Tapahtukoon sinun tahtosi

Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 5.11.2021

Olemme neljättä kertaa Isä meidän -rukouksen äärellä. Käsittelemme tänään rukouksen kolmatta pyyntöä: Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa.

Jumalan rakastava ja hyvä tahto toteutuu jo nyt pyhien enkelien ja perillepäässeiden pyhien keskuudessa toisessa todellisuudessa taivaassa. Taivas on läsnä vaikkemme sitä näe. Isä meidän rukouksessa rukoilemme sitä että Jumalan tahto toteutuisi myöskin meidän keskuudessamme jo nyt täällä maan päällä.

Rukoilemme kolmannessa pyynnössä sitä, että taivas saisi olla keskuudessamme jo tässä ajassa. Jumalan tahto on, että me ihmiset saamme elää rauhassa keskenämme yksilöinä, yhteisöinä ja kansoina. Hän tahtoo ettemme riko toisiamme vastaan, vaan kunnioitamme toinen toistamme ja välitämme toisistamme.

Isä meidän rukous opettaa meitä luopumaan itsekeskeisyydestämme ja oman tahtomme läpi ajamisesta kaikessa. Se opettaa meille Jumala-keskeisyyttä ja Jumalan tahtoon suostumista. Kirkkoisä Aurelius Augustinus, joka eli vuodesta 354 vuoteen 430, on sanonut: "Jumalan tahtoon alistuminen on suurinta vapautta."

Jumala ei tahdo hallita luomiaan ihmisiä ja enkeleitä pakottamalla. Kristus on erilainen kuningas ja hänen valtakuntansa on erilainen valtakunta - rakkauden valtakunta. Jeesus tahtoo että me vastaanotamme ja vastaamme hänen rakkauteensa vapaaehtoisesti, että tunnustamme hänen herrautensa ja toteutamme hänen tahtoaan vapaudesta käsin.

Vuodesta 347 vuoteen 407 elänyt kirkkoisä Konstantinopolin patriarkka Johannes Khrysostomos on sanonut: ”Jumala ei koskaan vedä ketään luokseen pakolla eikä väkivallalla. Hän haluaa kaikkien ihmisten pelastuvan, mutta ei pakota ketään.”

Jumala antoi ihmisille alunperin vapaan tahdon. Syntiinlankeemuksesta lähtien tahtomme on kuitenkin ollut synnin sitoma. Emme kykene vapautumaan synnistä pelkästään omin voimin. Tarvitsemme Jumalan armoa pelastuaksemme ja toteuttaaksemme hänen tahtoaan. Jumala antaa armoa, hän on täynnä armoa.

Kun rukoilemme Jumalan tahdon toteutumista, meidän tulee toki olla valmiita oppimaan hänen tahdostaan ja pyrkiä vilpittömästi toteuttamaan sitä. Jumala ilmoittaa monia tahtomiaan asioita pyhässä Raamatussa. Meidän tulee siksi opiskella pyhiä kirjoituksia ja pyrkiä noudattamaan niiden opetuksia.

Raamatun opiskelu on asia jota me kaikki kristityt voimme tehdä. Raamattua on käännetty pitkin historiaa eri kielille, jotta kaikki voisivat lukea sitä ja käännetään yhä. Myös Suomen Vapaakirkko on ollut mukana käännöstyössä. Myös koulutuksesta voi olla paljon apua Raamatun ymmärtämiseen, opettamiseen ja kääntämiseen.

Muunmuassa meidän vapaakirkollisten Suomen teologisella opistolla sekä helluntailaisten Iso Kirja opistolla koulutetaan ihmisiä seurakuntien ja kristillisten järjestöjen työhön. Meidän on hyvä rukoilla että nämä ja muut tämän kaltaiset oppilaitokset voisivat osaltaan olla edistämässä Jumalan tahdon toteutumista maan päällä.

Olemme syntisiä ja että emme elä aina emmekä kaikessa Jumalan tahdon mukaisesti. Meidän tulee kuitenkin vilpittömästi pyrkiä siihen ja kasvaa sitä kohti. Vaikka tässä ajassa emme tule synnittömiksi, saamme kasvaa armossa ja Jumalan tuntemisessa. Päivittäin, viikottain, kuukausittain, vuosittain, vuosikymmenittäin.

Kuuliaisuudessa Jumalan tahtoa kohtaan on suuri siunaus. Opimme hänen tahdostaan erityisesti pyhän Raamatun opetuksista ja Kristuksen ja hänen seuraajiensa esimerkin kautta. Opimme niin edesmenneiden pyhien kuin yhä keskuudessamme elävien kristittyjen elämän välityksellä.

Jumalan tarkoitus on että saamme oppia yhdessä hänen tahtonsa noudattamista. Raamattu on hyvin yhteisöllinen teos. Se on syntynyt uskonyhteisön keskuudessa, niin Vanha kuin Uusi testamentti, ja se on uskonyhteisön kirja. Kristus on itse perustanut kristillisen seurakunnan, jonka keskellä saamme kasvaa hoidossa hyvän kuninkaamme Jeesuksen seuraajina.

Yhteys Jumalan kansaan voi alkaa omasta paikallisseurakunnastamme Keuruun vapaaseurakunnalta. Tämä yhteys voi jatkua halki historian ja ympäri maailman. Kristittyjä on kaikilla mantereilla eri kirkkokunnissa. Kristittyjen yhteys varjelee osaltaan meitä liialta yksilökeskeisyydeltä ja liian subjektiivisilta Raamatun tulkinnoilta.

Jumalan tahdon toteuttamiseen liittyy myös sisäistä ja joskus ulkoistakin kamppailua. Oma lihamme, ympäröivä maailma ja pahan voimat vastustavat Jumalan tahdon toteutumista elämässämme ja maailmassa.

Jeesus sanoi Markuksen evankeliumissa 14:38: Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin on altis, mutta liha on heikko. Tämä Herramme sana opetuslapsilleen on yhä tänään ajankohtainen meillekin.

Jumalan tahdon toteuttaminen kaikessa ei ole aina helppoa. Se voi maksaa. Matteuksen evankeliumissa 26:39 kerrotaan että Jeesus Kristus rukoili Jumalaa Getsemanessa sanoen: Isä, jos se on mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni. Mutta ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä.

Jeesus sanoi Luukkaan evankeliumissa 9:23: Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua. Ristin kantaminen tarkoitti alunperin valmiutta antaa elämänsä Jeesuksen tähden. Toisinsanoen valmiutta kuolla evankeliumin vuoksi.

Harva meistä sellaista varmaan kokee Suomessa. Toki Jeesuksen seuraaminen ja ristinkantaminen on muutakin kuin marttyyriutta. Paavali kirjoittaa Galatalaiskirjeessä 5:24: Ne, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen omia, ovat ristiinnaulinneet vanhan luontonsa himoineen ja haluineen.

Kyse on kristityn kohdalla jo tapahtuneesta todellisuudesta, jonka mukaan meidän tulee päivittäin ojentautua elämään. Meidän tulee kuolla Jumalan tahdon vastaisille asioille elämässämme, koska olemme jo kuolleet Kristuksessa synnille ja herätetty Kristuksessa uuteen elämään. Se on jo tapahtunut.

Kristityn uuteen elämään kuuluvat myös hyvät teot. Hyvää voi tehdä toisille hyvin monin erilaisin tavoin. Raamatussa kehotetaan muunmuassa antamaan omastamme tarvitseville ja pitämään huolta yhteiskunnan vähäosaisista. Emme hyvitä teoillamme syntejämme Jumalalle. Teemme hyviä tekoja kiitollisuudesta hyvää Jumalaamme kohtaan ja koska lähimmäisemme tarvitsevat niitä.

Jo Vanhassa testamentissa on monia kehotuksia ja esimerkkejä hyvän tekemisen tärkeydestä. Esimerkiksi Sananlaskujen kirjassa 19:17 sanotaan: Joka köyhää armahtaa, lainaa Herralle, ja Herra maksaa takaisin hyvän teon.

Uudessa testamentissa niin Jeesus kuin apostolit puhuvat hyvistä teoista. Matteuksen evankeliumissa 5: 15-16 Jeesus sanoo: Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.

Galatalaiskirjeessä 6:9-10 apostoli Paavali kehottaa: Meidän ei pidä väsyä tekemään hyvää, sillä jos emme hellitä, saamme aikanaan korjata sadon. Kun meillä vielä on aikaa, meidän on siis tehtävä hyvää kaikille, mutta varsinkin niille, joita usko yhdistää meihin.

Apostoli Pietari rohkaisee kirjeensä vastaanottajia ja myös meitä 1. Piet. 1:12: Eläkää moitteettomasti pakanoiden keskellä, jotta he teitä pahantekijöiksi panetellessaan havaitsisivatkin hyvät tekonne ja ylistäisivät Jumalaa sinä päivänä, jona hän kohtaa heidät.

Meidän tulee rukoilla Herramme tavoin kristittyjen keskinäisen yhteyden ja ykseyden puolesta. Jeesus rukoili Johanneksen evankeliumin 17:21 mukaan: Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.

Kristittyjen hajaannus, epäsopu ja rakkaudettomuus kaivavat maata sanomamme uskottavuudelta. Sen sijaan kristittyjen sovinto, yhteys ja rakkaus antaa vahvan todistuksen evankeliumin totuuden puolesta. Vaikka emme pyrikään rakentamaan yhtä suurta ekumeenista kirkko-organisaatiota, uskovien yhteyden puolesta rukoileminen on varmasti Jeesuksen tahdon mukaista.

Pyhät tarvitsevat rukouksiamme niin omassa kirkkokunnassamme ja omassa maassamme kuin myös kaikissa kirkkokunnissa kaikkialla maailmassa. On hyvä muistaa erityisesti kristittyjä johtajia ja seurakunnan julistajia. Tarvitsemme kaikissa seurakunnissa ja järjestöissä Jumalan antamaa viisautta ja voimaa hänen tahtonsa toteuttamiseen sekä resursseja hänen tahtonsa toteutumisen edistämiseen kaikkien ihmisten keskuudessa.

Meidän on hyvä muistaa myös uskovien avioliittoja ja uskovien kotien lapsia sekä ihan kaikkia koteja. Perheiden hyvinvointi on Jumalan sydäntä hyvin lähellä oleva asia. Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Jos perheissä voidaan huonosti, se heijastuu koko yhteiskunnassa.

Jumalan tahdon toteuttaminen on haaste. Siihen sisältyy paljon. Mutta Jumala on hyvä ja hänen tahtonsa on hyvä. Hän armahtaa niin pienemmät kuin suuremmat, niin vanhemmat kuin tuoreemmat lankeemuksemme. Saamme uskoa kaikki syntimme anteeksi Jeesuksen tähden. Pelastus on Jumalan lahja.

Jeesus Kristus on täynnä armoa ja totuutta. Hän vahvistaa meitä ja vapauttaa meitä kaikista vääryyden siteistä. Hän opettaa meille Isänsä tahdon toteuttamista kärsivällisesti ja parantaa Pyhän Henkensä kautta sairasta ihmisluontoamme. Hän hoitaa meitä.

Kristus vie armossaan meidät, oman kansansa, lupauksensa mukaisesti perille parempaan valtakuntaan Isän kotiin, uuden luomakunnan kirkkauteen. Ilmestyskirjan lopussa kuvataan sitä miten uusi Jerusalem laskeutuu taivaasta maan päälle. Näin taivas ja maa ovat ikuisesti yhtä.