Todistaminen ja uskonpuolustus

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla 17.2.2026

Kolossalaiskirje 4:6

Tiituskirjeen luvussa 2 jakeissa 9 ja 10 sanotaan (KR38): Kehoita palvelijoita olemaan isännilleen kaikessa alamaisia, heille mieliksi, etteivät vastustele, etteivät näpistele, vaan kaikin tavoin osoittavat vilpitöntä uskollisuutta, että he Jumalan, meidän vapahtajamme, opin kaikessa kaunistaisivat.

Olen joskus mietttinyt sitä millainen usko on puoleensavetävää. Kaunis usko on varmasti ainakin aitoa ja totuudellista. Se on rakkaudellista, valoisaa ja myönteistä. Se on valmis näkemään vaivaa ja kärsimään.

Vieraskynä Heikki Hynninen: Evankeliumien luotettavuus

Luento Viitasaaren vapaasrk:lla la 9.8.2025

Tervetuloa kaikille! Täytyy taas todeta että on todella mahtavaa että saan olla taas teidän kanssanne. Tästä on muotoutumassa jo traditio että tulen Joensuusta tänne Keski-Suomeen. Evankeliumien luotettavuus on tärkeä teema, sillä joskus nykykeskustelussa saattaa olla käsitys että me kristityt uskomme satuihin, että uskomme Raamattuun ja evankeliumeihin ilman todisteita. Tarkoitukseni on avata tässä sitä missä määrin evankeliumeihin voi luottaa historiallisina lähteinä.

Vieraskynä Heikki Hynninen: Kärsimyksen ongelma

Luento Viitasaaren vapaasrk:lla 4.3.2023

Sydämellisesti tervetuloa tähän tilaisuuteen. On todella kiva nähdä teitä kaikkia. Kävin viimeksi luonanne puhumassa 2019. Mukava olla täällä Viitasaarella. Tämä on kiva kaupunki järven rannalla. Olen Hynnisen Heikki. Olen kotoisin Joensuusta. Olen kuusilapsisen maanviljelijäperheen kuopus. Olen opiskellut jonkinverran sosiologiaa ja filosofiaa yliopistossa. Teologiaa olen opiskellut itsenäisesti. Olen Joensuun vapaaseurakunnan jäsen, jossa pyrin toimimaan aktiivisesti.

Tarkoitukseni on puhua tänään kärsimyksen ongelmasta. Se on monelle suuri kompastuskivi uskoontulolle tai uskossa pysymiselle. Kärsimys on jotain hyvin yleisinhimillistä ja universaalia. Se on kaikille ihmisille tavalla tai toiselle tuttua. Kärsimyksen ongelma on monella tavoin mysteeri.

Jumalan olemassaolo — osa 3/3: Moraalinen argumentti

Suomen Viikkolehti 23.11.2023

Moraalinen peruste Jumalan olemassaolon puolesta nojaa ihmisen kokemukseen. Montaa asiaa voidaan pitää näkökulmasta riippuen moraalisesti joko oikeana tai vääränä. Käsityksemme mukaan on kuitenkin asioita, jotka ovat aina ja yksilöstä riippumatta oikein tai väärin.

Jumalan olemassaolo — osa 2/3: Teleologinen argumentti

Suomen Viikkolehti 11.11.2023

Onko todellisuuden taustalla järki vai eikö ole? Aiheesta on keskustelu kautta historian antiikista tähän päivään asti. Maailmankaikkeudessa on havaittavissa järjestystä, joka vaikuttaa tarkoitukselliselta. Tähän perustuu Jumalan olemassaolon teleologinen argumentti eli suunnitteluargumentti.

Jumalan olemassaolo — osa 1/3: Kosmologinen argumentti

Suomen Viikkolehti 30.10.2023

Sarjassa tarkastellaan persoonallisen Jumalan olemassaoloa puolustavia perusteita eli teistisiä argumentteja. Nämä perusteet eivät ole vedenpitäviä todisteita Jumalan olemassaolosta, mutta ne osoittavat, ettei usko Jumalaan ole järjenvastaista.

Jumalan olemassaolo?

1. Johdanto

Tämän pienen kirjoituksen tarkoituksena on käsitellä hieman Jumalan olemassaoloa puoltavia argumentteja. Muitakin teistisiä argumentteja on esitetty, kuten argumentti tietoisuudesta tai mielestä, argumentti uskonnollisesta kokemuksesta, eksistentiaalinen argumentti elämän tarkoituksen janosta, sekä argumentti kauneudesta. Tarkastelemme tässä teistisistä argumenteista kuitenkin ainoastaan kolmea: Kosmologista argumenttia, eli argumenttia maailmankaikkeuden olemassaolosta, teleologista argumenttia eli argumenttia maailmankaikkeudessa havaittavasta suunnittelusta, sekä moraalista argumenttia, eli argumenttia oikeasta ja väärästä.

Kristinuskon puolustamisen koulukuntia

1. Johdanto

Tämän pienen kirjoituksen tarkoituksena on esitellä ja vertailla lyhyesti kolmea erilaista lähetysmistapaa kristilliseen apologetiikkaan. Tässä käsiteltyjen suuntausten lisäksi myöskin fideistinen lähestymistapa on mainitsemisen arvoinen. Fideistit korostavat järjen ja todisteiden sijaan uskoa.

Apologetiikka voidaan jakaa meta-apologetiikkaan ja varsinaiseen apologetiikkaan. Meta-apologetiikka käsittelee uskonpuolustuksen edellytyksiä, kuten epistemologiaa (tietoteoria) ja apologetiikan suhdetta teologiaan, filosofiaan, tieteeseen, historiaan sekä kokemukseen. Varsinainen apologetiikka käsittelee itse argumentteja liittyen mm. Raamattun luotettavuuteen, kristinuskon ja muiden uskontojen suhteeseen, Jumalan olemassaoloon ja teodikeaan (kärsimyksen ongelma).

Apologeettinen tehtävä voidaan jakaa negatiiviseen ja positiiviseen. Negatiivisessa uskonpuolustuksessa pyritään vastaamaan kristinuskoa vastaan esitettyihin filosofisiin, tieteellisiin, historiallisiin ja teologisiin vastaväitteisiin. Positiivisessa apologetiikassa pyritään osoittamaan että kristillinen maailmankuva on loogisesti johdonmukainen ja harmoniassa tunnettujen tosiasioiden kanssa.

Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus

1. Johdanto

Tämän pienen kirjoituksen tarkoituksena on käsitellä hyvin lyhyesti Kristuksen ylösnousemiseen uskomiseen liittyviä perusasioita.

Nykytieteissä tutkimuksellisena lähtökohta on metodologinen naturalismi. Tiede tutkii määritelmänsä mukaan luonnollista todellisuutta. Tiede ei ota kantaa Jumalan tai yliluonnollisen olemassaoloon tai vaikutukseen. Tämä on erotettava filosofisesta tai metafyysisestä naturalismista, jonka mukaan Jumalaa tai yliluonnollista ei ole olemassa.

Uskon puolustus

Suomen Viikkolehti 24.08 2021

Olkaa aina valmiit vastaamaan kaikille, jotka kysyvät teiltä, mihin toivonne perustuu. 1. Piet. 3:15

Pietarin käyttämä kreikan sana apologia ”vastata” tarkoittaa kirjaimellisesti ”puolustaa”. Uskonpuolustus eli apologetiikka voi antaa uskoville älyllistä luottamusta kristinuskon totuuteen ja raivata ei-uskovien älyllisiä esteitä evankeliumin vastaanottamisen tieltä.

Vieraskynä Heikki Hynninen: Epäilyksistä uskoon

Luento Viitasaaren vapaasrk:lla 18.5.2019 

Olen iloinen teistä jokaisesta jotka jaksoitte näin kauniina päivänä tulla kuuntelemaan. Puheemme teema on epäilykset ja niiden kohtaaminen. Tämä teema koskettaa kaikkia kristittyjä jossain elämämme vaiheessa.

Vieraskynä Heikki Hynninen: Kristilliset totuusväittämät

Luento Viitasaaren vapaasrk:lla 27.10.2018 

On taas todella mukava olla Viitasaarella luonanne vieraana. Puhun tänään Uuden testamentin evankeliumien luotettavuudesta ja Jeesuksen ylösnousemuksen perusteista. Käymme läpi vähän yleisiä seikkoja näistä.

Vieraskynä Heikki Hynninen: Jumalan olemassaolo

Luento Viitasaaren vapaasrk:lla 19.5.2018

On mahtavaa että saan olla jälleen Viitasaarella palvelemassa teitä. Mukava että olette halunneet tulla luennolle ja uhrata ajastanne. Toivon etten tuota teille pettymystä. Puheessäni on kyse uskonnonfilosofisesta luennosta, ei saarnasta tai raamattutunnista. Toivon kuitenkin että osaisin linkittää puheeni teidän elämänpiiriinne.

Esitän viisi argumenttia Jumalan olemassaolon puolesta. Kyseessä ei ole kaikki argumentit mitä on esitetty. Monta hyvää argumenttia jää käsittelemättä, mutta ajattelin että viisi olisi sopiva määrä. Valitsin ne argumentit, jotka ovat minusta itsestäni ovat vakuuttavimpia.

Vieraskynä Heikki Hynninen: Kristinusko ja järki

Luento Viitasaaren vapaasrk:lla 16.9.2017 

Puhuin teille viimeksi kristinuskon ja tieteen välisestä suhteesta. Tämänpäiväinen aihe liittyy siihen läheisesti. Aiheemme on kristinuskon ja järjen välinen suhde. 

Mitä on järki? 

Puhumme arkikielessä järjestä, kuten ”eihän tuossa ole mitään järkeä”. Järki on ihmiselle tyypillinen kyky jäsentää ja hahmottaa asioita. Sitä voidaan pitää yhtenä sielunkyvyistä. Vanhastaan ihmisen sieluntoiminnot on jaettu kolmeen osaan - järkeen, tahtoon ja tunteisiin.

Uskon puolustaminen

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla 5.6.2016

Voimme kysyä oikeutetusti miksi kristinuskoa tulisi puolustaa. Eikö riitä, että julistamme evankeliumia? Eikö Paavali sitä paitsi varoittanut uskovia väittelyistä? Voimme todeta tähän, että sana apologia esiintyy jo Uudessa testamentissa.