Näkökulma: Mietteitä teologian kansantajuistamisesta

Suomen Viikkolehti 5.5.2026

Olen ollut lapsesta asti pohdiskelija ja tykännyt lukea. Kai minua on joskus pidetty melko syvällisenäkin. Se, mitä olen elämäni aikana lukenut, on ollut enimmäkseen johdantoja, oppikirjoja ja yleisteoksia. Olen yrittänyt kurkistella tiedon maailmaan. Tehdä pistokokeita. Tiedostan olevani ajattelijanakin hyvin keskeneräinen.

Yleisemmällä tasolla pysyttely on ollut myös oma valintani. Tajusin nuorempana, että minulla ei ole niin paljon annettavaa taustayhteisössäni, suomalaisessa vapaakristillisyydessä, jos pyrkisin erikoistumaan pidemmälle. Todellinen asiantuntemus edellyttäisi paljon rajaamista sekä valtavasti työtä. Kuhunkin teologian pääaineen alakohtaan voisi uppoutua loppuelämäkseen.

Näkökulma: Missä opiskella teologiaa?

Suomen Viikkolehti 30.3.2026

Kannattaako opiskella teologiaa suomalaisessa kansanopistossa vai yliopistolla? Vastaus riippuu pitkälti siitä, mitä teologian opinnoilta hakee. Jos pyrkii ammattitutkijaksi, uskonnonopettajaksi, evankelis-luterilaisen kirkon papiksi, tai ortodoksipapiksi, silloin kannattaa pyrkiä yliopistoon. Suomessa voi opiskella teologiaa Helsingin, Itä-Suomen yliopistoissa, sekä Åbo Akademissa ruotsiksi. Ortodoksista teologiaa tosin opiskellaan ainoastaan Itä-Suomen yliopistossa.

Jos haluaa vaikuttaa helluntailaisuuden tai Vapaakirkon piirissä maallikkona, tai jos ajatuksissa on seurakuntatyö tai lähetystyö kyseisten yhteisöjen parissa, Iso Kirja tai Suomen teologinen opisto ovat erittäin varteenotettavia vaihtoehtoja. Myös Suomen metodistikirkko kouluttaa pappejansa Suomen teologisella opistolla.

Jokunen ajatus kirkosta ja historiasta

Lukioajoista muistan uskonnontunneilta asian, joka nolotti jälkeenpäin (oli toki muitakin asioita jotka nolotti, mutta ei enempää niistä tällä kertaa). Tulin väittäneeksi että helluntailaisuus on maailman suurin kristinuskon suunta. Opettaja sanoi että roomalaiskatolinen kirkko on suurin. Meinasin sanoa "mutta eiväthän he ole oikeasti kristittyjä". Älysin silloin vaieta.

Lopputervehdykset

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 24.2.2026

Kolossalaiskirje 4:7-18

Raamatun kirjeet Uudessa testamentissa tarkoitettiin alunperin luettavaksi seurakunnissa kerralla alusta loppuun. Kunkin kirjeen taustojen ymmärtäminen auttaa meitä kunkin kirjeen tulkinnassa. Paavali antaa vielä lopputerveisiä. Vaikka hän oli vankka Herran palvelija, hänellä oli ystäviä ja työtovereita. He tukivat Paavalia ja Paavali tuki heitä. Paavali verkostoitui. Paavalin ystävät rukoilivat hänen puolestaan. Myös Paavali muisti ystäviään jatkuvasti rukouksin. Paavali vietti heidän kanssaan aikaa. He purkivat sydäntään toisilleen.

Jokunen ajatus teologian opiskelemisesta

Kannattaako opiskella teologiaa suomalaisessa kansanopistossa vai yliopistolla? Vastaus riippuu siitä mitä hakee. Jos pyrkii ammattitutkijaksi, uskonnonopettajaksi, ev.lut. kirkon papiksi tai ortodoksipapiksi, silloin kannattaa pyrkiä yliopistoon. Suomessa voi opiskella teologiaa Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa, sekä Turun Åbo Akademissa (ortodoksista teologiaa ainoastaan Itä-Suomen yliopistossa).

Jos haluaa sen sijaan vaikuttaa helluntailaisuuden tai Vapaakirkon piirissä maallikkona, tai jos ajatuksissa on ehkä seurakuntatyö tai lähetystyö kyseisten yhteisöjen parissa, Iso Kirja tai Suomen teologinen opisto ovat varsin varteenotettavia vaihtoehtoja. Myös Suomen metodistikirkko kouluttaa pappejansa Suomen teologisella opistolla.

Kristukseen puetut

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 3.6.2025 

Kolossalaiskirje 3:5-17 

Paavali kuvaa sitä millaista on maanpäällä: Seksuaalinen moraalittomuus. Rahantavoittelu. Epäjumalat. Vihanpito. Jumalanpilkka. Valheet. Tällaisista asioista Paavali kirjoittaa haudatkaa se, tai niin kuin kirkkoraamattu vuodelta 1938 sanoo, kuolettakaa se.

Paavali kuvaa toisaalta sitä millaista on ylhäällä: Armahtaminen, ystävällisyys, nöyryys, lempeys, kärsivällisyys, anteeksianto, rakkaus, rauha, kiitollisuus. Hän kehottaa meitä pukeutumaan näihin, pukeutumaan Kristukseen, tulemaan Kristuksen kaltaiseksi.

Huomio Kristukseen

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 29.4.2025

Kolossalaiskirje 2:16-19

Heprealaiskirjeessä opetetaan että vanha liitto sisältää henkilöitä, tapahtumia, palveluvirkoja, rakennuksia, ja pyhiä toimituksia, jotka kuvaavat uuden liiton todellisuutta. Sen kirjoittaja (emme tiedä kuka hän on) opettaa että Jeesus on suurempi kuin enkelit tai ylipappi Aaron. Kristus on Moosestakin suurempi. Jeesuksen antama uhri on parempi kuin Vanhan liiton uhrit. Vanhan liiton uhrit olivat varjo siitä, mikä on todellista Kristuksessa. Paavali näyttää olleen raamatuntulkinnassaan aika samoilla linjoilla. Juhla-ajat, ja jopa sapatti, ovat ainoastaan varjokuvia Kristuksen tuomasta suuremmasta ja todellisemmasta hyvästä.

Usko ja sairastaminen

Älä enää juo pelkkää vettä, vaan käytä vatsasi ja toistuvien vaivojesi vuoksi vähän viiniäkin (1. Tim. 5:23).

Nuorena olin yhden muutaman kuukauden mittaisen hoitojakson verran psykiatrian vuodeosastolla varhaiskuntoutuksen puolella. Lähdin sinne vapaaehtoisesti. Olen kiitollinen että sain silloin tarvitsemaani apua. Ja siitä etten ole tarvinnut uudestaan samaa. Silloin löytyi lääkitys kohdalleen ja kävin joitakin vuosia terapiassa. Sitä kautta kuntouduin sairaudestani varsin hyvin.

Englanninkielinen dokumenttisarja kirkkohistoriasta

Kirkkohistoria on tärkeä teologian oppiaine. Kristittyjen olisi hyvä olla selvillä siihen liittyvistä perusasioista edes jonkinverran. Kristinusko on elänyt kahdentuhannen vuoden aikana hyvin monenlaisia vaiheita.

BBC julkaisi vuonna 2009 dokumenttisarjan A History of Christianity (Kristinuskon historia). Se kattaa kuusi noin tunnin mittaista jaksoa. Dokumenttisarjasta saa hieman yleiskuvaa tästä erittäin laajasta aiheesta.

Sarjan juontaja on Diarmaid MacCulloch. Hän on Oxfordin yliopiston kirkkohistorian professori. Hän ei kuvaile itseään kristityksi, vaan kristittyjen ystäväksi. MacCulloch on taustaltaan anglikaani. Hän myös tunnustautuu homoseksuaaliksi.

Diarmaid MacCulloch on myös kirjoittanut sarjan kanssa samannimisen kirjan kirkkohistoriasta. En ole lukenut sitä, mutta linkkaan kirja-arvostelun.

Pari riviä evankelikalismista

Nykyisin on alkanut toistua suomenkielinen ilmaisu "amerikkalainen evankelikaalinen fundamentalismi". Tahdon lyhyesti sanoa joitakin ajatuksia tähän liittyen.

Jumalan sana ja seurakunta

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 5.11.2024

Kolossalaiskirje 1:21-23 

Paavali sanoi olevansa evankeliumin palvelija, kreikan sana doulos voi tarkoittaa myös orjaa. Kristuksen seurakunta on Jumalan sanan palvelija. Jumalan sana on sen yläpuolella. Protestanttiset uskonpuhdistajat opettivat yksin Raamattu -periaatetta, latinaksi sola scriptura. He tarkoittivat tällä että Raamattu on kristillisen opin ja elämän korkein auktoriteetti. Näin me uskomme myös Vapaakirkossa. Kristillisessä perinteessä on paljon arvokasta, sellaista mitä on hyvä vaalia ja säilyttää. Toisaalta kristillistä traditiotakin on arvioitava aina Raamatun valossa.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus osa 1/2: Raamattu

Suomen Viikkolehti 4.8.2024

Heikommista on huolehdittava, opettaa Raamattu selvästi sekä Vanhan että Uuden testamentin puolella.  

Vanhan testamentin tärkeimpiä käskyjä on Jeesus Nasaretilaisen mukaan kaksi: Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi (5. Moos. 6:5) sekä rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi (3. Moos. 19:18). Näiden kahden prinsiipin, eli periaatteen, varaan rakentuu koko vanhatestamentillinen etiikka (Matt. 2:36–40).

Vanhassa testamentissa seuraavaksi tärkeimmät käskyt ovat 10 käskyä (2. Moos. 20:2–17; 5. Moos. 5:6–21), eli dekalogi. Jumalan kerrotaan puhuneen käskysanat suoraan Israelin kansalle Siinain vuorella. Niiden kerrotaan myös piirtyneen kivitauluihin ilman ihmiskäden vaikutusta (2. Moos. 32:16). Nämä kertomukset korostavat 10 käskyn tärkeyttä. Muut Mooseksen lait ja profeettojen julistus pohjautuvat dekalogiin.

Demokratiasta ja kristinuskosta

Suomen Viikkolehti 24.5.2024

Lukion opettajani sanoi kerran historiantunnilla, että paras hallitusmuoto olisi valistunut yksinvaltius. Jos todella olisi ihminen, joka sellaiseen tehtävään sopisi, niin se olisi varmaankin parempi kuin mm. päätöksenteossaan usein varsin hidas demokratia. Mutta tässä oli kuitenkin se kuuluisa sana "jos"...

Kristinusko ja Raamattu?

Kysymys Raamatusta ei ole aivan yksinkertainen. Raamattu ei ole lasten kirja. Pienten lasten ei kannata antaa lukea omatoimisesti Raamattua. Sitä varten on olemassa lastenraamattuja, joihin on valikoitu lapsille soveltuvia tekstejä. Lasten ei tarvitse tietää liian varhain aikuisten hämmentävästä maailmasta.

Raamattu on ehkä enemmän kirjasto kuin kirja. Siellä on toisaalta yhdistäviä teemoja ja historiallisia tosiasioita. Toisaalta siellä on myös historiallisia ja luonnontieteellisiä epätarkkuuksia ja teologisia jännitteitä. 

Meillä ei ole Raamatun alkuperäisiä käsikirjoituksia (joille jotkut fundamentalistit ja äärikonservatiivit laittavat paljon painoa). Paikka paikoin Raamatun merkityksen ymmärtäminen on lähinnä arvailua. Kokemukseni on ollut että mitä enemmän olen perehtynyt Raamattuun, sitä enemmän kuva on monimutkaistunut.

Jeesuksen seurassa

Puhe Uuraisten helluntaisrk:lla su 24.3.2024

Pyhä ja väkevä Yksi
me tulemme sinun luoksesi heikkoina
Vahvista meitä, laupias Herra

Me tuomme sinun eteesi kirkon, heikon työssään,
epäilevän uskossaan, jäsenmäärältään hupenevan,
pelokkaana lähtemään liikkeelle.
Vahvista meitä, laupias Herra

Me tuomme sinun eteesi maailman, uupuneen ja huolten painaman,
sodan ja rikosten runteleman, pahan lannistaman, väkivallan musertaman.
Vahvista meitä, laupias Herra

Me tuomme sinun eteesi ystävät, yksinäiset ja rakkaudessa pettyneet,
ikävän ja kaipauksen uuvuttamat, pelon ja tuskan ahdistamat.
Vahvista meitä, laupias Herra

Me tuomme sinun eteesi sairaat ja kärsivät, kivun ja epätoivon runtelemat,
ihmisten hylkäämät ja pettämät.
Vahvista meitä, laupias Herra

Me tuomme sinun eteesi, Herra, kansojen ja kansakuntien vastoinkäymiset ja vaarat, vankien huokaukset, jälkeenjääneiden surun, muukalaisten tarpeet, uupuneiden huolet, ikääntyvien heikkenevät voimat. Herra, vedä puoleesi jokaista Jeesuksen Kristuksen tähden. Aamen.

kirkkoisä Augustinus 354-430 

Luukas 5:27-6:5

Ajattelun kehitys

Ihmisen täytyy aina lähteä jostakin liikeelle rakentamaan ajatteluaan ja tietämystään. Prosessi alkaa yksilön kohdalla aina alusta. Koti ja koulu ovat suuri siunaus. Läheisiltä ja ystäviltä kuullaan kertomuksia ja nähdään esimerkkiä, peruskoulussa opitaan ensin yksinkertaistetut hahmotelmat, lukiolaisena tai ammattikoululaisena saadaan lisää tietoa ja ymmärrystä perusasioita.

Läpi elämän voi tapahtua erikoistumista tiedonaloihin opintojen, työn ja harrastusten kautta. Vuosien saatossa alkaa ymmärtämään hieman syvemmin ja laajemmin asioita, joihin keskittyy. Ihmisen vanhetessa tapahtuu pelkistymistä. Tällöin näkee paremmin kuin aiemmin mikä on oleellista ja tärkeää.

Usko elämäntapana

1. Johdanto

Tämän pienen kirjoituksen tarkoituksena on esitellä hieman Brian McLarenin teoksesta Finding Our Way Again: Return of the Ancient Practices nousevia ajatuksia, sekä esittää niistä myös vähän arvioita. McLaren pyrkii auttamaan länsimaisia kristittyjä soveltamaan uskoaan, ei ainoastaan uskomusjärjestelmänä, vaan myöskin elämäntapana.

2. Usko elämäntapana

Ihmiset etsivät merkityksellistä tapaa elää. Jos he eivät löydä sitä kristinuskosta, he kääntyvät muiden uskontojen, kuten buddhalaisuuden, pariin. Pelkät uskomusrakenteet eivät kannattele uskoa. Tarvitsemme lisäksi johdonmukaista, vakuuttavaa ja yhteisöllistä tapaa elää.

Ratkaisukristillisyys?

Mielestäni on tärkeää selventää että mitä tarkoitamme ratkaisukristillisyydellä ja mitä emme. Nähdäkseni amerikkalaista Charles Grandison Finneyn (1792-1875) tyylistä semi-pelagiolaista ratkaisukristillisyyttä emme tarvitsisi. Finneyllä on ollut yllättävän paljon vaikutusta moderniin evankelikalismiin (mm. alttarikutsut, syntisen rukous).

Miksi olen vapaakirkollinen?

Tässä hieman omakohtaista (ja varsin rehellistä) tajunnanvirtaa aiheesta, jota olen joskus miettinyt.

Mikä Suomen Vapaakirkko on?

Suomalaista vapaakirkollisuutta on tunnetusti vaikea määritellä kovin tarkasti. Alustava määritelmä voisi olla vaikka seuraavan kaltainen:

"Suomen Vapaakirkko (SVK) on protestanttinen matalakirkollinen kirkkokunta, joka pyrkii määrittelemään uskoansa palaamalla uudelleen ja uudelleen Raamattuun (protestanttinen kaanon eli apokryfikirjojen auktoriteettia ei tunnusteta).

SVK suhtautuu myönteisesti reformaatioon ja aika usein myös karismaattiseen liikkeeseen. SVK:n juuret ovat herätyskristillisyydessä. SVK:n katto-organisaatio on verrattain kevyt. Tämä mahdollistaa vsrk:ien itsenäistä toimintaa, joka parhaillaan toimii hyvin (ei aina).

Vapaakirkollisuus on enemmän toimintaa (olemme maallikkoliike) kuin perusteellista tutkimusta (tarvitsemme samalla kuitenkin myös intellektuelleja, jotka haastavat meitä). Meille on tärkeää että evankeliumi menee eteenpäin ja että lähimmäinen tulee autetuksi."

Missä menen?

Pari ajatusta siitä missä menen teologisesti.