Hieman kirkkoisistä

Tilasin vuosia sitten Ristin Voittoa. Se on hyvä lehti, helluntailaisten äänenkannattaja. Kerran mielipidepalstalla oli puheenvuoro, joka ei tietenkään (onneksi) heijastellut sen enempää lehden kuin helluntailiikkeenkään virallista kantaa. Eräs (luullakseni maallikko) kuitenkin kirjoitti, että eivätkö kirkkoisät olleetkin harhaoppisia. Kun luin tuon mietin silloin mielessäni että kuinkahan moni suomalainen vapaan suunnan uskova mahtaa ajatella oikeasti noin.

Asia on ennemminkin niin, että kirkkoisät synnyttivät yhdessä Jumalansa kanssa oikeaa kristillistä oppia, jota vasten kaikkea myöhempää kristinuskoa on peilattava. Kirkkoisät loivat kristillistä ortodoksiaa torjuessaan harhaoppeja. Varhaisia harhaoppeja olivat muunmuassa gnostilaisuus, areiolaisuus ja pelagiolaisuus.

Raamatullinen seurakuntateologia on siunaus jumalasuhteelle

Suomen Viikkolehti 20.8.2025

Teologian opiskeleminen on kiehtovaa ja älyllisesti stimuloivaa. Sillä on samalla myös käytännön merkitystä kristilliselle seurakunnalle ja Jumalan valtakunnan työlle. Aikaisempina aikoina sanottiin, että teologia on tieteen kuningatar. Filosofia oli teologian palvelijatar.

Jumalan valtakunnasta

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 17.9.2024

Kolossalaiskirje 1:12

Jumalan valtakunnassa on kyse Vanhassa testamentissa luvatun messiaanisen siunauksen ajan toteutumisesta. Kyse on Jumalan kuninkuudesta, hänen hallitusvallastaan tai hallintovallastaan, siitä, että hän saa hallita meitä pyhällä sanallaan ja Pyhällä Hengellään.

Kirkkaus, voima ja ristin heikkous

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 10.9.2024

Kolossalaiskirje 1:11

Paavali mainitsee tekstissä sanat kirkkaus ja voima. Kreikan sana doxa tarkoittaa kirkkautta, loistetta tai säteilyä. Sen taustalla on heprean sana kavod, joka voidaan kääntää kunnia, ja joka tulee raskasta tarkoittavasta juuresta.

"Aika on sodalla ja aikansa rauhalla"

Suomen Viikkolehti 15.10.2023

Sanotaan että Vanha testamentti on täynnä sotia. Se ei ole aivan koko totuus. Raamatun useissa teksteissä kuvataan historian tapahtumia, myös sotia. Kuvattuja tapahtumia ei kuitenkaan aina arvoteta kertomalla, tehtiinkö niissä oikeita vai vääriä valintoja.

Raamatun Jumala ei ole ihmisten välisen vihanpidon kannalla. Tämä käy ilmi, kun verrataan Raamatun luomiskertomusta muihin muinaisiin luomiskertomuksiin. Babylonialaisessa luomiskertomuksessa kuvataan jumalien välistä taistelua. Voittaja tekee häviäjän ruumiista taivaat ja maan. Akkadilainen luomiskertomus taas kuvaa, miten ihminen luotiin, jotta jumalat saisivat levätä kastelukanavien kaivuutyöstä. Vähäisempi jumala tapetaan ja hänen verestään ja savesta tehdään ihmiset.

Raamatullinen luomiskertomus ei heijastele ajatusta väkivallasta osana Jumalan tarkoittamaa luomakunnan järjestystä. Jumala luo sanallaan vaivatta, ilman kamppailua vastustavien voimien kanssa. Väkivalta johtuu syntiinlankeemuksesta. Mesopotamialaisen kertomuksen mukaan vedenpaisumus johtuu siitä, että ihmiset pitivät jumalien mielestä liikaa meteliä. Raamatun kertomuksessa katastrofi on tuomio siitä, että maa tuli ihmisten vuoksi täyteen väkivaltaa.

Miksi olen vapaakirkollinen?

Tässä hieman omakohtaista (ja varsin rehellistä) tajunnanvirtaa aiheesta, jota olen joskus miettinyt.

Mikä Suomen Vapaakirkko on?

Suomalaista vapaakirkollisuutta on tunnetusti vaikea määritellä kovin tarkasti. Alustava määritelmä voisi olla vaikka seuraavan kaltainen:

"Suomen Vapaakirkko (SVK) on protestanttinen matalakirkollinen kirkkokunta, joka pyrkii määrittelemään uskoansa palaamalla uudelleen ja uudelleen Raamattuun (protestanttinen kaanon eli apokryfikirjojen auktoriteettia ei tunnusteta).

SVK suhtautuu myönteisesti reformaatioon ja aika usein myös karismaattiseen liikkeeseen. SVK:n juuret ovat herätyskristillisyydessä. SVK:n katto-organisaatio on verrattain kevyt. Tämä mahdollistaa vsrk:ien itsenäistä toimintaa, joka parhaillaan toimii hyvin (ei aina).

Vapaakirkollisuus on enemmän toimintaa (olemme maallikkoliike) kuin perusteellista tutkimusta (tarvitsemme samalla kuitenkin myös intellektuelleja, jotka haastavat meitä). Meille on tärkeää että evankeliumi menee eteenpäin ja että lähimmäinen tulee autetuksi."

Yleisönosasto: Jumalan kaikkivaltius ja Raamatun kerronta

Suomen Viikkolehti 14.8.2023

Kiitän Tommi Koivusta hyvästä, ansiokkaasta, kiehtovasta ja ajatuksia herättävästä pääkirjoituksesta Suomen Viikkolehdessä otsikolla ”Missä maailmassa sinä elät?”. Olen aivan samaa mieltä kirjoituksen intention kanssa, mutta tahdon esittää pieniä huomioita, joilla tarkentaa asiaa hieman lisää. Tiedän että Tommi yhtyy teologina mainitsemiini rajauksiin.

”Jumala voi tehdä omassa maailmassaan mitä haluaa.” Samalla Kaikkivaltias Jumala voi tehdä ainoastaan asioita, jotka ovat hänen oman luontonsa mukaisia. Hän ei voi tehdä pahaa, koska hän on hyvä. Hän ei voi puhua valheellisia asioita, koska hän on totuudellinen. Tässä suhteessa hän on erilainen kuin me ihmiset. Me voimme tehdä hyvää tai pahaa ja puhua valhetta tai totta.

Apostolien teot 2 - Helluntaipäivä

1. Johdanto

Tässä pienessä kirjoituksessa pyrin tarjoamaan hieman näkökulmia Apostolien tekojen lukuun 2. Kuvaan myös hyvin lyhyesti joitakin tekstistä nousevia kristinuskolle tärkeitä teemoja. Tekstissä kuvataan helluntaipäivän ihmettä (jakeet 1-13), Pietarin puhetta (jakeet 14-36) ja tapahtuneen seurauksia (jakeet 37-47).

Sana helluntai tulee kreikan sanasta pentēkostē, joka tarkoittaa viideskymmenes. 5. Moos. 26:1-11 kerrotaan tästä juutalaisten viettämästä juhlasta. Siitä käytetään nimityksiä leikkuujuhla (2. Moos 23:16), viikkojuhla (5. Moos 10:16) ja ensihedelmien juhla (4. Moos 28:26) ja helluntai (Tob. 2:1; 2 Makk. 12:31–32). Tämä israelilainen sadonkorjuujuhla oli läheisessä yhteydessä pääsiäiseen.

Hengelliset harjoitukset historiassa ja nykyajassa

1. Johdanto

Kristillisen kirkon pitkä traditio voi rikastuttaa suuresti nykyihmisten käsityksiä ja kokemuksia rukouksesta ja hengellisestä elämästä. Tämän hyvin lyhyen kirjoituksen tarkoituksena on  tarjota pieni vilkaisu edellisten sukupolvien elävään uskonkokemukseen.

Tähän alkuun on todettava, että kristillisessä spiritualiteetissa on kyse kristinuskon harjoittamisesta. Kristityt käyttävät samoja sanoja (kuten meditaatio eli mietiskely) ja samoja käytäntöjä (kuten hiljaisuudessa tapahtuvat hengitysharjoitukset) kuin muissakin uskonnoissa. Kristityt antavat niille kuitenkin erilaisen merkityksen.

Kristitty meditoi pääasiallisesti Jumalan sanaa. Kristinuskossa hiljaisuudessa tapahtuvan tyhjentymisen tarkoituksena ei ole esimerkiksi korkeamman tietoisuuden tilan (valaistuminen) tavoittelu. Sen sijaan tarkoituksena on tehdä tilaa Jumalan sanalle.

Lutherin pääsiäissaarna

Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 31.3.2023

Luen teille Martti Lutherin pääsiäissaarnan. Se on julkaistu vuonna 1533. Sen on suomentanut Ilmari Karimies. Se löytyy teoksen Reformaation tunnustukset lopusta. Sen voi ladata ilmaiseksi sivustolta academia.edu.

”Me olemme nyt haudanneet Herran Kristuksen ja kuulleet, kuinka hän erosi tästä elämästä. Siksi meidän täytyy myös nostaa hänet ylös ja kulkea pääsiäispäivään, jona hän on astunut toiseen, uuteen elämään, jossa hän ei voi enää kuolla. Hänestä on nyt tullut herra joka hallitsee kuolemaa ja kaikkia asioita taivaassa ja maan päällä. Tämän ilmaisee myös uskonkappale, jossa lausumme:

Astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista.

Sota ja Raamattu

Puhe Viitasaaren vsrk:lla su 5.3.2023

Sota on aiheensa paitsi vakava, myöskin hyvin laaja. Käymme hieman jotain läpi. Sanon heti tähän alkuun että olemme Jumalan kämmenellä. Jumalan kämmenellä ihmisen ei tarvitse pelätä, tapahtuipa mitä hyvänsä. Voimme olla aivan levollisia. Olemme turvassa ikiaikojen Jumalassa.

Kristinuskon puolustamisen koulukuntia

1. Johdanto

Tämän pienen kirjoituksen tarkoituksena on esitellä ja vertailla lyhyesti kolmea erilaista lähetysmistapaa kristilliseen apologetiikkaan. Tässä käsiteltyjen suuntausten lisäksi myöskin fideistinen lähestymistapa on mainitsemisen arvoinen. Fideistit korostavat järjen ja todisteiden sijaan uskoa.

Apologetiikka voidaan jakaa meta-apologetiikkaan ja varsinaiseen apologetiikkaan. Meta-apologetiikka käsittelee uskonpuolustuksen edellytyksiä, kuten epistemologiaa (tietoteoria) ja apologetiikan suhdetta teologiaan, filosofiaan, tieteeseen, historiaan sekä kokemukseen. Varsinainen apologetiikka käsittelee itse argumentteja liittyen mm. Raamattun luotettavuuteen, kristinuskon ja muiden uskontojen suhteeseen, Jumalan olemassaoloon ja teodikeaan (kärsimyksen ongelma).

Apologeettinen tehtävä voidaan jakaa negatiiviseen ja positiiviseen. Negatiivisessa uskonpuolustuksessa pyritään vastaamaan kristinuskoa vastaan esitettyihin filosofisiin, tieteellisiin, historiallisiin ja teologisiin vastaväitteisiin. Positiivisessa apologetiikassa pyritään osoittamaan että kristillinen maailmankuva on loogisesti johdonmukainen ja harmoniassa tunnettujen tosiasioiden kanssa.

Millaisia teologeja Suomen Vapaakirkossa tarvitaan?

Suomen Viikkolehti 3.10.2022

Tarvitsemme teologeja, jotka ankkuroivat ajattelunsa ja toimintansa Raamattuun. Palaamme yhä uudelleen pyhiin kirjoituksiin. ”Kukaan ei kasva Raamatusta ohi. Raamattu laajenee ja syvenee vuosiemme kuluessa.” (Spurgeon)

Raamattu on ”Jumalan kirja” (Luther). Olemme pyhällä maaperällä. Raamattu ei ole pyhäinjäännös, jota kunnioitamme etäältä, vaan kiehtova kirjasto, johon perehdymme halki elämämme. Tutkimme Raamattua keskittyen yksityiskohtiin ja hahmottaen laajempia teemoja ja kokonaisuuksia.

Lunastus merkitsee, että kuulumme Jumalalle

Suomen Viikkolehti 02.09.2022 

Uusi testamentti kuvaa Jeesuksen kuolemaa lunnaina. Kreikan sanan lytron perusmerkitys on hinta, jolla ihminen ostetaan vapaaksi.

Uuden testamentin aikana vapaaksi lunastettava saattoi olla orja tai sotavanki. Omana aikanammekin puhutaan lunnaista panttivankien vapauttamisen yhteydessä.

Sananjulistamisesta

1. Johdantoa

Vaikka ihmiskielen synty on meille yhä mysteeri, nykyisin ajatellaan usein että juuri kieli tekee meistä ihmisistä ainutlaatuisia olentoja muihin eläimiin verrattuna. Kyse ei ole ainoastaan siitä että käytämme symboleja. Käytämme symboleja myöskin symboleista. Luomme symboleista kokonaisuuksia. Kieli voidaankin pelkistetysti nähdä yhdessä sovituksi symbolijärjestelmäksi. Hahmotamme todellisuutta, välitämme ajatuksia, siirrämme tietoa ja luomme uutta kielen avulla. Kieli on ollut koko kulttuurievoluutiomme kannalta täysin välttämätön väline. Ilman sitä eläisimme eläinten tavoin vaistojemme varassa.

Nobel-palkittu kirjailija Alexandr Solzhenitsyn korosti kuuluisassa luennossaan Ruotsin akatemialle vuonna 1970 sanojen merkitystä. Hän tiesi hyvin kommunistisen Neuvostoliiton keskellä kokemiensa vainojen perusteella että sanoilla voidaan pettää ja hämärtää todellisuutta. Maailmankirjallisuus voi hänen mukaansa antaa meille kuitenkin voimaa vastustaa ennakkoluuloisten ihmisten ja poliittisten puolueiden indoktrinaatiota ja opettaa koko maailmalle totuutta mm. kansojen historiasta.

Tämä on tärkeää muistaa myöskin omana aikanamme. Tarvitsemme edelleen menneiden sukupolvien kunnioitusta ja pidemmän historian tuomaa perspektiiviä. Ellemme ole perillä laajemmasta kuvasta, meitä voidaan johtaa helpommin harhaan.

Seurakunnista ja luostareista

Suomen Viikkolehti 2.7 2022

Luostarit ja seurakunnat ovat olleet ja ovat omanlaisiaan kuplia. Kaikki kuplautuminen ei ole aina pahasta. Kristillinen kupla voi suojella kristityn uskoa silloin, kun kristitty tarvitsee uskolleen kristillisen yhteisön tarjoamaa suojaa.

Palveleva johtajuus

Suomen Viikkolehti 23.02 2022 

Modernin käsitteen palvelevasta johtajuudesta on tehnyt tunnetuksi yhdysvaltalainen tutkija Robert K. Greenleaf (1904–1990). Se, mihin käsitteellä viitataan, on ollut todellisuutta jo aiemmin, erityisesti Jeesus Nasaretilaisen elämänhistoriassa ensimmäisellä vuosisadalla.

Aiemmissa johtajuuskäsityksissä painotettiin kontrollointia. Vahvan johtajan nähtiin käskevän alaisia asemansa suomalla arvovallalla. Hän oli etäinen, jopa pelottava auktoriteettihahmo. Uudemmassa johtajuustutkimuksessa painotetaan sen sijaan usein voimaannuttamista.

Mitä ajatella kanaanilaisten joukkosurmista?

1. Johdanto

On sanottava heti aluksi että aihe on hyvin vaikea ja raskas ja se vaatisi huomattavasti perusteellisemman käsittelyn. Aihe liittyy suurempaan kokonaisuuteen Raamatun ja väkivallan suhteesta. Tämä puolestaan liittyy kristinuskon historiaan ja nykypäivään sekä teologiseen kysymykseen kärsimyksen ongelmasta (teodikea). Teodikea koskee Jumalan reaalisen Kaikkivaltiuden ja totaalisen hyvyyden suhdetta olemassa olevaan ja Jumalan sallimaan pahuuteen.

Seurakunta ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus

1. Johdanto

Kristinuskossa on kyse hyvin kirjavasta mosaiikista. Kristillinen seurakunta on jo noin kaksi tuhatta vuotta vanha ja levittäytynyt kaikille mantereille hyvin erilaisten kulttuurien keskelle. Kristityillä on ollut hyvin erilainen asema eri aikakausien yhteiskunnissa ja yhä on. Lisäksi kristityt ovat jakautuneet useita kertoja historiansa aikana. Ei ole siten ihme, että kristillisissä kirkoissa löytyy yhä tänään keskenään melko erilaisia suhtautumistapoja siihen mikä on seurakunnan tehtävä, miten edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ja miten suhtautua politiikkaan. Silti löytyy myös paljon yhteistä.

Matteus 7:7-11: Olkaamme rukouksessa kestäviä

Suomen Viikkolehti 19.10 2021 

Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen pyytävä saa ja jokainen etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan. Ei kai kukaan teistä anna pojalleen kiveä, kun hän pyytää leipää? Tai käärmettä, kun hän pyytää kalaa? Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin paljon ennemmin teidän taivaallinen Isänne antaa hyvää niille, jotka sitä häneltä pyytävät. (Matt:7:7–11)

Suhde Jumalaan on kristinuskon ydin. Jeesus rohkaisee meitä rukoilemaan Jumalaa lapsenkaltaisella luottamuksella. Hän lupaa meille, että taivaallinen Isä kuulee meitä. Hän välittää meistä syvästi. Saamme anoa häneltä kaikkea sitä hyvää, mitä tarvitsemme.