Ajattelun kehitys

Ihmisen täytyy aina lähteä jostakin liikeelle rakentamaan ajatteluaan ja tietämystään. Prosessi alkaa yksilön kohdalla aina alusta. Koti ja koulu ovat suuri siunaus. Läheisiltä ja ystäviltä kuullaan kertomuksia ja nähdään esimerkkiä, peruskoulussa opitaan ensin yksinkertaistetut hahmotelmat, lukiolaisena tai ammattikoululaisena saadaan lisää tietoa ja ymmärrystä perusasioita.

Läpi elämän voi tapahtua erikoistumista tiedonaloihin opintojen, työn ja harrastusten kautta. Vuosien saatossa alkaa ymmärtämään hieman syvemmin ja laajemmin asioita, joihin keskittyy. Ihmisen vanhetessa tapahtuu pelkistymistä. Tällöin näkee paremmin kuin aiemmin mikä on oleellista ja tärkeää.

Perheen lisäksi myös seurakunta voi olla läsnä halki elämän. Raamattu ja kristillinen yhteisö muokkaavat myös osaltaan kristityn ajattelua kaikissa elämänvaiheissa. Raamattua ei välttämättä tarvitse opiskella teologisessa seminaarissa tai yliopistossa. Opinnot voivat silti olla suureksi avuksi sen ymmärtämisessä.

On mahdotonta uskoa kaikkea mitä näemme, kuulemme tai luemme. On olemassa paljon ristiriitaisia tietoa. Kaikki vaikuttaminen ei myöskään ole vilpitöntä. Meidän täytyy tehdä tiedollisia valintoja läpi elämän. Omia käsityksiä ja vakaumuksia on toisaalta tarpeen jatkuvasti haastaa. Toisaalta ei pidä olla liian valmis muuttamaan niitä. Tarvitaan toisaalta tervettä avoimuutta ja toisaalta tervettä kriittisyyttä.

Erityisesti merkittävimmissä kysymyksissä ei ole tarpeen kiirehtiä isojen linjojen ratkaisua. Ne piirtyvät hitaammin. Kehällisemmissä asioissa siirtymää voi tapahtua nopeamminkin. Vajoaminen jälkimoderniin relativismiin, tiedolliseen skeptisyyteen, tai kyyniseen nihilismiin ei kannata. Se suo upottaa. Asioita ei voi ainoastaan purkaa loputtomiin. Rakentaakin tulisi. Vaikka ihmisen tietämys on aina vajaata, silti voi olla oikeilla jäljillä.

Tiedonaloista erityisesti filosofia koulii ajattelua, edustipa filosofiaa opiskeleva mitä tiedonalaa tahansa tai olipa hän maallikko. Filosofiaa tarvitaan myös sirpaloituneen tiedon eheyttämisessä. Kertoo nykyajan pinnallisuudesta että filosofiaa halveksitaan. Filosofia on vuosituhansia jatkunut inhimillinen projekti. Se on vienyt ihmiskuntaa suuresti eteenpäin antiikista omaan aikaamme. Ilman filosofien työtä ei olisi edes tietokonetta, jolla kirjoitin tämän. Tarvittiin paljon loogikkojen työtä, että saatettiin rakentaa ensimmäiset tietokoneet.

Luonnontieteet rajoittuvat pitkälti aisteilla ja mittalaitteilla havaittavaan todellisuuteen. Tämä tutkimus on hyvin tärkeää. Samalla todellisuus on vielä rikkaampi. On ironista että on yhä niitä, joiden mukaan todellista tietoa on vain tieteellinen tieto. Tätä käsitystä kutsutaan positivismiksi. Se on hylätty tieteenfilosofiassa, joka on tieteen perustaa, jo aikoja sitten.

Yksi filosofian vahvuus on että sen avulla voidaan tutkia lähes mitä tahansa aihetta. Filosofian avulla voi tutkia vaikkapa ystävyyden olemusta, kuluttajan valintojen eettisyyttä tai musiikin esteettisyyttä. Filosofia on ollut läpi historian suureksi hyödyksi myös kristinuskolle ja on sitä yhä tänään.