaseurakunnan johtava pastori Arto Kortemaa, Suomen teologisen opiston rehtori Timo Lehikoinen sekä Suomen Vapaakirkon hallituksen puheenjohtaja Jaakko Pihlajamäki.
Luterilaista kirkkoa on edustanut näissä keskusteluissa piispa Bo-Göran Åstrand (pj.), Timo Helenius, Marko Sagulin, Ulla Saunaluoma ja dosentti Tomi Karttunen (neuvottelukunnan siht.).
