Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 24.2.2026
Raamatun kirjeet Uudessa testamentissa tarkoitettiin alunperin luettavaksi seurakunnissa kerralla alusta loppuun. Kunkin kirjeen taustojen ymmärtäminen auttaa meitä kunkin kirjeen tulkinnassa. Paavali antaa vielä lopputerveisiä. Vaikka hän oli vankka Herran palvelija, hänellä oli ystäviä ja työtovereita. He tukivat Paavalia ja Paavali tuki heitä. Paavali verkostoitui. Paavalin ystävät rukoilivat hänen puolestaan. Myös Paavali muisti ystäviään jatkuvasti rukouksin. Paavali vietti heidän kanssaan aikaa ja purki heille sydäntään.
Kristittyjen yhteys on voimavara myös meille tämän päivän Kristuksen seuraajille. Tarvitsemme edelleen toisiamme. Kukaan meistä ei ole niin vahva ettei tarvitsisi toisten tukea ja rukouksia. Jumala on tarkoittanut niin että toimimme yhdessä. Kyse ei ole yksityisyrittelijäisyydestä. Voimme yhdistää voimamme yhteisössä ja tuoda Jumalan antamat lahjat yhteiseen käyttöön seurakunnassa.Paavali halusi kolossalaisten lukevan Laodikeasta tulevan kirjeen, kuten laodikealaistenkin lukevan Kolossalaiskirjeen. Jotkut tutkijat ovat spekuloineet että Paavali olisi ehkä kirjoittanut Efesolaiskirjeen alun perin Laodikean seurakunnalle. On kuitenkin hyvin mahdollista, että Paavali kirjoitti kirjeen laodikealaisille, joka on kadonnut jälkipolvilta. Kaikki se mitä Paavali kirjoitti, ei ole säilynyt myöhemmille ajoille.
Paavali vahvisti vielä omalla käsialallaan kirjeensä aitouden. Hän saneli tämän kirjeen vangittuna ollessaan. Paavali päättää tämän kirjeen armoon. Näin tehdään myös Uuden testamentin ja samalla koko Raamatun lopussa sanotaan, Ilmestyskirja 22:21: Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa.
Armo on kristinuskon pohjasävel. Meidän elämämme perusta. Armo on meidän elämämme kantava voima. Tarvitsemme joka päivä armoa. Jumala suo meille armoaan joka päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti