Lunastus merkitsee, että kuulumme Jumalalle

Suomen Viikkolehti 02.09.2022 

Uusi testamentti kuvaa Jeesuksen kuolemaa lunnaina. Kreikan sanan lytron perusmerkitys on hinta, jolla ihminen ostetaan vapaaksi.

Uuden testamentin aikana vapaaksi lunastettava saattoi olla orja tai sotavanki. Omana aikanammekin puhutaan lunnaista panttivankien vapauttamisen yhteydessä.

Uuden testamentin lunastusta koskevien opetusten taustalla on Vanha testamentti. Jumala lunasti Israelin Egyptin orjuudesta. Pääsiäiskaritsan veri oli merkki siitä, että kuolema ei kohdannut israelilaisten esikoisia. Israelista tuli Jumalan oma kansa. Jumalan vapauttamina israelilaisten tuli noudattaa Vapauttajansa hyvää tahtoa.

Pääsiäiskaritsan veri oli merkki siitä, että kuolema ei kohdannut israelilaisten esikoisia. Tooran säädöksiin kuului syntyneiden ihmisten esikoisten ja karjan esikoisten lunastaminen, sekä lunastusmaksu, joka suoritettiin, kun oli rikottu Jumalaa ja ihmisiä vastaan. Lunnaina toimivat tilanteesta riippuen eläinuhrit tai hopea.

Luvattu maa ja valittu kansa kuuluivat Jumalalle. Sen tähden riemuvuonna 49 vuoden välein maa tuli aina palauttaa alkuperäisille omistajilleen, mikäli näillä ei ollut mahdollisuutta lunastaa maataan jo takaisin jo tätä aiemmin. Viimeistään riemuvuonna myös kaikki israelilaiset orjat oli vapautettava, ellei heillä tai heidän sukulaisillaan ollut varallisuutta suorittaa lunnaita sitä ennen. 

Keskiössä liitto

Liitto on hyvin keskeinen käsite Raamatussa. Kyse on eri osapuolten välisestä sopimuksesta. Kutsumme Raamatun ensimmäistä osaa Vanhaksi testamentiksi, eli vanhaksi liitoksi, ja toista osaa Uudeksi testamentiksi, eli uudeksi liitoksi. Vanhassa testamentissa kuvataan muun muassa Jumalan liittoa Nooan, Aabrahamin sekä Israelin kansan kanssa.

Israelin kansan kanssa solmittu liitto oli lakiliitto. Lain noudattaminen toi siunauksen, lain rikkominen kirouksen. Vanhan liiton, eli Jumalan ja Israelin välisen Siinailla solmitun liiton, ongelmana oli, että kansa ei pitänyt kiinni liiton ehdoista. Liittoa rikottiin toistuvasti ja liittoon sisältyvät kiroukset astuivat voimaan. Siksi kansa joutui pakkosiirtolaisuuteen.

Profeettojen teksteissä on kuvauksia siitä, kuinka Herra tulisi lunastamaan uudelleen kansansa, kuten hän aikoinaan vapautti Israelin Egyptin orjuudesta. Hän tulisi päättämään pakkosiirtolaisuuden ajan. Profeettojen ennustukset tulevasta pelastuksen ajasta kytkeytyivät daavidilaiseen kuninkaaseen. Tämä on Uuden testamentin ajan voimakkaan messiasodotuksen taustalla.

Yllättävä messias

Luukkaan evankeliumi alkaa tapahtumista ennen Jeesuksen syntymistä. Enkeli ilmestyi Sakariaalle ja hänestä tulee Johannes Kastajan isä. Sakarias profetoi Johannes Kastajasta sanoen, että hän valmistelee Herran tuloa.

Jeesuksen tulo kuitenkin yllätti. Hän ei osoittautunut sellaiseksi poliittiseksi messiaaksi kuin kansa oli ajatellut. Hän ei tullutkaan ajamaan roomalaisia pois pyhältä maalta, vaan kuolemaan roomalaisten käsissä. Hänen valtakuntansa on toisenlainen valtakunta kuin Daavidin ja Salomon aikainen valtakunta oli ollut.

Jeesuksen kuolemalla oli jumalallinen tarkoitus. Jeesus tiesi tämän  ennalta. Hän ei kuollut ristillä vahingossa. Messiaan tuli kärsiä kansansa puolesta. Vaikka hän kertoi tästä kaikesta opetuslapsilleen, he ymmärsivät asian vasta jälkikäteen Kristuksen ylösnousemuksen valossa. 

Emme itsemme omia 

Jeesus on solminut kanssamme uuden liiton. Uudesta liitosta profetoidaan jo Vanhassa testamentissa. Vanhassa liitossa laki kirjoitettiin kivitauluihin, uudessa liitossa laki kirjoitetaan ihmisten sydämiin. Tämän saa aikaan Pyhä Henki.

Monet vanhan liiton uhrit, esineet ja henkilöt ovat esikuvia Uuden liiton todellisuudesta. Ilmestysmajan, ja myöhemmin temppelin, jumalanpalvelus on kuva taivaassa tapahtuvasta jumalanpalveluksesta.

Heprealaiskirjeen kirjoittaja opettaa, että Jeesus on suurempi kuin enkelit, ylipappi Aaron sekä Mooses. Edelleen opetetaan, että hänen antamansa uhri on parempi kuin Vanhan liiton uhrit. Vanhan liiton uhrit olivat ainoastaan varjo siitä, mikä on todellista Kristuksessa.

Lunastus merkitsee, että kuulumme Jumalalle. Emme kuulu synnille emmekä Pahalle. Emme ole myöskään itsemme omia. Luojallamme on meihin jo alun perin laillinen omistusoikeus, mutta tämän lisäksi hän on myös ostanut meidät itselleen Poikansa verellä.

Jumala tahtoo sanoa meille saman kuin muinaiselle Israelille: Älä pelkää. Minä olen lunastanut sinut. Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun (Jesaja 43:1). Hän on varannnut meille suuremman ja paremman luvatun maan.

Juha Mikkonen

Lue lisää: Vesa Ollilainen. Lunastus. Perussanoma 2010.

Kirjoittaja on Suomen Vapaakirkon pastori ja teologian jatko-opiskelija Keuruun IK-opistolla.