Älä enää juo pelkkää vettä, vaan käytä vatsasi ja toistuvien vaivojesi vuoksi vähän viiniäkin (1. Tim. 5:23).
Nuorena olin yhden muutaman kuukauden mittaisen hoitojakson verran psykiatrian vuodeosastolla varhaiskuntoutuksen puolella. Lähdin sinne vapaaehtoisesti. Olen kiitollinen että sain silloin tarvitsemaani apua. Ja siitä etten ole tarvinnut uudestaan samaa. Silloin löytyi lääkitys kohdalleen ja kävin joitakin vuosia terapiassa. Sitä kautta kuntouduin sairaudestani varsin hyvin.
Puhe Keuruun vapaasrk:lla su 19.5.2024
Tekstissä kuvataan helluntaipäivän ihmettä, Pietarin puhetta, ja tapahtuman seurauksia. Kirjoittaja kuvaa itseään Apostolien tekojen luvun 1 alussa varhaiskreikkalaisena historioitsijana, joka on ottanut selvää asioista ja kertoo mitä on tapahtunut. Myös Luukkaan evankeliumin luvun 1 alussa on vastaavankaltainen jaejakso, jolla osoitetaan että kyse on historiateoksesta. Apostolien teot on laadittu tietoisesti Luukkaan evankeliumin jatko-osaksi. Luukas on kirjoittanut molemmat, ensimmäisen Jeesuksesta ja toisen alkuseurakunnasta.
Varhaisten kristittyjen intresseissä oli säilyttää traditiota Jeesuksen elämästä, sanoista ja teoista sekä apostolien julistuksesta ja toiminnasta. Aluksi tätä välitettiin suullisesti perimätietona, mutta kirjoitettiin lopulta ylös. Luukaskin on varmasti haastatellut monia, kun hän kirjoitti nämä teokset. Vaikka Luukas painottaa tekstissä helluntaitapahtuman hengellistä merkitystä, tämä ei tarkoita sitä, etteikö hänellä olisi ollut motiivina myöskin kuvata samalla todellisia historiallisia yksityiskohtia.
Puhe Keuruun vapaasrk:lla su 15.1.2023
Mika Waltarin kansainvälisesti arvostettu muinaiseen Egyptiin sijoittuva romaani Sinuhe egyptiläinen julkaistiin vuonna 1945. Kirjan päähenkilö Sinuhe on ottoisänsä Senmutin tavoin lääkäri. Senmut kohtasi naispotilaan, joka valitteli monenlaisia vaivoja. Hän kirjoitti paperille loitsun ja liotti sen öljyä ja viiniä sisältävään seokseen, antoi seoksen potilaalle ja kehotti häntä nauttimaan sitä oireiden ilmaantuessa. Sinuhe katsoi isäänsä. Tämä sanoi "on lukuisia vaivoja, jotka väkevään loitsuun käytetty muste voi parantaa" ja lisäsi hiljaa itsekseen että "ainakaan lääke ei vahingoita potilasta”.
Lääketieteessä on termi placebo. Sillä tarkoitetaan lääkettä tai toimenpidettä, jolla ei ole todellisuudessa hoidollista vaikutusta. Usein tieteellisissä tutkimuksissa ensimmäiselle ihmisryhmälle annetaan lääkettä tai hoitoa ja toiselle placeboa. Jo usko siihen, että saa lääkettä vaivaansa, voi auttaa osaa ihmisistä - ainakin hieman. Puhutaan lumevaikutuksesta.
1. Johdanto
Tämän pienen kirjoituksen tarkoituksena on esitellä ja vertailla lyhyesti kolmea erilaista lähetysmistapaa kristilliseen apologetiikkaan. Tässä käsiteltyjen suuntausten lisäksi myöskin fideistinen lähestymistapa on mainitsemisen arvoinen. Fideistit korostavat järjen ja todisteiden sijaan uskoa.
Apologetiikka voidaan jakaa meta-apologetiikkaan ja varsinaiseen apologetiikkaan. Meta-apologetiikka käsittelee uskonpuolustuksen edellytyksiä, kuten epistemologiaa (tietoteoria) ja apologetiikan suhdetta teologiaan, filosofiaan, tieteeseen, historiaan sekä kokemukseen. Varsinainen apologetiikka käsittelee itse argumentteja liittyen mm. Raamattun luotettavuuteen, kristinuskon ja muiden uskontojen suhteeseen, Jumalan olemassaoloon ja teodikeaan (kärsimyksen ongelma).
Apologeettinen tehtävä voidaan jakaa negatiiviseen ja positiiviseen. Negatiivisessa uskonpuolustuksessa pyritään vastaamaan kristinuskoa vastaan esitettyihin filosofisiin, tieteellisiin, historiallisiin ja teologisiin vastaväitteisiin. Positiivisessa apologetiikassa pyritään osoittamaan että kristillinen maailmankuva on loogisesti johdonmukainen ja harmoniassa tunnettujen tosiasioiden kanssa.
1. Johdanto
Tämän pienen kirjoituksen tarkoituksena on käsitellä hyvin lyhyesti Kristuksen ylösnousemiseen uskomiseen liittyviä perusasioita.
Nykytieteissä tutkimuksellisena lähtökohta on metodologinen naturalismi. Tiede tutkii määritelmänsä mukaan luonnollista todellisuutta. Tiede ei ota kantaa Jumalan tai yliluonnollisen olemassaoloon tai vaikutukseen. Tämä on erotettava filosofisesta tai metafyysisestä naturalismista, jonka mukaan Jumalaa tai yliluonnollista ei ole olemassa.
