Vieraskynä Heikki Hynninen: Epäilyksistä uskoon

Luento Viitasaaren vapaasrk:lla 18.5.2019 

Olen iloinen teistä jokaisesta jotka jaksoitte näin kauniina päivänä tulla kuuntelemaan. Puheemme teema on epäilykset ja niiden kohtaaminen. Tämä teema koskettaa kaikkia kristittyjä jossain elämämme vaiheessa.

Epäilys tulee tulee erottaa epäuskosta. Epäusko on mielenasenne että en halua uskoa millään perusteella. Epäilys on että uskon kristittynä, mutta uskoni horjuu. Mietin onko uskolleni tiedollista oikeutusta. Se on kuin uskon häiriötila joka syö iloa ja voimaa.

Osa epäilyksistä liittyy Jumalan olemassaoloon tai kuuleeko hän rukouksia tai miksi hän sallii jotain. On teoreettisia epäilyksiä, kuten onko Jeesus ollut olemassa tai miten kristinuskon ja tieteen voi sovittaa yhteen. Epäilyksiä voi tulla missä vaiheessa uskonvaellusta tahansa. Kaikille kaikki kysymykset ei muodostu ongelmiksi. Epäilykset ovat normaali asia. Jos sinulla on epäilys, ole turvallisella miellä. Ei tarvitse hätääntyä.

Kaikkien epäilysten perustava syy liittyy siihen mitä Paavali kirjoittaa elämme uskossa emmekä näkemisessä (2. Korinttilaiskirje 5:7 KR38). Olemme uskon kautta suhteessa Jumalaan. Emme näe Jumalan kirkkautta ja suuruutta silmillämme. Suhteemme Jumalaan perustuu siihen että luotamme häneen, että heittäydymme hänen varaansa, pidämme tiettyjä asioita totena. Apostoli Johannes toteaa Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt (1. Johanneksen kirje 4:12). Uskoni ei perustu näkemiseen vaan Jumalaan luottamiseen.

Se että olemme suhteessa Jumalaan uskon kautta ei merkitse sitä että me kristityt uskoisimme satuolentoon vailla perusteita. Kristinuskoon liittyy ajatus siitä että Jumala on ilmoittanut itsensä Raamatussa, kokemuksessamme ja muillakin tavoilla. Jumala on jättänyt universumiin johtolankoja, jotka viittaavat häneen. Kristillistä uskoa voi verrata siihen että minulla on ystävä joka on aina pitänyt lupauksensa. Minulla on hyvä syy uskoa että ystäväni pitää lupauksensa jatkossakin. Uskomme koska meillä on hyvät perusteet uskoa. 

Hieman tietoteoriasta 

On tärkeää erottaa todistaminen, todisteet ja perustavat uskomukset. Matematiikka on tieteenala joka perustuu että todistamme matemaattisen päättelyn eksaktisti. Tieteessä täytyy olla evidenssiä ei todisteita. Tieteellinen teoria ei kanna pitkälle ilman todisteita. Silloin on kyse pelkästä olettamuksesta. Todisteet antavat teorialle tukea. Perustavat uskomukset ovat niitä uskomuksia, joiden varaan rakennamme kaiken muun.

Perustavia uskomuksia ovat esimerkiksi ”olen olemassa”, ”ulkomaailma on olemassa”, ”Jumala on olemassa”, ”maaimassa vallitsee järjestys”, ”ihmisjärki kykenee käsittämään todellisuutta”. Usko Jumalaan on perustavien uskomusten alueella. Yhdysvaltalainen filosofi Alvin Plantinga (1932-) on esittänyt että usko Jumalaan on perususkomus, joka ei tarvitse tuekseen muita uskomuksia.

Itse ajattelen että usko Jumalaan on perususkomus, mutta koska osa ihmisistä kieltää Jumalan olemassaolon, voimme etsiä tämän perususkomuksen tueksi tukea muualta. Ajattelen että argumentit teismin ja kristinuskon puolesta antavat tukea ja vahvistusta uskolle. Ajatten että uskollemme on paremmat syyt kuin naturalismilla ja muilla uskonnoilla. Epäilyksemme johtuvat usein siitä että emme ole selvillä siitä miten hyviä perusteita uskollemme on olemassa. 

Epäilysten kohtaaminen 

Yhdysvaltalainen kristinuskon puolustaja Timothy Keller (1950-) on todennut "usko ilman epäilyksiä on kuin keho ilman vasta-aineita". Epäilyksiä ei tule tukahduttaa. Ne tulee kohdata. Meidän tulee painia niiden kanssa.

Jos epäilyksemme ovat teoreettisia, kuten voinko luottaa evankeliumien historialliseen luotettavuuteen tai miten kristinusko suhteutuu tieteeseen, niihin auttaa asioihin perehtyminen, kirjojen ja artikkeleiden lukeminen. Olen löytänyt hyviä perusteita uskoa siihen, että Jeesus on ylösnoussut. Jo yhdestäkin kristinuskoa puolustavasta teoksesta voi olla apua.

Epäilykset voivat liittyä myös henkilökohtaiseen jumalasuhteeseemme. Meitä on voinut kohdata jokin selittämätön vastoinkäyminen. Meistä voi tuntua että Jumala ei vastaa rukouksiin. Meistä voi tuntua että hän on kaukana. Saatamme epäillä rakastaako Jumala todella meitä. Nämä ovat toisenlaisia epäilyksiä. Näitä ei ratkaista ainoastaan lukemalla ja pohtimalla. Ne ovat emotionaalisesti raskaita epäilyksiä.

Kärsimys voi nakertaa uskoamme. Brittiläinen pologeetta C. S. Lewis joutui vaikeaan kriisiin, kun hänen vaimonsa kuoli syöpään (1898-1963) Hän kirjoitti sen ajan tunnelmista kirjan Muistiinpanoja surun ajalta. Se on hyödyllinen teos lukea

Jumala ei ole ilmoittanut meille täysin, miksi Jumala sallii kärsimyksen kohdata meitä. Sen sijaan, että katkeroituisimme ja hylkäisimme Jumalan, meidän tulee pyytää hänen apuaan. Voimme jättäytyä rakastavan Isän käsiin, vaikka emme ymmärrä miksi hän sallii koettelemuksia. Hän ei hylkää eikä jätä meitä.

Joskus meille voi aiheuttaa uskonkriisiä että emme koe Jumalan läsnäoloa. Meistä voi tuntua että Jumala olisi hylännyt meidät. Rukouksemme voi tuntua kuuluvan kuuroille korville. Meistä voi tuntua että olemme erämaassa keskellä pimeyttä. Näissäkin koettelemuksissa avain on että pysyn entistä lujemmin hänen yhteydessään. Jumala voi sallia vastoinkäymisiä useistakin syistä. Mutta olennaisinta on että Jumala ei ole hylännyt meitä.

Jumala saattaa kasvattaa meitä. Meillä voi olla kapinallista mieltä ja syntiä josta emme ole tehneet parannusta. Olemme saattaneet laiminlyödä hengellistä elämää. Rukoile säännöllisesti, tutki Raamattua, käy seurakunnassa. Jumala virvoittaa sinua näiden kanavien kautta. Jos laiminlyöt näitä, altistat itsesi hengelliselle kuivuudelle. Aina erämaa ei johdu kurinpidosta. Hän koettelee meitä. Usko ei saa perustua tunteisiin. Sillä tulee olla syvemmät juuret Raamatun lupauksissa, Jumalaan luottamisessa silloinkin kun mitään ei näy.

Koemme ajoittain että Jumala ei vastaa johonkin rukoukseen tai tarpeeseen. Jumala vastaa jossain vaiheessa emotionaalisiin tarpeisiimme, mutta hänellä on kauaskantoisemmat suunnitelmat kuin välittömät tarpeemme, kuten esimerkiksi kokea lohdutusta ja rakkautta. Jumala on kaukaa viisas. Hän tekee syvempää työtä elämässämme.

Olen kokenut että kun olen elänyt vuosia Jumalan yhteydessä, Jumala on paljastanut lisää itsestään ja vienyt eteenpäin elämässä. Se että Jumala ei heti vastaa rukoukseen, ei tarkoita sitä etteikö hän olisi kuullut. Raamatussa ei sanota että rukousvastaus tulisi heti ja siinä muodossa jossa toivome. Mutta Jumala kuulee rukouksemme. Ja hän on luvannut vastata.

Epäilysten voittamisessa on tärkeää että pysymme Jumalassa. Epäilys on kutsu ja haaste kasvaa uskossa ja jumalasuhteessa, mutta samalla kiusaus luopua Jumalasta. Riippuu paljon itsestämme kummaksiko epäilys muodostuu. Oli epäilyksen laji mikä tahansa, kerro siitä kokeneelle kristitylle. Joskus epäilyksistä kerrotaan vasta sitten kun usko on mennyt.

Jumala on antanut meille vapauden. Jos lähdemme hänen luotaan, hän antaa meidän mennä. Hän ei pakota meitä pysymään yhteydessään. Olisi tärkeää että pohtisimme yhdessä seurakunnassa epäilyksiä ja että emme ahdistuisi vaikeista kysymyksistä.

Ainoa keino kasvaa uskossa ja voittaa epäilykset on niiden rehellinen kohtaaminen. Jumala ei suutu kriittisistä kysymyksissä. Raamatussa on valitusta Jumalalle. Jumala ei suutu valituksesta. Jumala ei aina vastaa kysymyksiin, mutta hänen läsnäolonsa lohduttaa.

Meidän ei tule ajatella että uskossamme on jotain vikaa, että uskomme on heikkoa, kun kohtaamme epäilyksiä tai että Jumala suuttuisi meille epäilyksistä. Epäilykset kertovat että uskomme tulee kasvaa, että meidän tulee mennä eteenpäin.

Kristinuskossa on vahva iankaikkisuusnäkokulma. Uskomme tähtää tulevaan elämään, ikuisuuteen. Jumala on luvannut ihanan rauhan ja pysyvän ilon. Hän vie meitä kohti tätä todellisuutta. Voimme luottaa Jumalaan. Hän on luvannut viedä meidät tätä tulevaa maailmaa kohti.

Apostoli Paavali on sanonut: Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävimpiä kaikista ihmisistä (1. Korinttolaiskirje 15:19). Kristinusko tähtäää iankaikkiseen elämään. Voimme luottaa että uskomme kestää ja että saamme periä sen mitä meille on luvattu. 

Kommentti: Puhe oli lohduttava ja rohkaiseva. Olen miettinyt näitä ja aika pitkälti toiminut tämän mukaisesti. 

Vastaus: Joskus meillä on mielikuva että epäilykset olisivat teoreettisia joita ratkoa. Olen kokenut että olen käynyt kovimmat taistelut henkilökohtaisissa asioissa. 

Kommentti: Ehkä silloin on haastavin tilanne kun epäilyksiä tulee yhtä aikaa usealta suunnalta. On tiedollisia epäilyksiä ja tulee samanaikaisesti vastoinkäymisiä elämässä. Ne voivat koskea itseäni tai ihmisiä joista välitän. Voimme kuitenkin luottaa että Jumala kannattelee meitä ja uskoamme. Voimme vedota Raamatun lupauksiin rukouksissa. 

Vastaus: Jos epäilyksiä tulee useita kerrallaan, tulee ottaa yksi kerrallaan. Meidän tulee tarttua akuuteimpaa ja raastavimpaan kysymykseen ensin ja vastata helpompiin myöhemmin. Usko on jatkuvaa kasvamista. Olemme vaellusmatkalla kohti luvattua maata. 

Kommentti: Uskoon liittyy myös tietty hengellinen kamppailu. 

Vastaus: En valottanut puheessani henkivalta-tematiikkaa. Mutta joskus epäilys voi tulla Paholaiselta. Hän osaa asettaa kieroja kysymyksiä. 

Kommentti: On tärkeää ettei jää yksin. Voi rukoilla ja keskustella toisten kristittyjen kanssa. On kristittyjä jotka ovat omistautuneet johonkin tiettyyn tiedonalaan, kuten Uuteen testamenttiin tai Vanhaan testamenttiin. Heiltä tulee usein kypsää ja syvää ajattelua. 

Vastaus: Alister McGrath totesi että meillä on joskus turhiakin epäilyksiä, kuten Jeesuksen historiallinen olemassaolo. Minun pitikin sanoa että voimme myös kokea itsemme riittämättömiksi tai kelvottomiksi kristittyinä. Jumalan armoon turvaaminen auttaa tähän. Armo riittää meille kaikille. Saat turvata armoon koko painollasi. Jumala on jättänyt jotkut kysymyket salaisuudeksi. Tämäkin on osa kristinuskoa.

Kommentti: Alister McGrath on kirjoittanut kirjan Epäilys ja sen rehellinen kohtaaminen.

Vastaus: Käytin sitä tässä puheessa. Se on todella hyvä. Stefan Gustavsson Perusteltu usko (uudempi painos: Mihin uskomme perustuu) on myös hyvä teoreettisempiin kysymyksiin. Philip Yancey Pettynyt Jumalaan? on auttanut minua kärsimyksen ongelman suhteen. Minullakin on edelleen kysymyksiä jotka yhä askarruttavat. Olen joutunut myös hyväksymään että jotkut asiat ovat salattuja. Jumala ei ole ilmoittanut kaikkea meille. 

Kommentti: Kuka oli se Raamatun henkilö, jolle Jumala sanoi: ”Minun armossani on sinulle kyllin”? 

Vastaus: Apostoli Paavali. (Liittyi rukoukseen pistimen poistumisesta.)

Hengellisen elämän laiminlyöminen altistaa hengelliselle kuivuudelle ja voimattomuudelle. Suosittelen uskon hoitamista, tilan antamista Pyhän Hengen työlle.