Todistaminen ja uskonpuolustus

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla 17.2.2026

Kolossalaiskirje 4:6

Tiituskirjeen luvussa 2 jakeissa 9 ja 10 sanotaan (KR38): Kehoita palvelijoita olemaan isännilleen kaikessa alamaisia, heille mieliksi, etteivät vastustele, etteivät näpistele, vaan kaikin tavoin osoittavat vilpitöntä uskollisuutta, että he Jumalan, meidän vapahtajamme, opin kaikessa kaunistaisivat.

Olen joskus mietttinyt sitä millainen usko on puoleensavetävää. Kaunis usko on varmasti ainakin aitoa ja totuudellista. Se on rakkaudellista, valoisaa ja myönteistä. Se on valmis näkemään vaivaa ja kärsimään.

Näkökulma: Kristitty kahden maan kansalaisena

Suomen Viikkolehti 29.1.2026 

Olen joskus yrittänyt käydä hieman keskustelua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyen somessa. Eräät arvokonservatiivikaverini luulivat, että olen liberalisoitumassa. Eräät arvoliberaalikaverini puolestaan laittoivat minuun välit poikki. Tästä syystä olen keskustellut näistä asioista viime aikoina hieman vähemmän ja varovaisemmin.

Rehellinen ja avoin keskustelu näistä asioista voi olla aika vaikeaa somessa. Se voi olla sitä muutenkin. Lähtökohtiaan ei ehkä kannata peitellä, jos haluaa keskustella aidosti. Ja jos kaveruus ei kestä todellisuutta, niin ehkä se ei sitten ollut kestävää. Mistä muusta keskustelussa voi lähteä liikkeelle kuin omista lähtökohdistaan? Tämä koskee yhtä lailla kaikkia.

Näkökulmia tuomitsemisesta ja tuomiosta — "En sano, etteikö tällaisista asioista voi puhua"

Suomen Viikkolehti 2.1.2026

On ilmeistä, että "tulta ja tulikiveä" (englanniksi fire and brimstone) saarnaavat ovat saaneet julistuksellaan käännynnäisiä. Uuden-Englannin puritaaniteologin, presbyteeripastori Jonathan Edwardsin, kuuluisa saarna "Syntiset vihaisen Jumalan käsissä" (Sinners in the hands of an angry God) vaikutti kuulijoissa sellaista synnintuntoa, että osa turvautui kirkon pilareihin, jotta eivät olisi tippunut elävältä helvetin tuleen.

Edwardsin kaltaisten julistajien toiminnalla on ollut myös hintansa. Se on aiheuttanut monille lähimmäisille pitkäaikaista ja syvää henkistä kärsimystä. Nykyisessä sekulaareissa suomalaisessa kulttuurissa vähemmistö uskoo Raamatun ja kristinuskon opettamaan Jumalaan. Vaikuttaa siltä, että voimakas Jumalan vihan ja tuomion sekä kadotuksen korostus saa täällä aikaan kuulijoissa sanoman torjumista. Kristityissäkin tämä korostus voi saada aikaan elämän mittaisia traumoja ja syviä pelkotiloja.

Puheenvuoro Raamatun tutkimisesta ja teologiasta

Suomen Viikkolehti 8.12.2025

Raamattunäkemyksen taustalla on aina filosofisia ja teologisia sitoumuksia. Jotkut ovat nähneet asian siten, että on mahdotonta tehdä raamattuteologiaa. Toisaalta seurakunnissa on ollut havaittavissa tiettyä naiiviutta ja haluttomuutta akateemiseen keskusteluun.

Kehoitus rukoukseen ja viisauteen

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 2.12.2025 

Kolossalaiskirje 4:2-5

Jeesus opetti hellittämättömästä rukouksesta. Hän kertoo Luukkaan evankeliumin luvun 11 vertauksessa ystävästä, joka menee lainaamaan nukkumaan menneeltä ystävältään yöllä syötävää ja kolkuttaa, vaikka toinen ei haluaisi avata, ja luvun 18 vertauksessa leskestä ja väärämielisestä tuomarista, jossa leski pommittaa pyynnöillään tuomaria ja saa lopulta oikeuden. Näiden vertausten sanoma on, että emme saa väsyä rukoilemaan. Jumala kuulee kyllä rukouksemme, vaikka vastaukset voivat toisinaan viipyä. Saatamme rukoilla joitakin asioita läpi elämämme.

Apostoli Paavali oli ahkera rukoilija. Hän rukoili paljon. Hän pyysi silti esirukousta toisilta, kuten sananjulistustyöhön tässä tekstissä. On tärkeä muistaa rukouksin evankelistoja, lähetystyöntekijöitä, raamatunopettajia, pastoreita - kaikkia evankeliumin julistajia. Tämän lisäksi on tärkeää muistaa myös kuulijoita. Todellinen usko on riippuvainen Jumalan sanan ja Jumalan Hengen työstä.

Orjat ja isännät

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 11.11.2025

Kolossalaiskirje 3:22-4:1

Paavali kirjoittaa tässä orjista ja isännistä. Kreikan sana doulos, voidaan kääntää "orja" tai "palvelija". Tässä on kyse ilmeisesti orjista. Orjuutta esiintyi niin Vanhan kuin Uuden testamentin ajan kulttuureissa ja tämän jälkeekin. Antiikin Rooman vauraus perustui paljolti halpaan orjatyövoimaan, jota oli saatavilla. Orjilla ei ollut juurikaan oikeuksia. He olivat omaisuutta. Sotavankien asema oli erityisen heikko. Heitä vietiin usein kaivoksille raskaaseen pakkotyöhön. Rikoksia tekevät orjat saatettiin ristiinnaulita.

Mielipide: Kristinuskosta ja Raamatusta

Suomen Viikkolehti 10.11.2025 

Raamattu ei ole pienten lasten kirja. Heidän ei kannata antaa lukea omatoimisesti Raamattua. Sitä varten on olemassa lastenraamattuja, joihin on valikoitu lapsille soveltuvia tekstejä. Lasten ei tarvitse tietää liian varhain aikuisten hämmentävästä maailmasta.

Vieraskynä Heikki Hynninen: Evankeliumien luotettavuus

Luento Viitasaaren vapaasrk:lla la 9.8.2025

Tervetuloa kaikille! Täytyy taas todeta että on todella mahtavaa että saan olla taas teidän kanssanne. Tästä on muotoutumassa jo traditio että tulen Joensuusta tänne Keski-Suomeen. Evankeliumien luotettavuus on tärkeä teema, sillä joskus nykykeskustelussa saattaa olla käsitys että me kristityt uskomme satuihin, että uskomme Raamattuun ja evankeliumeihin ilman todisteita. Tarkoitukseni on avata tässä sitä missä määrin evankeliumeihin voi luottaa historiallisina lähteinä.

Mielipide: Tiede ja usko

Suomen Viikkolehti 30.10.2025

Osa ihmisistä ajattelee, ettei Jumalaa ole, koska häntä ei voida nähdä. Jos kuitenkin uskomme ainoastaan ulkoisiin havaintoihimme — joita niitäkään ei voida vastaansanomattomasti todistaa sen enempää todellisiksi kuin epätodellisiksi — olemme aika köyhiä. Modernissa fysiikassakin ajatellaan, että on olemassa useampia ulottuvuuksia kuin ne perinteiset kolme: korkeus, pituus ja syvyys.

Jeesuksen valta kaiken yllä

Suomen Viikkolehti 8.10.2025

(Mark. 4:35–5:20)

Opetuslapset eivät ymmärtäneet, miksi Jeesus salli heidän joutua raivoavaan myrskyyn. Sillä oli kuitenkin tarkoitus. Mekään emme aina tiedä, miksi elämässämme on myllerrystä. 

Vanhemmat ja lapset

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 7.10.2025

Kolossalaiskirje 3:20-21

Minulla ei ole omia lapsia. En voi puhua kokemusasiantuntijana. Onneksi sisaruksillani on lapsia.

Jeesus parantaa naisen ja herättää lapsen

Suomen Viikkolehti 29.9.2025

(Mark. 5:21–43; Luuk. 8:40–56)

Jeesus kohtasi synagogan esimiehen ja parantumista etsivän naisen. Luukas ei mainitse Markuksen tavoin, että naisen tila oli mennyt lääkärien käsissä vielä huonommaksi. 

Mies ja vaimo

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 23.9.2025

Kolossalaiskirje 3:18-19

En ole ollut naimisissa. En puhu kokemusasiantuntijana.

Suomen Vapaakirkon yhdyskuntajärjestyksessä sanotaan: 

49 § Avioliittoon vihkiminen

Avioliittoon vihkiminen on toimitettava Vapaakirkon perinteen edellyttämällä tavalla miehen ja naisen välillä.

Seurakunnan hallintotapa

Suomen Viikkolehti 19.9.2025

Jeesuksen maanpäällisen elämän jälkeisenä aikana seurakuntaa johti aluksi hänen henkilökohtaisesti asettamansa apostolit. Työn kasvaessa valittiin seitsemän palvelijaa (kreikan kielellä diakonos) johtamaan seurakunnan käytännöllistä avustustyötä.

Myöhemmin valittiin sopivia henkilöitä johtamaan paikallisia seurakuntia. Heitä kutsuttiin sanoilla vanhin, kaitsija ja paimen. Nimikkeiden kohdalla oli todennäköisesti kyse samoista henkilöistä ja tehtävistä. Hengellisessä työssä toimi alkuaikoina lisäksi profeettoja ja evankelistoja.

Myöhemmän kristillisen kirkon järjestäytymistavoista tärkeimmät ovat piispallinen, presbyteerinen ja kongregationalistinen hallintomalli. Kullekin organisaatiotavalle on omat teologiset ja käytännölliset perustelunsa.

Uusi viini, joustavat leilit

Suomen Viikkolehti 11.9.2025 

(Luuk. 5:33–39)

Ihmiset ovat käyttäneet vaatteita pitkin historiaa. Ne suojaavat kylmyydeltä, kosteudelta, tuulelta ja auringolta. Ne myös kätkevät alastomuutemme. Jeesus saattoi mainita aikansa yleistietona, että kankaat kutistuvat. Näin on yhä.

Uusi viini on luonteeltaan hapokasta ja kuohuvaa. Se käy, eli fermentoituu, yhä. Ei kukaan, joka on juonut vanhaa viiniä, halua uutta. Hänen mielestään vanha on hyvää. Nämä Luukkaan evankeliumin sanat ovat kirjaimellisestikin totta. Vanha viini on ajan saatossa kypsynyttä ja hyvää. Jeesuksen tarkoitus ei ollut tässä kuitenkaan arvottaa viinilaatuja vaan kuvailla Jumalan valtakunnan todellisuutta.

Tuomio vai pelastus

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 2.9.2025

Jesaja 1:16-20

Tänään olemme hetken Vanhan testamentin äärellä, tarkemmin sanoen profeetta Jesajan kirjan alun. Tässä on pieni raamatunselitysopillinen pähkinä. Olen hieman muokannut tähän puheeseen KR92 sanamuotoa 1 luvun jakeessa 18. Hepreasta on mahdollista kääntää tämä kohta, myös näin, toki myös kirkkoraamatun kääntämällä tavalla. Tämä hieman totutusta poikkeava käännös sopii nähdäkseni paremmin kirjalliseen asiayhteyteen. Se on yksi niistä asioista, jotka tulee ottaa huomioon kääntäessä.

Usko ja sairastaminen

Suomen Viikkolehti 29.8.2025

Raamatusta ei tule poimia mielivaltaisesti kohtia. Tulee ymmärtää kokonaisuuksia. Jeesus opetti toisaalla rukoilemaan näin: tapahtukoon sinun tahtosi (Matt. 6:10). Jumala ei ole lampunhenki, jolle esitetään toiveita, jotka automaattisesti tapahtuvat, Juha Mikkonen pohtii.

Raamatullinen seurakuntateologia on siunaus jumalasuhteelle

Suomen Viikkolehti 20.8.2025

Teologian opiskeleminen on kiehtovaa ja älyllisesti stimuloivaa. Sillä on samalla myös käytännön merkitystä kristilliselle seurakunnalle ja Jumalan valtakunnan työlle. Aikaisempina aikoina sanottiin, että teologia on tieteen kuningatar. Filosofia oli teologian palvelijatar.

Kristillisen teologian lähteet osa 2/2: Järki ja kokemus

Suomen Viikkolehti 6.8.2025

Varhaisista ajoista järjellä on ollut merkittävä sija kristillisessä teologiassa. Jo toisella vuosisadalla vaikuttanut uskonpuolustaja Justinos Marttyyri oli oppinut filosofi. 

Kirkkoisille järjellä oli sijansa kristillisessä teologiassa. Useammalla reformaattorillakin oli akateeminen koulutus, joka auttoi heitä teologian harjoittamisessa. He osallistuivat myös oppineiden väittelyihin.

Myös Suomen Vapaakirkossa järjellä on tärkeä asema. Alusta asti vapaakirkollisessa liikkeessä on ollut mukana sivistyneistöä. Suomen teologisessa opistossa on opetettu vuosien varrella Raamatun ja teologisten aineiden lisäksi muiden muassa filosofiaa.

Kristillisen teologian lähteet osa 1/2: Raamattu ja traditio

Suomen Viikkolehti 30.7.2025

Kristillisellä teologialla tunnustetaan yleisesti olevan neljä lähdettä: Raamattu, traditio, järki ja kokemus. Näille neljälle lähteelle on annettu erilaista painoarvoa eri perinteissä. 

Protestanttisessa kristinuskossa Raamattua on perinteisesti pidetty kristillisen teologian tärkeimpänä lähteenä. Tämän näkemyksen mukaan muiden teologian lähteiden tulee olla alisteisia pyhille kirjoituksille.

Myös Suomen Vapaakirkossa me tunnustaudumme muiden perinteisten protestanttien tavoin reformaation Yksin Raamattu (Sola Scriptura) -periaatteeseen.