Näkökulma: Sapatti

Suomen Viikkolehti 22.6.2026

Sapatti tarkoittaa lepoa. 2 Moos. 20:8–11 sapattikäskyä perustellaan viittaamalla luomisviikkoon. 5 Moos. 5:12–15 Israelin vapautumisella Egyptin orjuudesta, sekä ihmisten, niin orjien kuin vapaiden, ja myös kotieläinten levontarpeella.

Israelin kansa oli elänyt Egyptissä pakkotyössä. Heillä ei ollut siellä vapaapäiviä. Sapatti oli Jumalan hyvä lahja kansalleen. He eivät olleet enää orjia, vaan olivat nyt vapaita. Jumala käski pyhittämään lepopäivän siunatakseen. Mooseksen laissa kuvataan myös vuotuisia juhlia, jolloin mm. kokoonnuttiin nauttimaan sadosta.

Miksi uskon? — ”Jumala ylläpitää uskoani”

Suomen Viikkolehti 12.6.2026

Olen luterilaisesta kodista, jossa vanhempani kunnioittivat uskonasioita. Mummini opetti minua lapsena rukoilemaan ja lauloi hengellisiä lauluja. Äitini käytti minua seurakunnan kerhossa, ja perheessäni käytiin myös joulukirkossa.

Yleiskatsaus vapaakirkolliseen teologiaan ja Raamattuun

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 17.5.2026 

Kiitos siitä että olemme saaneet tulla jälleen luoksenne Viitasaaren vapaaseurakunnalle! On ilo nähdä teitä ja etuoikeus saada luennoida teille hieman teologiasta. Tämä luento pohjautuu paljolti koulutöihini, blogikirjoituksiini ja Suomen Viikkolehden artikkeleihini, joita olen laatinut.

Isä meidän lyhyesti - 1. pyyntö

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 5.5.2026

Olemme nyt toista kertaa Isä meidän -rukouksen äärellä. Tänään käsittelemme rukouksen ensimmäistä pyyntöä: Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

Nimi viittaa seemiläisessä ajattelussa henkilön luonteeseen ja toimintaan. Raamatussa nimi kertoi kantajastaan. Nimen ajateltiin olevan läheisessä suhteessa henkilöön itseensä. Kun Jumala ilmoittaa nimensä, hän ilmoittaa itsensä. Jumalalla on Raamatussa useampia nimiä. Joka nimen kohdalla Jumala ilmoittaa jotain itsestään. Jumalan nimi on kaikkien muiden nimien yläpuolella, kaikesta muusta erotettu.

Näkökulma: Mietteitä teologian kansantajuistamisesta

Suomen Viikkolehti 5.5.2026

Olen ollut lapsesta asti pohdiskelija ja tykännyt lukea. Kai minua on joskus pidetty melko syvällisenäkin. Se, mitä olen elämäni aikana lukenut, on ollut enimmäkseen johdantoja, oppikirjoja ja yleisteoksia. Olen yrittänyt kurkistella tiedon maailmaan. Tehdä pistokokeita. Tiedostan olevani ajattelijanakin hyvin keskeneräinen.

Yleisemmällä tasolla pysyttely on ollut myös oma valintani. Tajusin nuorempana, että minulla ei ole niin paljon annettavaa taustayhteisössäni, suomalaisessa vapaakristillisyydessä, jos pyrkisin erikoistumaan pidemmälle. Todellinen asiantuntemus edellyttäisi paljon rajaamista sekä valtavasti työtä. Kuhunkin teologian pääaineen alakohtaan voisi uppoutua loppuelämäkseen.

Näkökulma: Miksi olen vapaakirkollinen?

Suomen Viikkolehti 15.4.2026

Suomalaista vapaakirkollisuutta on tunnetusti vaikea määritellä kovin tarkasti. Alustava määritelmä voisi olla ehkä vaikka seuraavan kaltainen:

”Suomen Vapaakirkko on protestanttinen matalakirkollinen kirkkokunta, joka pyrkii määrittelemään uskoansa palaamalla uudelleen ja uudelleen (protestanttiseen) Raamattuun (apokryfikirjoja ei tunnusteta osaksi kaanonia). Vapaakirkko suhtautuu myönteisesti reformaatioon ja usein myös karismaattiseen liikkeeseen. Juuremme ovat herätyskristillisyydessä. Katto-organisaatiomme on verrattain kevyt. Vapaaseurakuntien toiminta on verrattain itsenäistä.”

Näkökulma: Missä opiskella teologiaa?

Suomen Viikkolehti 30.3.2026

Kannattaako opiskella teologiaa suomalaisessa kansanopistossa vai yliopistolla? Vastaus riippuu pitkälti siitä, mitä teologian opinnoilta hakee. Jos pyrkii ammattitutkijaksi, uskonnonopettajaksi, evankelis-luterilaisen kirkon papiksi, tai ortodoksipapiksi, silloin kannattaa pyrkiä yliopistoon. Suomessa voi opiskella teologiaa Helsingin, Itä-Suomen yliopistoissa, sekä Åbo Akademissa ruotsiksi. Ortodoksista teologiaa tosin opiskellaan ainoastaan Itä-Suomen yliopistossa.

Jos haluaa vaikuttaa helluntailaisuuden tai Vapaakirkon piirissä maallikkona, tai jos ajatuksissa on seurakuntatyö tai lähetystyö kyseisten yhteisöjen parissa, Iso Kirja tai Suomen teologinen opisto ovat erittäin varteenotettavia vaihtoehtoja. Myös Suomen metodistikirkko kouluttaa pappejansa Suomen teologisella opistolla.

Isä meidän lyhyesti - johdantosanat

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 24.3.2026

Aloittelemme tänään uuden opetussarjan. Käsittelemme Isä meidän -rukousta. Keskitymme tänään rukouksen johdantosanoihin Isä meidän, joka olet taivaissa.

Rukousta on sanottu kristityn hengitykseksi. Se on yksi elävän hengellisyyden perusedellytyksistä. Jeesus piti luonnollisena asiana sitä että hänen seuraajansa rukoilevat yksin ja yhdessä. Isä meidän -rukous on kaikille kristityille yhteinen ja meille erityisen tärkeä ja rakas koska Herra Jeesus on itse opettanut sen meille hänen seuraajilleen.

Näkökulma: Ilmestyskirjan tulkinnasta

Suomen Viikkolehti 10.3.2026

Ilmestyskirjan salaperäinen sisältö on kiehtonut lukijoitaan kirjoittamisajankohdasta meidän aikaamme asti. Kirjan sanoma on väkevä. Samalla sen yksityiskohtia on haastavaa ymmärtää. Erityisen tärkeä tausta Ilmestyskirjalle on Vanha testamentti, johon se viittaa yli 250 kertaa.

Lopputervehdykset

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 24.2.2026

Kolossalaiskirje 4:7-18

Raamatun kirjeet Uudessa testamentissa tarkoitettiin alunperin luettavaksi seurakunnissa kerralla alusta loppuun. Kunkin kirjeen taustojen ymmärtäminen auttaa meitä kunkin kirjeen tulkinnassa. Paavali antaa vielä lopputerveisiä. Vaikka hän oli vankka Herran palvelija, hänellä oli ystäviä ja työtovereita. He tukivat Paavalia ja Paavali tuki heitä. Paavali verkostoitui. Paavalin ystävät rukoilivat hänen puolestaan. Myös Paavali muisti ystäviään jatkuvasti rukouksin. Paavali vietti heidän kanssaan aikaa. He purkivat sydäntään toisilleen.

Todistaminen ja uskonpuolustus

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla 17.2.2026

Kolossalaiskirje 4:6

Tiituskirjeen luvussa 2 jakeissa 9 ja 10 sanotaan (KR38): Kehoita palvelijoita olemaan isännilleen kaikessa alamaisia, heille mieliksi, etteivät vastustele, etteivät näpistele, vaan kaikin tavoin osoittavat vilpitöntä uskollisuutta, että he Jumalan, meidän vapahtajamme, opin kaikessa kaunistaisivat.

Olen joskus mietttinyt sitä millainen usko on puoleensavetävää. Kaunis usko on varmasti ainakin aitoa ja totuudellista. Se on rakkaudellista, valoisaa ja myönteistä. Se on valmis näkemään vaivaa ja kärsimään.

Näkökulma: Kristitty kahden maan kansalaisena

Suomen Viikkolehti 29.1.2026 

Olen joskus yrittänyt käydä hieman keskustelua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyen somessa. Eräät arvokonservatiivikaverini luulivat, että olen liberalisoitumassa. Eräät arvoliberaalikaverini puolestaan laittoivat minuun välit poikki. Tästä syystä olen keskustellut näistä asioista viime aikoina hieman vähemmän ja varovaisemmin.

Rehellinen ja avoin keskustelu näistä asioista voi olla aika vaikeaa somessa. Se voi olla sitä muutenkin. Lähtökohtiaan ei ehkä kannata peitellä, jos haluaa keskustella aidosti. Ja jos kaveruus ei kestä todellisuutta, niin ehkä se ei sitten ollut kestävää. Mistä muusta keskustelussa voi lähteä liikkeelle kuin omista lähtökohdistaan? Tämä koskee yhtä lailla kaikkia.

Näkökulmia tuomitsemisesta ja tuomiosta — "En sano, etteikö tällaisista asioista voi puhua"

Suomen Viikkolehti 2.1.2026

On ilmeistä, että "tulta ja tulikiveä" (englanniksi fire and brimstone) saarnaavat ovat saaneet julistuksellaan käännynnäisiä. Uuden-Englannin puritaaniteologin, presbyteeripastori Jonathan Edwardsin, kuuluisa saarna "Syntiset vihaisen Jumalan käsissä" (Sinners in the hands of an angry God) vaikutti kuulijoissa sellaista synnintuntoa, että osa turvautui kirkon pilareihin, jotta eivät olisi tippunut elävältä helvetin tuleen.

Edwardsin kaltaisten julistajien toiminnalla on ollut myös hintansa. Se on aiheuttanut monille lähimmäisille pitkäaikaista ja syvää henkistä kärsimystä. Nykyisessä sekulaareissa suomalaisessa kulttuurissa vähemmistö uskoo Raamatun ja kristinuskon opettamaan Jumalaan. Vaikuttaa siltä, että voimakas Jumalan vihan ja tuomion sekä kadotuksen korostus saa täällä aikaan kuulijoissa sanoman torjumista. Kristityissäkin tämä korostus voi saada aikaan elämän mittaisia traumoja ja syviä pelkotiloja.

Puheenvuoro Raamatun tutkimisesta ja teologiasta

Suomen Viikkolehti 8.12.2025

Raamattunäkemyksen taustalla on aina filosofisia ja teologisia sitoumuksia. Jotkut ovat nähneet asian siten, että on mahdotonta tehdä raamattuteologiaa. Toisaalta seurakunnissa on ollut havaittavissa tiettyä naiiviutta ja haluttomuutta akateemiseen keskusteluun.

Kehoitus rukoukseen ja viisauteen

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 2.12.2025 

Kolossalaiskirje 4:2-5

Jeesus opetti hellittämättömästä rukouksesta. Hän kertoo Luukkaan evankeliumin luvun 11 vertauksessa ystävästä, joka menee lainaamaan nukkumaan menneeltä ystävältään yöllä syötävää ja kolkuttaa, vaikka toinen ei haluaisi avata, ja luvun 18 vertauksessa leskestä ja väärämielisestä tuomarista, jossa leski pommittaa pyynnöillään tuomaria ja saa lopulta oikeuden. Näiden vertausten sanoma on, että emme saa väsyä rukoilemaan. Jumala kuulee kyllä rukouksemme, vaikka vastaukset voivat toisinaan viipyä. Saatamme rukoilla joitakin asioita läpi elämämme.

Apostoli Paavali oli ahkera rukoilija. Hän rukoili paljon. Hän pyysi silti esirukousta toisilta, kuten sananjulistustyöhön tässä tekstissä. On tärkeä muistaa rukouksin evankelistoja, lähetystyöntekijöitä, raamatunopettajia, pastoreita - kaikkia evankeliumin julistajia. Tämän lisäksi on tärkeää muistaa myös kuulijoita. Todellinen usko on riippuvainen Jumalan sanan ja Jumalan Hengen työstä.

Orjat ja isännät

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 11.11.2025

Kolossalaiskirje 3:22-4:1

Paavali kirjoittaa tässä orjista ja isännistä. Kreikan sana doulos, voidaan kääntää "orja" tai "palvelija". Tässä on kyse ilmeisesti orjista. Orjuutta esiintyi niin Vanhan kuin Uuden testamentin ajan kulttuureissa ja tämän jälkeekin. Antiikin Rooman vauraus perustui paljolti halpaan orjatyövoimaan, jota oli saatavilla. Orjilla ei ollut juurikaan oikeuksia. He olivat omaisuutta. Sotavankien asema oli erityisen heikko. Heitä vietiin usein kaivoksille raskaaseen pakkotyöhön. Rikoksia tekevät orjat saatettiin ristiinnaulita.

Mielipide: Kristinuskosta ja Raamatusta

Suomen Viikkolehti 10.11.2025 

Raamattu ei ole pienten lasten kirja. Heidän ei kannata antaa lukea omatoimisesti Raamattua. Sitä varten on olemassa lastenraamattuja, joihin on valikoitu lapsille soveltuvia tekstejä. Lasten ei tarvitse tietää liian varhain aikuisten hämmentävästä maailmasta.

Vieraskynä Heikki Hynninen: Evankeliumien luotettavuus

Luento Viitasaaren vapaasrk:lla la 9.8.2025

Tervetuloa kaikille! Täytyy taas todeta että on todella mahtavaa että saan olla taas teidän kanssanne. Tästä on muotoutumassa jo traditio että tulen Joensuusta tänne Keski-Suomeen. Evankeliumien luotettavuus on tärkeä teema, sillä joskus nykykeskustelussa saattaa olla käsitys että me kristityt uskomme satuihin, että uskomme Raamattuun ja evankeliumeihin ilman todisteita. Tarkoitukseni on avata tässä sitä missä määrin evankeliumeihin voi luottaa historiallisina lähteinä.

Mielipide: Tiede ja usko

Suomen Viikkolehti 30.10.2025

Osa ihmisistä ajattelee, ettei Jumalaa ole, koska häntä ei voida nähdä. Jos kuitenkin uskomme ainoastaan ulkoisiin havaintoihimme — joita niitäkään ei voida vastaansanomattomasti todistaa sen enempää todellisiksi kuin epätodellisiksi — olemme aika köyhiä. Modernissa fysiikassakin ajatellaan, että on olemassa useampia ulottuvuuksia kuin ne perinteiset kolme: korkeus, pituus ja syvyys.

Jeesuksen valta kaiken yllä

Suomen Viikkolehti 8.10.2025

(Mark. 4:35–5:20)

Opetuslapset eivät ymmärtäneet, miksi Jeesus salli heidän joutua raivoavaan myrskyyn. Sillä oli kuitenkin tarkoitus. Mekään emme aina tiedä, miksi elämässämme on myllerrystä.