Vieraskynä Heikki Hynninen: Kärsimyksen ongelma

Luento Viitasaaren vapaasrk:lla 4.3.2023

Sydämellisesti tervetuloa tähän tilaisuuteen. On todella kiva nähdä teitä kaikkia. Kävin viimeksi luonanne puhumassa 2019. Mukava olla täällä Viitasaarella. Tämä on kiva kaupunki järven rannalla. Olen Hynnisen Heikki. Olen kotoisin Joensuusta. Olen kuusilapsisen maanviljelijäperheen kuopus. Olen opiskellut jonkinverran sosiologiaa ja filosofiaa yliopistossa. Teologiaa olen opiskellut itsenäisesti. Olen Joensuun vapaaseurakunnan jäsen, jossa pyrin toimimaan aktiivisesti.

Tarkoitukseni on puhua tänään kärsimyksen ongelmasta. Se on monelle suuri kompastuskivi uskoontulolle tai uskossa pysymiselle. Kärsimys on jotain hyvin yleisinhimillistä ja universaalia. Se on kaikille ihmisille tavalla tai toiselle tuttua. Kärsimyksen ongelma on monella tavoin mysteeri.

Jumalan olemassaolo?

1. Johdanto

Tämän pienen kirjoituksen tarkoituksena on käsitellä hieman Jumalan olemassaoloa puoltavia argumentteja. Muitakin teistisiä argumentteja on esitetty, kuten argumentti tietoisuudesta tai mielestä, argumentti uskonnollisesta kokemuksesta, eksistentiaalinen argumentti elämän tarkoituksen janosta, sekä argumentti kauneudesta. Tarkastelemme tässä teistisistä argumenteista kuitenkin ainoastaan kolmea: Kosmologista argumenttia, eli argumenttia maailmankaikkeuden olemassaolosta, teleologista argumenttia eli argumenttia maailmankaikkeudessa havaittavasta suunnittelusta, sekä moraalista argumenttia, eli argumenttia oikeasta ja väärästä.

Kristinuskon puolustamisen koulukuntia

1. Johdanto

Tämän pienen kirjoituksen tarkoituksena on esitellä ja vertailla lyhyesti kolmea erilaista lähetysmistapaa kristilliseen apologetiikkaan. Tässä käsiteltyjen suuntausten lisäksi myöskin fideistinen lähestymistapa on mainitsemisen arvoinen. Fideistit korostavat järjen ja todisteiden sijaan uskoa.

Apologetiikka voidaan jakaa meta-apologetiikkaan ja varsinaiseen apologetiikkaan. Meta-apologetiikka käsittelee uskonpuolustuksen edellytyksiä, kuten epistemologiaa (tietoteoria) ja apologetiikan suhdetta teologiaan, filosofiaan, tieteeseen, historiaan sekä kokemukseen. Varsinainen apologetiikka käsittelee itse argumentteja liittyen mm. Raamattun luotettavuuteen, kristinuskon ja muiden uskontojen suhteeseen, Jumalan olemassaoloon ja teodikeaan (kärsimyksen ongelma).

Apologeettinen tehtävä voidaan jakaa negatiiviseen ja positiiviseen. Negatiivisessa uskonpuolustuksessa pyritään vastaamaan kristinuskoa vastaan esitettyihin filosofisiin, tieteellisiin, historiallisiin ja teologisiin vastaväitteisiin. Positiivisessa apologetiikassa pyritään osoittamaan että kristillinen maailmankuva on loogisesti johdonmukainen ja harmoniassa tunnettujen tosiasioiden kanssa.

Uskon puolustus

Suomen Viikkolehti 24.08 2021

Olkaa aina valmiit vastaamaan kaikille, jotka kysyvät teiltä, mihin toivonne perustuu. 1. Piet. 3:15

Pietarin käyttämä kreikan sana apologia ”vastata” tarkoittaa kirjaimellisesti ”puolustaa”. Uskonpuolustus eli apologetiikka voi antaa uskoville älyllistä luottamusta kristinuskon totuuteen ja raivata ei-uskovien älyllisiä esteitä evankeliumin vastaanottamisen tieltä.

Vieraskynä Heikki Hynninen: Epäilyksistä uskoon

Luento Viitasaaren vapaasrk:lla 18.5.2019 

Olen iloinen teistä jokaisesta jotka jaksoitte näin kauniina päivänä tulla kuuntelemaan. Puheemme teema on epäilykset ja niiden kohtaaminen. Tämä teema koskettaa kaikkia kristittyjä jossain elämämme vaiheessa.

Vieraskynä Heikki Hynninen: Kristilliset totuusväittämät

Luento Viitasaaren vapaasrk:lla 27.10.2018 

On taas todella mukava olla Viitasaarella luonanne vieraana. Puhun tänään Uuden testamentin evankeliumien luotettavuudesta ja Jeesuksen ylösnousemuksen perusteista. Käymme läpi vähän yleisiä seikkoja näistä.

Uskon puolustaminen

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla 5.6.2016

Voimme kysyä oikeutetusti miksi kristinuskoa tulisi puolustaa. Eikö riitä, että julistamme evankeliumia? Eikö Paavali sitä paitsi varoittanut uskovia väittelyistä? Voimme todeta tähän, että sana apologia esiintyy jo Uudessa testamentissa.