Raamatullinen seurakuntateologia on siunaus jumalasuhteelle

Suomen Viikkolehti 20.8.2025

Teologian opiskeleminen on kiehtovaa ja älyllisesti stimuloivaa. Sillä on samalla myös käytännön merkitystä kristilliselle seurakunnalle ja Jumalan valtakunnan työlle. Aikaisempina aikoina sanottiin, että teologia on tieteen kuningatar. Filosofia oli teologian palvelijatar.

STI:n linkkejä VT:n luentoihin

Vanha testamentti on kristityille hyvin tärkeä osa Raamattua. Se on arvokas teos jo itsessään, mutta antaa erityisesti taustan Uuden testamentin ymmärtämiselle. Vanhan testamentin kirjojen tuntemiselle, sekä laadukkaalle opetukselle niistä, on aina tarvetta kristillisessä seurakunnassa.

Suomen teologinen instituutti (STI) on useamman Suomen evankelis-luterilaisen kirkon herätysliikkeen ja lähetysjärjestön perustama ja ylläpitämä teologian opetusta ja tutkimusta harjoittava laitos. STI:n tekemän teologian voidaan perustellusti katsoa olevan lähempänä kristillisen seurakunnan uskoa, kuin sekulaarin yliopistoteologian.

Pari linkkiä teoksesta Jumalan synty

Ville Mäkipelto, Juha Pakkala ja Raimo Hakola ovat kirjoittaneet hiljattain teoksen Jumalan synty: Isän ja Pojan kätketty historia (Otava 2025). Anna pari linkkiä minua oppineempien teologien kirja-arvioihin.

Englanninkielinen dokumenttisarja protestantismista

BBC julkaisi vuonna 2007 neliosaisen protestantismia käsittelevän dokumenttisarjan The Protestant Revolution. Sarjaa juonsi brittiläinen historioitsija Tristram Hunt. Sarjassa painottuu Yhdysvaltojen ja etenkin Britannian historia. Lähestymistapa on melko sekulaari.

Englanninkielinen dokumenttisarja liittyen uskontoihin

BBC julkaisi vuonna 2005 kolmiosaisen dokumenttisarjan nimeltä The Story of God (Kertomus Jumalasta). Kukin osa on noin tunnin mittainen. Sarjan juontajana toimi juutalainen professori Robert Winston. Hän on kirjoittanut myös sarjan kanssa samannimisen kirjan (jota en ole lukenut). Sarjaa voisi luonnehtia uskontotieteelliseksi hyvin populaarissa muodossa. Lähestymistapa on rationalistinen, mutta eri uskontoja kunnioittava.

Pieni katsaus varhaisen kirkon ja Donald Bloeschin käsityksiin Kolminaisuudesta nykytilannetta peilaten

Sisällysluettelo

1. Tiivistelmä
2. Johdanto
3. Metodologia
4. Työni lähtökohdista
5. Kolminaisuus ja varhainen kirkko
    5.1. Varhaiset harhaopit
        5.1.1. Modalismi
        5.1.2. Triteismi
        5.1.3. Areiolaisuus
    5.2. Varhaiset ekumeeniset konsiilit
        5.2.1. Nikean ensimmäinen kirkolliskokous
        5.2.2. Konstantinopolin ensimmäinen kirkolliskokous
    5.3. Varhaiset uskontunnustukset
        5.3.1. Apostolinen uskontunnustus
        5.3.2. Nikean uskontunnustus
        5.3.3. Athanasioksen uskontunnustus
    5.4 Idän ja lännen tulkinnan eroavaisuudesta
6. Kolminaisuusoppia alkukirkon jälkeen
7. Kolminaisuus ja Bloesch
    7.1. Kuka oli Donald G. Bloesch?
    7.2. Bloeschin Kolminaisuuden tulkinnasta
8. Bloeschin näkemyksen pientä evaluaatiota sekä hieman pohdintaa omasta
kontekstistani käsin
9. Lähteet

Jokunen linkki Sensuroitu -kirjasta

Minulta pyydettiin blogi-kirjoitusta Ville Mäkipellon ja Paavo Huotarin kirjoittamasta teoksesta Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia (Otava 2023). En käy tässä sellaista kirjoittamaan. Annan kuitenkin jokusen linkin minua oppineempien teologien netistä löytyviin kirjoituksiin.

Linkkejä liittyen ihmiseen

Seuraavat englanninkieliset National Geography 101 lyhyet videopätkät muutaman vuoden takaa liittyvät ihmisen biologiaan ja kulttuuriin. Nämä laadukkaasti toteutetut ja helppotajuiset videoklipit ovat viihdyttävää katsottavaa. Näkökulma on sekulaari.

Linkkejä liittyen historian alkeisiin

Seuraavat englanninkieliset National Geographic 101 lyhyet videopätkät muutaman vuoden takaa liittyvät esihistoriaan ja historiaan. Nämä laadukkaasti toteutetut ja helppotajuiset videoklipit ovat viihdyttävää katsottavaa. Näkökulma on sekulaari.

Donald Bloesch Kolminaisuuden tulkkina

Bloeschin henkilöhistoriaa

Donald G. Bloesch (1928-2010) oli huomattava amerikkalainen herätyskristillinen teologi. Hän toimi Dubuquen yliopiston teologian professorina 1957-1992. Eläköidyttyään virastaan hän toimi vielä sen jälkeen yliopistonsa emeritusprofessorina.

Linkkejä liittyen luonnontieteiden alkeisiin

Seuraavat englanninkieliset National Geographic 101 lyhyet videopätkät muutaman vuoden takaa liittyvät maailmankaikkeuteen, aurinkokuntaamme ja maahan. Nämä laadukkaasti toteutetut ja helppotajuiset videoklipit ovat viihdyttävää katsottavaa. Näkökulma on sekulaari. 

Johdantoluentoja filosofiaan englanniksi

Filosofia on ajattelua stimuloiva ja käsitteitä selventävä tiedonala. Sen tunteminen on hyödyllistä myös muille kuin filosofeille. Marianne Talbot on luennoinut Oxfordin yliopiston aikuiskoulutuksen kurssilla selkeästi ja ymmärrettävästi filosofian perusteista. Tämä luentosarja on vuodelta 2013. Luonnollisesti muutamassa tunnissa saadaan asiaan vasta pintakosketus. Myös kristityn on hyvä tuntea filosofiaa, ainakin alkeita.

Pari englanninkielistä dokumenttisarjaa maailmanhistoriasta

Historia on mielenkiintoinen, relevantti ja tavattoman laaja aihe. Sen tunteminen mistä tulemme antaa meille ymmärrystä nykypäivään sekä tulevaisuuteen. BBC ja National Geograpic ovat tehneet joitakin vuosia sitten toteutukseltaan laadukkaat yleiskatsaukset ihmiskunnan historiaan. Luonnollisesti muutamassa tunnissa ei voida mennä syvälle. Mutta sarjat tarjoavat (kumpikin hieman eri vinkkelistä) kiehtovaa ja viihdyttävää lintuperspektiiviä kivikaudesta avaruusaikaan. Näkökulma on sekulaari. Myös kristityn on hyvä tuntea sekulaaria historiantulkintaa.

Raamattu, (esi)historia ja vedenpaisumus?

Yleensä mitä kauemmas taakse historiassa mennään, sitä niukemmat ovat (kirjalliset ja arkeologiset) lähteemme. Tämän lisäksi on usein niin, että mitä suurempi ajallinen etäisyys, sitä vieraampaan maailmaan astutaan. Tämä tulee ottaa huomioon kun yritämme ymmärtää meitä edeltäneitä ihmisiä. (Kirjoitan näin suomalaisena ja eurooppalaisena. Tiedostan että yhä tänään on mm. viidakoissa eläviä kivikautisia heimoja, eikä esim. tämän päivän hindulaisuutta ole edellenkään lainkaan helppoa ymmärtää länsimaisena.)

Kristinusko ja Raamattu?

Kysymys Raamatusta ei ole aivan yksinkertainen. Raamattu ei ole lasten kirja. Pienten lasten ei kannata antaa lukea omatoimisesti Raamattua. Sitä varten on olemassa lastenraamattuja, joihin on valikoitu lapsille soveltuvia tekstejä. Lasten ei tarvitse tietää liian varhain aikuisten hämmentävästä maailmasta.

Raamattu on ehkä enemmän kirjasto kuin kirja. Siellä on toisaalta yhdistäviä teemoja ja historiallisia tosiasioita. Toisaalta siellä on myös historiallisia ja luonnontieteellisiä epätarkkuuksia ja teologisia jännitteitä. 

Meillä ei ole Raamatun alkuperäisiä käsikirjoituksia (joille jotkut fundamentalistit ja äärikonservatiivit laittavat paljon painoa). Paikka paikoin Raamatun merkityksen ymmärtäminen on lähinnä arvailua. Kokemukseni on ollut että mitä enemmän olen perehtynyt Raamattuun, sitä enemmän kuva on monimutkaistunut.

Pari riviä kriittisestä raamatuntutkimuksesta ja uskosta

Joskus kuulee kysyttävän: Uskotko että Raamattu on totta vai et? Jos täytyy vastata, vastaan kyllä. Olen vapaakirkollinen kristitty ja uskon Raamatun tulevan Jumalalta. Kysymyksenasettelu on kuitenkin yksinkertaistava. Todellisuus on monimutkaisempaa ja mielenkiintoisempaa.

Nykylännessä korostamme eksaktia tietoa. Luonnontieteet ja matematiikka ovat mahdollistaneet teknologian nopean kehityksen. Raamattu ei ole eksaktia tiedettä. Siinä on luonnontieteellisiä ja historiallisia epätarkkuuksia sekä teologisia jännitteitä. Se puhuu paljolti kuvien ja vertausten kielellä.

Hieman tieteestä ja uskosta

Osa ihmisistä ajattelee ettei Jumalaa ole, koska häntä ei voida nähdä. Jos kuitenkin uskomme ainoastaan ulkoisiin havaintoihimme (joita niitäkään ei voida vastaansanomattomasti todistaa sen enempää todellisiksi kuin epätodellisiksi), olemme aika köyhiä. Modernissa fysiikassakin ajatellaan, että on olemassa useampia ulottuvuuksia kuin ne perinteiset kolme (korkeus, pituus ja syvyys).

Fundamentalismin ja liberalismin välissä - Donald G. Bloesch Raamatusta ja ilmoituksesta

Sisällysluettelo

1. Tiivistelmä
2. Johdanto
3. Donald G. Bloeschin elämä ja vakaumus
  3.1 Bloeschin henkilöhistoria
  3.2 Bloeschin teologiset sitoumukset
  3.3 Bloesch evankelikalismin kentässä
4. Alustavia kysymyksiä
  4.1 Filosofian ja teologian suhde
  4.2 Uskonnollisen kielen luonne
5. Ilmoitus
  5.1 Järki, kokemus ja ilmoitus
  5.2 Ilmoitus ja Raamattu
6. Raamatun luonne
  6.1 Raamatun inspiraatio
  6.2 Fundamentalistinen raamattunäkemys
  6.3 Liberaali raamattunäkemys
  6.4 Evankelinen raamattunäkemys
  6.5 Raamatun arvovalta
  6.6 Raamatun tulkinta
7. Loppupäätelmät
8. Lähteet