Juhan uusia kuulumisia

Hei!

Päivitän jälleen hieman kuulumisiani. 

Valmistuin viimein nyt keväällä 2025 Keuruun IK-opistolta. Sain paljon teologian jatko-opinnoista. En ole kuitenkaan tähtäämässä seuraavaksi pastorin työhön.

Helluntaipäivä

Puhe Keuruun vapaasrk:lla su 19.5.2024

Apostolien teot 2

Tekstissä kuvataan helluntaipäivän ihmettä, Pietarin puhetta, ja tapahtuman seurauksia. Kirjoittaja kuvaa itseään Apostolien tekojen luvun 1 alussa varhaiskreikkalaisena historioitsijana, joka on ottanut selvää asioista ja kertoo mitä on tapahtunut. Myös Luukkaan evankeliumin luvun 1 alussa on vastaavankaltainen jaejakso, jolla osoitetaan että kyse on historiateoksesta. Apostolien teot on laadittu tietoisesti Luukkaan evankeliumin jatko-osaksi. Luukas on kirjoittanut molemmat, ensimmäisen Jeesuksesta ja toisen alkuseurakunnasta.

Varhaisten kristittyjen intresseissä oli säilyttää traditiota Jeesuksen elämästä, sanoista ja teoista sekä apostolien julistuksesta ja toiminnasta. Aluksi tätä välitettiin suullisesti perimätietona, mutta kirjoitettiin lopulta ylös. Luukaskin on varmasti haastatellut monia, kun hän kirjoitti nämä teokset. Vaikka Luukas painottaa tekstissä helluntaitapahtuman hengellistä merkitystä, tämä ei tarkoita sitä, etteikö hänellä olisi ollut motiivina myöskin kuvata samalla todellisia historiallisia yksityiskohtia.

Yhteentörmäyksiä ja vastakkainasetteluja

Markus 3:7-35

puhe Keuruun vsrk:lla su 19.11.2023

Jeesus paransi ihmisiä ja karkotti heistä demoneja, eli toimi eksorkistina. Tämä oli Jumalan valtakunnan esiinmurtautumista ja ennakkoa tulevasta ajasta, jolloin kaikki sairaat parannetaan, ja kaikki pahan voimat karkotetaan lopullisesti. Jeesus koki suurta myötätuntoa erityisesti heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä kohtaan.

Jesajan kutsumusnäky

Jesaja 6:1-13

Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 15.9.2023

Jumalan luomistyöhön kuuluu näkyvän todellisuuden lisäksi näkymätön todellisuus. Apostolisessa uskontunnustuksessa sanotaan että Jumala on maan lisäksi myös taivaan Luoja. Toisessa varhaisessa kristillisessä uskontunnustuksessa, Nikaian uskontunnustuksessa, sanotaan: ”Me uskomme yhteen Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien näkyväisten ja näkymättömien Luojaan.” Näkymättömään todellisuuteen sisältyy enkelit.

Monista puhe enkeleistä voi tuntua järjettömältä. Valistuksen ajan rationalismi, järjen ylikorostaminen, on saanut lännessä myös monet kristityt puhumaan aika varauksellisesti näkymättömästä maailmasta, varsinkin näkymättömien voimien vaikutuksesta tämänpuoleisessa. Enkelit saatetaan nähdä lähinnä symboleina. Toisaalta monet ihmiset kokevat syvää janoa yliluonnollisen todellisuuden puoleen. Tämä näkyy esimerkiksi uushenkisyyden suosiossa.

Lutherin pääsiäissaarna

Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 31.3.2023

Luen teille Martti Lutherin pääsiäissaarnan. Se on julkaistu vuonna 1533. Sen on suomentanut Ilmari Karimies. Se löytyy teoksen Reformaation tunnustukset lopusta. Sen voi ladata ilmaiseksi sivustolta academia.edu.

”Me olemme nyt haudanneet Herran Kristuksen ja kuulleet, kuinka hän erosi tästä elämästä. Siksi meidän täytyy myös nostaa hänet ylös ja kulkea pääsiäispäivään, jona hän on astunut toiseen, uuteen elämään, jossa hän ei voi enää kuolla. Hänestä on nyt tullut herra joka hallitsee kuolemaa ja kaikkia asioita taivaassa ja maan päällä. Tämän ilmaisee myös uskonkappale, jossa lausumme:

Astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista.

Ihmisen Pojan valta

Puhe Keuruun vapaasrk:lla su 15.1.2023

Markus 1:40-2:12

Mika Waltarin kansainvälisesti arvostettu muinaiseen Egyptiin sijoittuva romaani Sinuhe egyptiläinen julkaistiin vuonna 1945. Kirjan päähenkilö Sinuhe on ottoisänsä Senmutin tavoin lääkäri. Senmut kohtasi naispotilaan, joka valitteli monenlaisia vaivoja. Hän kirjoitti paperille loitsun ja liotti sen öljyä ja viiniä sisältävään seokseen, antoi seoksen potilaalle ja kehotti häntä nauttimaan sitä oireiden ilmaantuessa. Sinuhe katsoi isäänsä. Tämä sanoi "on lukuisia vaivoja, jotka väkevään loitsuun käytetty muste voi parantaa" ja lisäsi hiljaa itsekseen että "ainakaan lääke ei vahingoita potilasta”.

Lääketieteessä on termi placebo. Sillä tarkoitetaan lääkettä tai toimenpidettä, jolla ei ole todellisuudessa hoidollista vaikutusta. Usein tieteellisissä tutkimuksissa ensimmäiselle ihmisryhmälle annetaan lääkettä tai hoitoa ja toiselle placeboa. Jo usko siihen, että saa lääkettä vaivaansa, voi auttaa osaa ihmisistä - ainakin hieman. Puhutaan lumevaikutuksesta.

Jesajan jouluevankeliumi

Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 9.12.2022

Jesaja 9:1-6

Profeetta Jesaja vaikutti myöhäisellä 800-luvulla ja varhaisella 700-luvulla eKr. Hän oli mahdollisesti kuninkaallista, tai ainakin aristokraattista, sukua. Modernissa raamatuntutkimuksessa ajatellaan yleensä että Jesajan kirja meille säilyneessä muodossaan olisi useammalta eri kirjoittajalta.

Perinteisen juutalaisen ja kristillisen käsityksen mukaan kirja tulee profeetta Jesajalta. Jesajan kirja on Vanhassa testamentissa vertaansa vailla. Sen sisältö on juhlavaa ja puhuttelevaa, esim. Jesaja 40-66 on todella vaikuttava. Siihen viitataan toistuvasti myös Uudessa testamentissa. Alkukielten asiantuntijat pitävät Jesajan kirjan hepreaa erityisen rikkaana.

Jeesuksen julkinen toiminta alkaa

Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 3.6.2022

Markus 1:14-20

Viime syksyn rukousillassa olimme Markuksen evankeliumin alun äärellä. Jatkamme tänään siitä mihin silloin jäimme. Pari sanaa Jeesus-tutkimuksesta tähän alkuun. Erityisesti yliopistoissa harjoitetussa historiallis-kriittisessä raamatuntutkimuksessa on tehty perustava ero toisaalta sen välillä, mitä Jeesus Nasaretilainen oli historian henkilönä, ja toisaalta sen välillä, mikä oli alkuseurakunnan ja myöhemmän kristinuskon julistus ja kokemus Kristuksesta. Bultmann sanoi että tiedämme että Jeesus oli olemassa historiassa mutta emme tiedä hänestä paljoa muuta.

Kriittisillä tutkijoilla on ollut hyvin erilaisia ja usein myös keskenään ristiriitaisia käsityksiä historian Jeesuksesta jotka poikkeavat hyvin suuresti siitä millaisen kuvan Uuden testamentin evankeliumit antavat Jeesuksesta. Jeesus on nähty milloin seloottina (vapaustaistelijana/terroristina) ja milloin kyynikkofilosofina.

Suomen Vapaakirkko, kristinusko ja pastoraalityö?

Olen ollut Keuruun vapaaseurakunnan jäsen nyt joitakin vuosia. Kotiseurakuntani vanhemman sukupolven yksinkertainen usko on ollut minulle todella hyvää vastapainoa (paljolti) kirjoista ja artikkeleista ammentamani teologisen tiedon (subjektiivisesti koetulle) runsaudelle. Sanotaan että yksinkertainen on usein kaunista. Myöskin johannekselainen teologia Uudessa testamentissa on toisaalta hyvin pelkistettyä (mm. valo ja pimeys -tematiikka) ja samalla todella syvällistä, puhuttelevaa ja relevanttia.

Anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa

Puhe Keuruun vapaasrk:lla 18.3.2022

Olemme nyt kuudetta kertaa Isä meidän -rukouksen äärellä tässä opetussarjassa. Käsittelemme tänään rukouksen viidettä pyyntöä. Se löytyy Matteuksen evankeliumista 6:12 muodossa: Anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa. 

Vanhan testamentin kirjoitusten kielissä hepreassa ja arameassa velkaa tarkoittava sana voi tarkoittaa myös syntiä. Viides pyyntö käsitteleekin anteeksisaamista ja anteeksiantamista. Anteeksisaaminen ja anteeksiantaminen ovat hengelliselle hyvinvoinnille yhtä välttämättömiä kuin ruumiin ravinto on fyysiselle hyvinvoinnille.

Jokapäiväinen leipämme

Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 4.2.2022

Olemme nyt viidettä kertaa Isä meidän -rukouksen äärellä tässä opetussarjassa. Käsittelemme tänään rukouksen neljättä pyyntöä. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. 

Uskonpuhdistaja Martti Luther, joka eli vuodesta 1483 vuoteen 1546, kirjoitti Vähä katekismuksessa:

"Mitä tarkoittaa jokapäiväinen leipä? Vastaus: Kaikkea, mitä ruumiimme ravinnokseen ja muuten välttämättä tarvitsee. Siihen kuuluvat ruoka, juoma, vaatteet, kengät, koti, pelto, karja, raha, omaisuus, kelpo aviopuoliso, kunnolliset lapset, kunnollinen palvelusväki, kunnolliset ja luotettavat esimiehet, hyvä hallitus, suotuisat säät, rauha, terveys, järjestys, kunnia, hyvät ystävät, luotettavat naapurit ja muu sellainen."

Tapahtukoon sinun tahtosi

Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 5.11.2021

Olemme neljättä kertaa Isä meidän -rukouksen äärellä. Käsittelemme tänään rukouksen kolmatta pyyntöä: Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa.

Jumalan rakastava ja hyvä tahto toteutuu jo nyt pyhien enkelien ja perillepäässeiden pyhien keskuudessa toisessa todellisuudessa taivaassa. Taivas on läsnä vaikkemme sitä näe. Isä meidän rukouksessa rukoilemme sitä että Jumalan tahto toteutuisi myöskin meidän keskuudessamme jo nyt täällä maan päällä.

Kristuksen evankeliumin alku

Puhe Keuruun vapaasrk:lla ti 5.10.2021

Markuksen evankeliumi 1:1-13

Opiskelemme tänään yhdessä hieman Markuksen evankeliumin alkua. Markuksen evankeliumi on lyhin Uuden testamentin evankeliumeista. Moni raamatuntutkija pitää sitä myös Uuden testamentin vanhimpana evankeliumina. On aika todennäköistä että Matteus ja Luukas käyttivät kumpikin Markuksen evankeliumia kirjoitustyönsä yhtenä lähteenä.

Kristillisen perimätiedon mukaan Markus kirjoitti evankeliuminsa apostoli Pietarin julistuksen pohjalta. Markuksen evankeliumi on kirjoitettu todennäköisesti 60-luvulla, viimeistään 70-luvulla. Siitä ei ole kovin kauaa aikaa siihen kun Jeesus eli - varsinkin kun on kyse antiikin tekstistä. Markuksen evankeliumi on sävyltään käytännöllinen ja sen kerronta etenee verrattain nopeasti.

Tulkoon sinun valtakuntasi

Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 24.9.2021

Olemme nyt kolmatta kertaa Isä meidän -rukouksen äärellä. Käsittelemme tänään yhdessä rukouksen toista pyyntöä: Tulkoon sinun valtakuntasi.

Pyhitetty olkoon sinun nimesi

puhe Keuruun vsrk:lla pe 27.8.2021

Olemme viime Toivon illan jumalanpalveluksessa aloitelleet uutta opetussarjaa. Jatkamme tänään siitä mihin jäimme. Olemme toista kertaa Isä meidän -rukouksen äärellä. Tänään käsittelemme rukouksen ensimmäistä pyyntöä: Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

Vahvistukaa Kristuksessa

Puhe Keuruun vapaasrk:lla 21.5.2021

Efesolaiskirje 6

Suomen laissa sanotaan: ”Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.

Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus.

Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.”

Avioliitto

Puhe Keuruun vapaasrk:lla 23.4.2021

Efesolaiskirje 5:21-33

Paavali kuvaa Efesolaiskirjeen loppupuolella ihmissuhteita kolmessa eri asiayhteydessä: Avioliitossa, perheessä sekä yhteiskunnassa. Käsittelemme tällä kertaa hieman näistä ihmissuhteista ensimmäistä. Minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta omasta avioliitosta. En voi puhua aiheesta kokemuksen syvällä rintaäänellä.

Valon lapsina

Puhe Keuruun vapaasrk:lla 26.3.2021

Efesolaiskirje 5:1-20

Paavali jatkaa edellisessä luvussa aloittamaansa kehoituspuhetta, pareneesia. Raamatussa on yleensä ensin opetus/oppi ja siitä seuraa etiikka. Paavali maalaa kirjeissään aika pessimistisen, mutta samalla hyvin realistisen kuvan meistä ihmisistä. Olemme syntisiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemme kykenisi tekemään mitään hyvää. Meissä on langenneinakin jäljellä myös hyvää. Tämä näkyy esimerkiksi siinä miten suhtaudumme yleensä lapsiimme.

Pyhä elämä

Puhe Keuruun vapaasrk:lla 26.2.2021

Efesolaiskirje 4:17-32

Vierailin joitakin aikoja sitten Kuopiossa evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan messussa veljeni ja siskonpoikani kanssa. Kysyin siskonpojalta kummanko kanssa hän haluaa mennä pyhäkouluun. Hän vastasi ”molempien”. Menimme sitten kaikki kolme pyhäkouluun. 

Pyhäkoulussa oli opetusta terveistä rajoista. Aihetta kuvattiin lapsille näytelmällä jossa lammas oli turvallisessa aitauksessa syömässä terveellistä ruohoa. Lammasta alkoi kuitenkin kiinnostaa enemmän aidan toisella puolella kasvava ruoho. Vaikka lammasta oli kielletty syömästä sitä, hän halusi kokeilla.

Hänen mahansa tuli kuitenkin siitä kipeäksi. Sen jälkeen mietittiin yhdessä lasten kanssa, mitkä on sellaisia kivoja ja mukavia asioita, jotka on aidan sisäpuolella, kuten ystävät ja harrastukset. Mietimme myös mitkä on aidan ulkopuolella olevia ikäviä asioita, kuten kiusaaminen.

Kristukseen juurtuminen

Puhe Keuruun vapaasrk:lla 15.1.2021

Efesolaiskirje 4:1-16

On hyvä muistaa että Efesolaiskirje on vankilakirje. Paavali odotti tuomiota ja oli kuitenkin levollinen ja ylisti. Mekin saamme olla levollisia mitä elämässämme onkaan. Jos on vaikeaa, saamme valittaa. Raamatussa on valituspsalmeja ja muitakin valituksia. Saamme näyttää Jumalalle tunteemme ja olla hänen edessään paljaita.

Paavali käsittelee lukemamme tekstin aluksi seurakunnan yhteyttä ja ykseyttä. Jumalan tarkoitus on että hänen seurakuntansa olisi yksi. Usein vapaissa suunnissa pidämme sanasta yhteiskristillinen, mutta saatamme hieman vierastaa sanaa ekumenia. Luterilaisilla on joskus toisinpäin. Näitä sanoja ei tarvitse kuitenkaan säikkyä.