Kiitän Tommi Koivusta hyvästä, ansiokkaasta, kiehtovasta ja ajatuksia herättävästä pääkirjoituksesta Suomen Viikkolehdessä otsikolla ”Missä maailmassa sinä elät?”. Olen aivan samaa mieltä kirjoituksen intention kanssa, mutta tahdon esittää pieniä huomioita, joilla tarkentaa asiaa hieman lisää. Tiedän että Tommi yhtyy teologina mainitsemiini rajauksiin.
”Jumala voi tehdä omassa maailmassaan mitä haluaa.” Samalla Kaikkivaltias Jumala voi tehdä ainoastaan asioita, jotka ovat hänen oman luontonsa mukaisia. Hän ei voi tehdä pahaa, koska hän on hyvä. Hän ei voi puhua valheellisia asioita, koska hän on totuudellinen. Tässä suhteessa hän on erilainen kuin me ihmiset. Me voimme tehdä hyvää tai pahaa ja puhua valhetta tai totta.
Samoin Jumala voi tehdä ainoastaan asioita, jotka ovat loogisesti mahdollisia. Hän ei voi tehdä ristiriitaisia asioita. Jumala ei voi yhtä aikaa luoda maailmankaikkeutta ja olla luomatta sitä. Hän ei voi myöskään samanaikaisesti tuhota maailmaa ja olla tuhoamatta sitä. Jumala ei voi tehdä nelikulmaisia ympyröitä tai matemaattisia mahdottomuuksia, kuten saada yhtälö 2+2=5 olemaan totta. Jumala ei myöskään voi luoda toista kaltaistaan ikuista olentoa.Lisäksi Jumala rajoittaa omilla valinnoillaan sitä, mitä hän voi tehdä. Hän valitsi muinaiset israelilaiset yhdeksi ainutlaatuiseksi omaisuuskansakseen. Samalla hän jätti valitsematta kaikki muut tuon ajan kansat, kuten egyptiläiset, edomilaiset ja heettiläiset. Hän ei myöskään voinut hylätä Israelia, koska oli luvannut olla hylkäämättä sitä.
Kun Jumala valitsi pelastaa ihmiskunnan Poikansa syntymän, elämän, ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta, hän samalla jätti valitsematta kaikki muut kenties mahdolliset tavat tuoda pelastus kaikille kansoille. Jumala ei anna toista pelastustietä, koska hän on sitoutunut seurakuntansa julistamaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumiin.
Raamattu on ”tuonpuoleisen Jumalan lähettämä luotettava kuvaus maailman synnystä, nykytilasta ja lopusta” ja ”kertoo, mikä täällä on hyvää, mikä mätää, ja miten tarina päättyy”. Samalla Raamattu on aidosti antiikin kirjallisuutta, joka heijastelee muinaisia esimoderneja käsityksiä.
Raamattu on kokonaan Jumalan sanaa ja samalla kokonaan ihmisten sanoja. Voimme erehtyä toisaalta torjumalla Raamatun jumalallisen innoituksen (liberaaliteologia) ja toisaalta väheksymällä Raamatun inhimillistä todellisuutta (fundamentalismi). Sekä pyhän kirjan jumalallinen että inhimillinen puoli tulee ottaa huomioon vastuullisessa tulkinnassa.
Juha Mikkonen
Jyväskylä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti