Luento Viitasaaren vapaasrk:lla 19.5.2018
On mahtavaa että saan olla jälleen Viitasaarella palvelemassa teitä. Mukava että olette halunneet tulla luennolle ja uhrata ajastanne. Toivon etten tuota teille pettymystä. Puheessäni on kyse uskonnonfilosofisesta luennosta, ei saarnasta tai raamattutunnista. Toivon kuitenkin että osaisin linkittää puheeni teidän elämänpiiriinne.
Esitän viisi argumenttia Jumalan olemassaolon puolesta. Kyseessä ei ole kaikki argumentit mitä on esitetty. Monta hyvää argumenttia jää käsittelemättä, mutta ajattelin että viisi olisi sopiva määrä. Valitsin ne argumentit, jotka ovat minusta itsestäni ovat vakuuttavimpia.
Hieman puheeni rakenteesta. Hyödynnän puheessani filosofi Stephen C. Evansin lähestymistapaa teoksessa Kätkeytynyt Jumala. Esitän ensin kunkin argumentin, sitten tärkeimmän ateistisen vastaväitteen ja lopuksi mitä tähän vastaväitteeseen voisi vastata.Kosmologinen argumentti
Kosmologia tarkoittaa tietoa maailmankaukkeutta tutkiva tiedettä. Menemme heti suuriin sfääreihin. Maailmankaikkeus on suuri systeemi. Se ei rajoitu omaan planeettaamme, eikä aurinkokuntaamme. Linnunradan lisäksi on lukemattomia galakseja.
Kosmologisen argumentin historia ulottuu antiikkiin asti, mahdollisesti Aristoteleeseen. Kristityt ajattelijat ovat hioneet sitä vuosituhansien saatossa. Kosmologisesta argumentista on useita versioita. Esittelen teille mielestäni ehkä tehokkaimman niistä: Kalām- kosmologisen argumentin. Sana Kalām tulee arabian kielestä, koska arabifilosofit kehittelivät ensimmäisinä tätä argumenttia. Kristityistä nykyfilosofeista esimerkiksi William Lane Craig on mieltynyt tähän argumenttiin.
Argumentti kuuluu seuraavasti: Kaikella millä on alku, on syy. Maailmankaikkeudella on alku. Maailmankaikkeudella on syy. Paras selitys syyksi on Jumala. Jumala on siis olemassa.
Argumentin ydin on siinä että maailmankaikkeus herättää meissä kysymyksen: Mistä maailmankaikkeus tuli? Stephen Evansia lainaten voidaan ajatella että maailmankaikkeuden olemassaolo on kuin luonnollinen merkki, joka viittaa johonkin suurempaan: Voisiko sen takana olla joku, joka on saanut sen aikaan? Mielestäni maailmankaikkeus vaatii selityksen. Voidaan ajatella että Jumala on paras selitys sille, miksi maailmankaikkeus on olemassa.
Ateistit ovat vastanneet tähän seuraavalla vasta-argumentin: Maailmankaikkeus on ikuinen. Maailmankaikkeus ei ole syntynyt. Maailmankaikkeudella ei ole alkua. Ei ole mitään mikä olisi aiheuttanut maailmankaikkeuden.
Ajatus siitä että maailmankaikkeus on ikuinen on hyvin vanha. Se muotoiltiin jo antiikissa. Tähän vasta-argumenttiin voi kuitenkin esittää seuraavan vastauksen: Jos maailmankaikkeus olisi ikuinen, se olisi lämpökuollut jo aikaa sitten.
Tiedämme että tähtien polttoaine, vety ja helium, loppuu joskus. Kaikki tähdet sammuvat miljardien vuosien kuluttua. Toiseksi: Nykyisen alkuräjähdysteorian (nykytieteen standardimalli) mukaan maailmankaikkeudella on alku. Maailmankaikkeuden alkupiste on sijoitettu noin 14 miljardin vuoden taakse.
Toinen ateistien esittämä vasta-argumentti kuuluu seuraavasti: Maailmankaikkeus on syntynyt tyhjästä. Tyhjiössä syntyy virtuaalihiukkasia (kvanttiteoria).
Tähän vasta-agumenttiin voi esittää seuraavan vastauksen: Virtuaalihiukkasista on tavattoman pitkä matka nykyiseen kosmokseen.
Itse kukin voi punnita sitä, onko uskottavaa että maailmankaikkeus syntyisi tyhjästä. Minusta kyseessä on epäuskottava selitys, jota voisi verrata kertomukseen, jossa paroni von Műnchhausen kiskoi itsensä suosta omista hiuksistaan.
Teleologinen argumentti
Teleologisessa argumentissa on kyse siitä, että luonnossa ilmenevän tarkoituksenmukaisuuden ja järjestyksen takana nähdään älykäs suunnittelija. Jaan suunnitteluargumentin biologiseen suunnittelu argumenttiin ja kosmiseen hienosäätö argumenttiin.
Myös suunnitteluargumentin juuret ovat hyvin vanhat. Sen ehkä klassisimman muotoilun on esittänyt englantilainen ajattelija William Paley (1743-1805). Hän esitti kuuluisan analogiansa: Jos löydämme erämaasta kellon, tajuamme vaistomaisesti, että joku on suunnitellut sen. Tuntuisi epäuskottavalta, että kello olisi syntynyt itsestään. Paley huomautti, että biologiset rakenteet ihmisissä, eläimissä ja kasvikunnassa ovat hyvin monimutkaisia ja suunniteltuja siihen tarkoitukseen, jota ne toteuttavat.
Paley esitti seuraavan argumentin: Biologisessa maailmassa havaittava järjestys on osoitus siitä että on olemassa suunnittelija. Tämä suunnittelija on Jumala.
Stephen Evansia seuraten voisi ajatella että biologisessa maailmassa nähtävä suunnitelmallisuus on kuin luonnollinen merkki, joka viittaa siihen, että joku on tehnyt sen. Kyseessä on johtolanka, joka osoittaa kohti Jumalaa.
Ateistit ovat vastanneet tähän vasta-argumentilla evoluutioteorialla. Esimerkiksi biologi Richard Dawkins kirjassaan Sokea kelloseppä on esittänyt seuraavaa: Suunnittelijan sijaan on itsessään päämäärätön evoluutioprosessi, joka tuottaa tarkoituksenmukaisia tuloksia. Luonnon sokea kelloseppä on tehnyt kaiken biologisen monimutkaisuuden. Meidän ei siis tarvitse olettaa suunnittelijaa.
Mielestäni evoluutioteoriassa on ongelmana, että teoria on kiistanalainen. Biologinen suunnitteluargumentti on kokenut uuden tulemisen viime vuosikymmeninä älykkään suunnittelun (intelligent design) liikkeessä. Kyseessä on oikeastaan suunnitteluargumentin uusi muotoilu.
ID:ssa on kaksi keskeistä käsitettä: Täsmennetty monimutkaisuus ja palautumaton monimutkaisuus. Jos havaitsemme täsmennettyä monimutkaista järjestystä, meille tulee luontainen vaikutelma siitä, että sen takana on suunnitteluja. Tästä voi ottaa esimerkiksi dna-molekyylin sisältämän koodin. Kyseessä on monimutkaisempi koodi, kuin yksikään ihminen kykenee koodaamaan tietokoneella. Elämä on hyvin monimutkainen aineesta ja informaatiosta koostuva järjestelmä. Jo yksittäinen solu on hyvin monimutkainen ja monesta osasta koostuva yksikkö. Voidaan kysyä onko uskottavaa että tämä on syntynyt itsestään?
Palautumaton monimutkaisuus viittaa siihen että biologisessa luonnossa on rakenteita, jotka eivät ole voineet syntyä sokean evoluutioprosessin yritys-erehdys-menetelmällä, koska järjestelmän kaikkien osien täytyy toimia yhtä aikaa. Esimerkiksi bakteerimoottori on biokemisti Michael Behen (1952-) mukaan tämänkaltainen rakenne.
Kosmisella hienosäädöllä tarkoitetaan sitä, että maailmankaikkeus on viritetty siten, että elämä on mahdollista. Jos yksikin luonnonvakio olisi eri tavalla, meitä ei olisi olemassa. Jos esimerkiksi hiukkasten väliset vetovoimasuhteet olisi hiukankin toisenlaisia, elämää ei voisi syntyä.
Kosmista hienosäätöä ei olla keksitty argumenttina Jumalan olemassaolon puolesta, vaan eri tieteiden harjoittajat vuosien saatossa löysivät kyseessä olevia piirteitä maailmankaikkeudesta. Ajattus hienosäädöstä on yleisesti hyväksytty.
Ateistit ovat vastanneet tähän vasta-argumentilla: Jumalaa ei tarvita, koska on olemassa multiversumi, valtava määrä rinnakkaisia maailmankaikkeuksia, joista osa kehittyy todennäköisesti havaittavan kaltaiseksi maailmankaikkeudeksi.
Huomaatko: Ateistit kieltävät tässä kohden selkeä todisteen ja vetoavat spekulaatioon. Mieleeni tule vastaväite: Missä multiversumit ovat? Emme tiedä niiden lukumäärää, emmekä osaa arvioida asiaan liittyviä todennäköisyyksiä. Entä mistä multiversumi tuli?
Kosminen hienosäätö voidaan jälleen nähdä kosmisena merkkinä, joka viittaa Jumalan olemassaoloon.
Moraalinen argumentti
Moraalisen argumentin taustalla on ajatus siitä että havaitsemme inhimillisessä todellisuudessa moraalisia lainalaisuuksia. Ihmisiä sitoo yleispätevä moraalilaki. Jumala on moraalin lähde. Hän on säätänyt ihmisille moraalin.
Yleispätevä moraali voidaan nähdä edelleen merkkinä, joka viittaa Jumalaan päin kuin vihjeenä siitä, että Jumala on olemassa. Esimerkiksi kirjallisuuden tutkija C. S. Lewis (1898-1963) vaikuttui tästä argumentista siten että kääntyi ateistista teistiksi.
Ateistit ovat esittäneet vasta-argumentin: Ei ole olemassa yleispätevää moraalia joka tarvitsisi selityksen. On vain erilaisia kulttuureja ja elämänmuotoja, joissa on yhteismitattomat arvot.
Kuitenkin kun on tutkittu eri aikakausia ja kulttuureja, näyttäisi siltä että jotkut moraaliarvot tuntuvat olevan kaikilla. Jopa kannibaaliheimoilla, jotka ovat syöneet naapuriheimoja, eivät syö omaan heimoonsa kuuluvia. Missään kulttuurissa ei näyttäisi pidettävän hyvänä varastamista, lupauksen rikkomista, samaan yhteisöön kuuluvan mielivaltaista tappamista. Myös parisuhteessa edellytetään yleensä uskollisuutta. Eri yhteisöissä näyttäisi paljastuvan pinnan alta yhteistä moraalikoodia.
Ateistit ovat esittäneet toisen vasta-argumentin: Ihmisen moraalitaju on kehittynyt evoluutioprosessin myötä. Jumalaa ei tarvita selitykseksi.
Voi kuitenkin kysyä: Jos evoluutioprosessi olisi mennyt hieman toisella tavalla, olisiko toisen ihmisen tappaminen tai raiskaaminen oikein? Mikä tuo moraalin evoluutioprosessiin?
Tähän mennessä käsitellyt kolme argumenttia ovat luonnollisen teologian alueelta. Luonnollinen teologia on perinne, jossa ajatellaan että luonnossa voidaan havaita merkkejä Jumalan luomisesta ja suunnittelusta. Kaksi viimeistä argumentteja ovat subjektiivisia ja henkilökohtaisia, eivät kaikkien suoraan nähtävissä.
Uskonnollinen kokemus
Uskonnollisen kokemuksen argumentin ytimessä kyse havainto siitä että ihmisillä on kokemuksia, joissa voidaan aavistaa Jumalan läsnäolo. Uskonnollisen kokemuksen kirjo on tietenkin hyvin laaja. Jumalan läsnäolon lisäksi voimme kokea esimerkiksi selittämätöntä rauhaa, luottamusta, ilmestyksiä, kielilläpuhumista (glossolalia) ja unia. Meillä voi olla kokemuksia, joita meidän on vaikea selittää muulla tavoin kuin että Jumala oli läsnä niissä vaikuttamassa.
Ateisteilla on tähän vasta-argumentti: Uskonnolliset kokemukset ovat ihmisaivojen luoma illuusio. Niitä ei tarvitse selittää Jumalalla.
Vastaisin tähän seuraavasti: Jos havaitsen tuolin, aivoissani aktivoituu kyllä alueita, mutta tästä ei seuraa ettei tuolia olisi olemassa. Sama pätee siiten että jos koen Jumalan läsnäoloa, aivoissani aktivoituu samoin alueita, mutta tästä ei seuraa, ettei Jumalaa ole.
Esittäisin myös vastakysymykset: Miksi meillä ihmisillä on valmiudet kokea uskonnollisia kokemuksia? Miksi suunnittelematon evoluutio on luonut taipumuksen tai kyvyn kokea tällaisia asioita?
Toinen ateistien esittämä vasta-argumentti kuuluu seuraavasti: Uskonnollinen kokemus ei ole kaikkien havaittavissa. Kyse ei ole julkisesta todistusaineistosta.
Mutta kyse ei voikaan olla tässä tapauksessa julkisesta todistusaineistosta joka olisi kaikkien havaittavissa. Kokemuksessa on kyse nimenomaan siitä että Jumala on sinulle ja minulle läsnä. Myöskään migreenikohtaus ei ole muitten havaittavissa. Muut eivät koe päänsärkyäsi.
Mielestäni on kohtuutonta uskonnolliselta kokemukselta sitä että sen täytyisi olla kaikkien koettavissa ja julkisesti mitattavissa. Tällaisessa odotuksessa on kyse Valistuksen ajan jäänteestä, jossa totta on vain se, mikä voidaan objektiivisesti mitata. Henkilökohtainen kokemus on nähdäkseni yhtä todellinen. Jos koet Jumalan läsnäoloa ja vaikutusta, voit ajatella että kyse on todella Jumalan kosketuksesta.
Eksistentiaalinen argumentti
Eksistentiaalinen tarkoittaa olemassaoloa koskevaa. Olen nimennyt tämän argumentin itse, mutta en ole keksinyt tätä argumenttia. Argumentin voisi muotoilla: Meillä ihmisillä on tarve löytää elämälle tarkoitus. Jumala on paras lähde elämän tarkoituksen löytymiselle.
Meillä on valtava tarkoituksen ja merkityksen jano. Keskitysleirivankina ollut itävaltalainen neurologi ja psykiatri Viktor Frankl (1905-1997) on todennut että niillä keskitysleirillä olevilla vangeilla jotka kokivat tarkoitusta elämälle, selvisivät paremmin kuin ne, joilla sitä ei ollut.
Voidaan ajatella että elämä saa merkityksen siitä että Jumala on luonut ja lunastanut minut. Jumala takaa elämälleni tarkoituksen ja merkityksen.
Ateisti voisi sanoa tähän että myös ateisti voi kokea elämän merkitykselliseksi. Mielestäni tämä johtuu kuitenkin Jumalan yleisestä armosta, joka tarkoittaa Jumalan hyviä luonnollisia asioita joista kaikki luodut voivat nauttia. Myös ateisti voi nauttia Jumalan luomistyön mielekkyydestä ja kokea elämänsä mielekkääksi. Väitän kuitenkin että usko Jumalaan voi antaa elämälle syvemmän ja perustavamman tarkoituksen, joka yltää kuoleman rajan taakse tulevaan elämään.
Jos maailmankaikkeus on syntynyt itsestään ja olemme ainoastaan suunnittelemattoman evoluutioprosessin tulos ja kuoleman jälkeen ei ole mitään, ihmisen täytyy vain ottaa elämästä ilo irti. Kysymys elämän tarkoituksesta on turha.
Käsiteltyjen argumenttien mahdollisuudet ja rajat
Voi esittää kysymyksen onko tällaisilla argumenteilla lopulta mitään merkitystä. Eikö usko ole ainoastaan uskon asia? Ajattelen kuitenkin että uskossa on sekä kokemuksellinen että järjellinen ulottuvuus. Uskoa voidaan myös perustella.
Pelkät argumentit eivät koskaan riitä. Uskon syntyminen vaatii Pyhän Hengen työtä ihmisen sydämessä. Mutta Pyhä Henki voi käyttää myös tämänkaltaisia argumentteja. Argumentit voivat raivata uskon syntymisen esteitä.
Täytyy muistaa että älyllisellä perustelulla on ollut kristinuskon historiassa pitkä perinne aina kirkkoisistä nykyaikaan. Katolinen kirkko perusti yliopistot keskiajalla ja puritaanit perustivat Pohjois-Amerikassa Harwardin ja Yalen yliopistot voidakseen tuottaa järkevää ajattelua ja sivistystä.
Älkää ylenkatsoko filosofista pohdintaa pelkkänä pääntietona jolla ei ole mitään kosketusta arkiseen elämään. Elämällä on myös järjellinen ulottuvuus. Tahdon rohkaista teitä lukemaan näistä asioista. On monia yleistajuisia kirjoja, joita voi lainata kirjastosta. Älkää ajatelko, ettei teistä olisi siihen. Teissä on valtavasti potentiaalia.
Tarvitsemme evankeliumin etenemiseen viemiseen kaikki mahdolliset voimavarat: kokemukselliset, käytännölliset, älylliset, sosiaaliset ja niin edespäin. On tärkeää että Jumalan valtakunta saa mennä eteenpäin kaikilla rintamilla. Uskon että myös filosofialla on siinä roolinsa. Kiitos.
Kysymys: Mitä lähdeteoksia suosittelisit mistä lähteä perehtymään näihin kysymyksiin?
Vastaus: William Lane Craig: Valveilla (aika filosofisella otteella kirjoitettu teos, tarkoitettu maallikolle, jolla ei ole esitietoja asiasta, siinä käsitellään näitä argumentteja). Timothy Keller: Mihin Jumalaa tarvitaan (vielä kevyempi) Gregory A. Boyd, Edward K. Boyd: Epäilijän kirjeet - isän ja pojan väittelyä uskosta. (hyvin helppotajuinen). Paul Copan: Totta sinulle – ei minulle. (käsittelee mm. moraalista argumenttia, käytin teosta yhtenä lähteenä tähän puheeseen). Näillä pääsee jo alkuun.
Kysymys: Miten saisimme nämä tiedot julkisuuteen tavallisille ihmisille? Media tuntuu olevan puolueellinen. Darwinismia tuntuu tulevan kaikkialta.
Vastaus: Kysymykseen ei ole helppoa patenttivastausta, mutta mielestäni olisi hyvä että me kristityt pitäisimme sitkeästi näitä asioita esillä niin seurakunnassa kuin yhteiskunnassa ja argumentoisimme järkevästi. Media on paljolti ei-uskovien toimittajien ohjauksessa. Uskon kuitenkin ettei mikään valhe tule kestämään loputtomiin ja että darwinismi tullaan kumoamaan jossain vaiheessa.
Kysymys: Olen pohtinut argumenttia siitä mistä tietoisuus tulee. Onko siihen ei-uskovien yleisesti käyttämää vasta-argumenttia?
Vastaus: En esitellyt tietoisuuteen liittyvää argumenttia, koska puheesta olisi tullut liian pitkä. Ateistit ovat esittäneet usein, että tietoisuus on vain aivojen luoma ilmiö. Kuitenkaan mitään yleisesti hyväksyttyä luonnollista selitystä tietoisuudelle ei ole vielä keksitty. Näyttäisi siltä että sitäkään ei osata selittää mitä tietoisuus pohjimmiltaan on. Kyse on nykytieteelle vielä toistaiseksi arvoituksesta. Ajattelen itse että tietoisuus on henkinen tai sielullinen ilmiö, joka vuorovaikuttaa aivojemme kanssa.
Kysymys: Mietin Jeesuksen toista tulemusta Raamatussa. Siellä sanotaan että kaikkien silmät saavat hänet nähdä olivat he kristittyjä tai eivät. Mietin mitä tämä mahtaa tarkoittaa käytännössä?
Vastaus: Tämä kysymys menee enemmän teologian alueelle eskatologiaan. Mutta voisin näin filosofina sanoa että Jeesus tuntuisi vihjaavan että kun hän tulee toisen kerran, kenellekään ei jää enää epäselväksi mistä on kysymys. Eiköhän me kaikki nähdä sitten Jeesus siinä mittakaavassa että kukaan ei voi enää väittää että hän ei olisi tullut. Siinä vaiheessa ateisteilla voi olla aika kuumat oltavat elleivät tee parannusta. Jeesus vihjaa että hän tulee takaisin ja tuo tuomion mukanaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti