1. Johdanto
Tämän pienen kirjoituksen tarkoitus ei ole todistaa evoluutioteoriaa sen enempää todeksi kuin epätodeksi. Tarkoitukseni on lähinnä esittää toteavasti että vanha maailmankaikkeus, evoluutioteoria ja kristinusko on mahdollista sovittaa yhteen. Mikäli näin on, kristillisen apologetiikan ei tarvitse keskittää ainakaan kovin korostuneen suurta huomiota nykyfysiikkaan ja nykybiologiaan liittyvien tieteellisten teorioiden kumoamiseen. Lisäksi pohdin hieman sitä miksi evoluutioteoria herättää meissä suuria tunteita.
2. Raamatuntulkintaa
Kristinusko on juutalaisuuden tavoin teistinen uskonto (kuten myös islam). Teismiin kuuluu keskeisesti ajatus siitä että Jumala on luonut maailman. Vanhassa ja Uudessa testamentissa viitataan useita kertoja tähän (esim. Sananl. 3:19; Matteus 19:4; Room. 1:20). Raamatun luomiskertomus tai luomiskertomukset (1. Mooseksen kirja 1-2) on nähty pitkin historiaa useammalla kuin yhdellä tavalla. Jo Raamatussa on viitteitä siitä että Jumalalla on erilainen suhde aikaan kuin ihmisillä: Tuhat vuotta on sinulle kuin yksi päivä, kuin eilinen päivä, mailleen mennyt, kuin öinen vartiohetki (Ps. 90:4).
Maailmankaikkeuden ikään ja biologiseen evoluutioon liittyvät kysymykset tulisi nähdä erillään Raamatun arvovallasta. Kyse ei tarvitse olla Raamattuun pitäytyvistä kristinuskon totuusväittämistä luopumisesta, vaan kyse voi olla siitä miten kristillisen seurakunnan tulisi tulkita Raamattua.
Jo alkukirkon aikana maailman luomisesta oli useammanlaisia tulkintoja. Kirkkoisä Origenes (n. 185–254) vastusti luomiskertomuksen kirjaimellista tulkintaa. Aurelius Augustinus (354-430) piti Raamatun alkulukuja allegoriana, joka auttoi aikansa ihmisiä ymmärtämään mistä on kyse. Modernina aikana esimerkiksi evankelisen uskon ja Raamatun arvovallan vankkumaton puolustaja B. B. Warfield (1851-1921) näki evoluution ja Raamatun keskenään yhteensopivana.
Kristitty apologeetta Paul Copan kertoo uskoneensa suuren osan elämäänsä nuoreen maahan. Kuitenkin hän mainitsee konservatiivisia evankelikaaleja raamatuntutkijoita, kuten Gleason Archer, Craig Blomberg, Walter Kaiser, Craig Keener, Derek Kidner, Kenneth Mathews ja Vern Poythress, jotka ovat todenneet että heprean sana ”päivä” (jom) voidaan tulkita tarkoittavan Genesiksen alussa ajanjaksoa, eikä 24-tuntista päivää.
3. Vanha maa
Copanin sai vakuuttumaan vanhasta maailmankaikkeudesta mm. tähtien punasiirtymä, maailmankaikkeuden jäähtyminen kuumista lämpötiloista, tähtien ydinsynteesin eteneminen, valon nopeus toisista galakseista, sedimenttikerrostumat sekä mannerlaattojen tektooniset prosessit. Kun nuorena mietin itse kysymystä, myös mannerjäätikköjen kairauksissa löydetyt vuosilustot tuntuivat vakuuttavilta todisteilta.
Maailmankaikkeus vaikuttaisi siis olevan miljardien vuosien ikäinen. Baptistiteologi Millard Ericksonin mukaan olisi hyvin ongelmallista ajatella että Jumala olisi luonut maailmankaikkeuden vanhan näköiseksi eksyttääkseen ihmiset. Jumala on totuudellinen. Jopa niinkin konservatiivinen herätyskristillinen teologi kuin Wayne Grudem pitää vanhaa maailmankaikkeutta uskottavana.
4. Herätyskristillinen keskustelu
Suomen Vapaakirkko on herätyskristillinen kirkkokunta. Kunnioitamme myös herätyskristillisiä teologeja. Kun opiskelin Suomen teologisella opistolla, systemaattisen teologian oppikirjamme kirjoittaja oli herätyskristitty anglikaaniteologi Alister McGrath. McGrath kannattaa avoimesti teististä evoluutiota.
Edesmennyt Suomen teologisen opiston rehtori Simo Lintinen sanoi Genesiksen kurssilla kannattavansa Raamatun alkulukujen tulkitsemista kuvakielellä. Hän oli sinä aikana aika innoissaan Vanhan testamentin tutkijan Bruce Waltken kirjoittamasta Genesiksen kommentaarista.
Waltke on todennut että mikäli todistusaineisto tukisi evoluutiota, sen kieltäminen tekisi evankelikaaleista omituisen kultin, joka ei vuorovaikuta maailman kanssa. Tämän sanominen julkisesti herätti kohun Yhdysvaltojen konservatiivisissa piireissä ja vei häneltä työpaikan Reformed Theological Seminaryssa.
Suomen Vapaakirkon kustantamo Päivä Oy on julkaissut useita herätyskristillisen presbyteeripastorin Timothy Kellerin kirjoittamia kirjoja. Keller ei näe evoluutioteorian hyväksymistä kristillisen uskon vastaisena. Keller erottaa toisistaan evoluution biologisena teoriana ja evoluution naturalistisena maailmankuvana. Hänen mukaansa usko evoluutioon edellisessä mielessä ja usko historialliseen Aadamiin ja Eevaan sekä historialliseen syntiinlankeemukseen ovat keskenään yhteensovitettavissa.
5. Miksi tunteet ovat mukana?
Evoluutioteoria liittyy laajempaan keskusteluun kristinuskon totuudesta. McGrath kirjoittaa että tiedettä on ihan aidostikin pyritty käyttämään edistämään ateismia. Vaikka hän viittaa esseessään ateismiin kallellaan oleviin teologeihin, olisi liian hyväuskoista ajatella että tutkijat olisivat täysin pyyteettömiä muillakaan aloilla. Olemme kaikki ihmisiä. Meitä täytyy vahtia ettemme aja omia intressejä epärehellisesti, oli kyseessä ateistit, kristityt, tai ketkä tahansa. Tämä vahtiminen on ollut alunperin länsimaisen tieteen idea. Asioiden tulee olla tarkistettavissa.
Evoluutioteoria liittyy yhteiskunnassamme kerrottuun sekulaariin narratiiviin tieteen voittokulusta ja ihmisen asemasta kosmoksessa. Tätä narratiivia kehityksestä ja edistyksestä on kerrottu Valistuksen ajoista saakka.
Evoluutio on läsnä lähes kaikkialla. Sen valossa tulkitaan paljon muutakin kuin lajien kehitystä. Ateistifilosofi Daniel Dennett näkee evoluution koskettavan biologian lisäksi myös mm. metafysiikkaa, epistemologiaa, etiikkaa, uskontoa ja jopa elämäntarkoitusta. Jos evoluutio on jollekulle noin merkittävä kysymys, niin on ymmärrettävää että sen kyseenalaistaminen voi herättää monenlaisia tunteita.
Toisaalta evoluutioteorian vastustaminen nousee osaltaan tämän narratiivin vastustamisesta. Osa kristityistä kokee evoluutioteorian uhkaavan omaa uskoaan. Taustalla on huoli siitä että jos evoluutiossa olisikin perää, Raamattu ei olisikaan totta vaan ateismi. Panokset tuntuvat siis suurilta. Kuitenkin sekä ateistinen propaganda, jossa evoluutiolla selitetään biologian lisäksi paljon muutakin todellisuutta, että joidenkin uskovien pelko siitä, että jos evoluutiota tapahtuu, kristinusko romahtaa kuin korttitalo, on yliyksinkertaistavaa mustavalkoista ajattelua.
Sekä tieteessä että kristinuskossa on kyse paljon monimutkaisemmasta, rikkaammasta ja kiinnostavammasta todellisuudesta. Kristinusko on ollut historiassa usein varsin tiedemyönteinen uskonto. Ensimmäiset yliopistot olivat roomalaiskatolisen kirkon perustamia ja rahoittamia. Reformaation myötä luonnontieteet saivat uutta innoitusta uskosta Jumalan luomistyöhön. Pitkin historiaa on ollut kristittyjä tieteenharjoittajia ja näin on myös tänään ja huomenna. Ateismi ei ole tiedettä vaan filosofiaa. Vaikka evoluutioteoria selittää osaa todellisuudesta, kysymys Jumalasta on aivan kokonaan toinen keskustelu.
6. Lopuksi
Näkisin että kristillisten seurakuntien sisällä olisi hyvä olla ainakin jonkinverran joustavuutta evoluutioteoriaan liittyen. Tämä säästäisi monia uskovia tarpeettoman voimakkaalta kognitiiviselta dissonanssilta konservatiivisen raamatuntulkinnan ja nykytieteen välillä. Tämän lisäksi tiukkaan kreationismiin liittyvät apologeettiset haasteet lievenisivät. Tämä voisi edelleen helpottaa evankeliumin levittämistä.
Kirkkohistorioitsija Mark Nollin mukaan Yhdysvaltojen evankelikaalien haluttomuus käsitellä ihmisen esihistoriaa juontuu fundamentalismista. McGrath toteaa että Britannian evankelikaaleilla on ollut myönteisempi tapa suhtautua tieteeseen (mm. raamattukritiikki ja luonnontieteet). Suomalaisena evankelikaalina toivoisin että hyödyntäisimme enemmän perinteemme akateemisesti ansioituneimpia edustajia. Tämä voisi auttaa meitä katselemaan asioita levollisemmin.
Gregory Boyd vetoaa evankelikaaleihin että emme olisi liian dogmaattisia edes historiallisen Aadamin ja Eevan suhteen. Hän itse on taipuvainen pitämään heitä historiallisina henkilöinä, mutta ei halua tehdä kysymyksestä liian suurta. Hän menetti uskonsa kun meni vastauskoontulleena yliopistoon väittelemään opettajan kanssa tieteestä. Hän löysi myöhemmin uskonsa uudelleen kun luki kypsempiä teologisia kirjoja.
Mielestäni seurakunnassa on silti tärkeää olla samalla nyt ja myös tulevaisuudessa aina tilaa myös erilaisia kreationistisia positioita kannattavia ihmisiä kohtaan. Myös nuoreen maailmankaikkeuteen uskovia ja evoluutioteoriaan jyrkän torjuvasti suhtautuvia tulee kunnioittaa kristillisessä seurakunnassa sen täysivaltaisina jäseninä. Näin siitä huolimatta vaikka näiden näkemysten taustalla olevat perustelut vaikuttaisivat olevan nykytieteen valossa kuinka naiiveja tahansa. Myös Eero Junkkaala antaa luvan lapsenkaltaiselle luottamukselle Raamattuun seurakunnassa, vaikka tieteen kentällä onkin luonnollisesti kokonaan toisenlaiset pelisäännöt.
Evoluutioteoriassa on kyse biologisesta teoriasta eikä kristinuskon ydinkysymyksestä. Kristillisten apologeettojen olisi nähdäkseni viisaampaa keskittää kreationismin puolustamisen sijaan rajallisia voimavarojansa enemmän muihin teologisiin kysymyksiin omassa kulttuurisessa kontekstissamme. Esimerkiksi filosofisen naturalismin (ateistinen maailmankuva) kriittinen tarkastelu voisi olla monelle aikamme ihmiselle huomattavasti relevantimpi kysymys kuin nykyfyysikoiden ja nykybiologien konsensusnäkemysten arvostelu. Haluan väärinymmärrysten välttämiseksi vielä toistaa sen että tässä kirjoituksessa en ottanut kantaa evoluutioteorian todenperäisyyteen. Sen arvioimiseen minulla ei ole edes akateemista koulutusta.
7. Lähteet
Boyd, G. A.
2013 ”Whether or not There was a Historical Adam,Our Faith is Secure.”
teoksessa: Four Views on the Historical Adam.
Grand Rapids, Zondervan.
Copan, P.
2005 The Days of Genesis: An Old-Earth View.
Areopagus Journal 5/2.
Dennett, D. C.
1996 Darwin’s Dangerous Idea: Evolution and the Meaning of Life.
New York, Simon & Schuster.
Erickson, M. J.
2013 Christian Theology (3. p.).
Grand Rapids, Baker Academic.
Grudem, Wayne
1994 Systematic Theology: An Introduction to Biblical Doctrine.
Leicester: Inter-Varsity Press.
Junkkaala, E.
2013 Alussa Jumala loi… Luomisusko ja tieteellinen maailmankuva.
Kauniainen, Perussanoma.
McGrath, A. E.
2003 ”Theology and the Futures of Evangelicalism”
teoksessa: The Futures of Evangelicalism (toim.).
Leicester, Inter-Varsity Press.
McGrath, A. E.
2005 Dawkinsin jumala: Geenit, meemit ja elämän tarkoitus.
Helsinki, Kirjapaja.
McGrath, Alister
2010 Science and Religion: A New Introduction, 2. painos.
Chichester: Wiley-Blackwell.
McGrath, A. E.
2011 Christian Theology: An Introduction (5. p.).
Chichester, Blackwell.
Noll, M. A.
1994 The Scandal of the Evangelical Mind.
Grand Rapids, Eerdmans.
https://biologos.org/common-questions/how-was-the-genesis-account-of-creation-interpreted-before-darwin
(viitattu 15.9.2022)
https://biologos.org/articles/creation-evolution-and-christian-laypeople
(viitattu 15.9.2022)
https://www.christianitytoday.com/news/2010/april/ot-scholar-bruce-waltke-resigns-following-evolution.html
(viitattu 15.9.2022)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti