Uusi viini, joustavat leilit

(Luuk. 5:33–39)

Suomen Viikkolehti 11.9.2025 

Ihmiset ovat käyttäneet vaatteita pitkin historiaa. Ne suojaavat kylmyydeltä, kosteudelta, tuulelta ja auringolta. Ne myös kätkevät alastomuutemme. Jeesus saattoi mainita aikansa yleistietona, että kankaat kutistuvat. Näin on yhä.

Uusi viini on luonteeltaan hapokasta ja kuohuvaa. Se käy, eli fermentoituu, yhä. Ei kukaan, joka on juonut vanhaa viiniä, halua uutta. Hänen mielestään vanha on hyvää. Nämä Luukkaan evankeliumin sanat ovat kirjaimellisestikin totta. Vanha viini on ajan saatossa kypsynyttä ja hyvää. Jeesuksen tarkoitus ei ollut tässä kuitenkaan arvottaa viinilaatuja vaan kuvailla Jumalan valtakunnan todellisuutta.

Raamatullinen seurakuntateologia on siunaus jumalasuhteelle

Suomen Viikkolehti 20.8.2025

Teologian opiskeleminen on kiehtovaa ja älyllisesti stimuloivaa. Sillä on samalla myös käytännön merkitystä kristilliselle seurakunnalle ja Jumalan valtakunnan työlle. Aikaisempina aikoina sanottiin, että teologia on tieteen kuningatar. Filosofia oli teologian palvelijatar.

Kristillisen teologian lähteet osa 2/2: Järki ja kokemus

Suomen Viikkolehti 6.8.2025

Varhaisista ajoista järjellä on ollut merkittävä sija kristillisessä teologiassa. Jo toisella vuosisadalla vaikuttanut uskonpuolustaja Justinos Marttyyri oli oppinut filosofi. 

Kirkkoisille järjellä oli sijansa kristillisessä teologiassa. Useammalla reformaattorillakin oli akateeminen koulutus, joka auttoi heitä teologian harjoittamisessa. He osallistuivat myös oppineiden väittelyihin.

Myös Suomen Vapaakirkossa järjellä on tärkeä asema. Alusta asti vapaakirkollisessa liikkeessä on ollut mukana sivistyneistöä. Suomen teologisessa opistossa on opetettu vuosien varrella Raamatun ja teologisten aineiden lisäksi muiden muassa filosofiaa.

Kristillisen teologian lähteet osa 1/2: Raamattu ja traditio

Suomen Viikkolehti 30.7.2025

Kristillisellä teologialla tunnustetaan yleisesti olevan neljä lähdettä: Raamattu, traditio, järki ja kokemus. Näille neljälle lähteelle on annettu erilaista painoarvoa eri perinteissä. 

Protestanttisessa kristinuskossa Raamattua on perinteisesti pidetty kristillisen teologian tärkeimpänä lähteenä. Tämän näkemyksen mukaan muiden teologian lähteiden tulee olla alisteisia pyhille kirjoituksille.

Myös Suomen Vapaakirkossa me tunnustaudumme muiden perinteisten protestanttien tavoin reformaation Yksin Raamattu (Sola Scriptura) -periaatteeseen.

Demokratiasta ja kristinuskosta

Suomen Viikkolehti 24.5.2024

Lukion opettajani sanoi kerran historiantunnilla, että paras hallitusmuoto olisi valistunut yksinvaltius. Jos todella olisi ihminen, joka sellaiseen tehtävään sopisi, niin se olisi varmaankin parempi kuin mm. päätöksenteossaan usein varsin hidas demokratia. Mutta tässä oli kuitenkin se kuuluisa sana "jos"...

Yleisönosasto: Rajan yli?

Suomen Viikkolehti 3.5.2024

Päätoimittaja Manuel Rautalahti kirjoitti Suomen Viikkolehden pääkirjoituksessa 5/24 otsikolla Kirkko astuu rajan yli. [Artikkeli on maksumuurin takana, mutta se julkaistiin 14.5.2024 myös Seurakuntalaisessa ilman maksumuuria.] Hänellä oli hyviä mietteitä. Yhdyn niistä suurimpaan osaan. Haluan kuitenkin kommentoida seuraavaa kohtaa:

”Kohtalokkaaksi perustelun tekee se, että Jeesus itse vahvisti avioliiton. Piispojen perustelu antaa ymmärtää, että Jeesus ei ole enää kaikkitietävä ja että hän puhui vain oman aikansa ihmisille vallitsevan tiedon valossa. Tällöin riisutaan Jeesuksen jumaluus ja hänet puetaan vain aikansa merkittävien opettajien viittaan. Samalla Jeesuksen kaikki muutkin sanat evankeliumeissa joutuvat erikoiseen valoon.”

Hyviä ja vähemmän hyviä muistoja

Kun tulee ikää, ihminen alkaa muistella menneitä. Olen alkujaan evankelis-luterilainen. Tultuani nuorena uskoon joulukuussa 1999 Kuopion helluntaiseurakunnan nuortenillassa, liityin pian tämän jälkeen Leppävirran helluntaiseurakuntaan. 

Osallistuin aktiivisesti Leppävirran helluntaiseurakunnan toimintaan noin vuosina 2000-2010. Muistan niitä vuosia pääosin hyvällä. Niissä oli mukana paljon Jumalan armoa. Välillä käyn myös yhä kylässä Leppävirran helluntaiseurakunnalla, ja myös ev.lut seurakunnalla. En koe edes silloin eronneeni helluntaiseurakunnasta, enkä luterilaisesta kirkostakaan, kun minusta tuli vapaakirkollinen. Me kristityt olemme saman Isän lapsia.