Varhaisia kristillisiä opillisia keskusteluja käytiin antiikissa erityisesti klassisen kreikan kielellä. Se oli Itä-Rooman ajattelijoiden keskuudessa oman aikakautensa ”tieteen”, eli filosofian, kieli. Lisäksi käytettiin myös latinaa, Länsi-Rooman hallinnon kieltä. Nämä kielet sisältävät luonnollisesti oman aikansa älyllisiä kategorioita ja kulttuurisia vaikutteita. Samalla kristityt ajattelijat loivat Raamatun ja seurakunnan kokemuksen pohjalta myös uusia sanoja, ja tapoja, puhua Jumalasta.
keskiviikko 7. elokuuta 2024
Alkukirkon trinitaarisesta teologiasta
sunnuntai 4. elokuuta 2024
Hieman ajatuksia kolminaisuusopista
Käsitys Jumalan Kolminaisuudesta yhdistää kaikkia oikeaoppisia (tai oikeinylistäviä) kristillisiä kirkkokuntia halki ajan ja paikan. Sana ortodoksia tulee kreikan sanoista ὀρθός (orthos), ”oikea”, sekä δοξάζω (doxazo), ”antaa kunnia”. Oppi pyhästä Kolmiyhteydestä on luonteeltaan katolinen oppi. En viittaa sanalla tässä kohden (ainoastaan) Rooman kirkkoon, vaan siihen, että kolminaisuusoppi on keskeinen osa yleistä/yhteistä (lat. catholicus) kristillistä oppia. Jumalan Kolminaisuuden tunnustavat niin roomalaiskatoliset, ortodoksit kuin perinteiset protestantit.
perjantai 2. syyskuuta 2022
Lunastus merkitsee, että kuulumme Jumalalle
Uusi testamentti kuvaa Jeesuksen kuolemaa lunnaina. Kreikan sanan lytron perusmerkitys on hinta, jolla ihminen ostetaan vapaaksi.
Uuden testamentin aikana vapaaksi lunastettava saattoi olla orja tai sotavanki. Omana aikanammekin puhutaan lunnaista panttivankien vapauttamisen yhteydessä.
keskiviikko 31. maaliskuuta 2021
Armo on peräisin toisesta todellisuudesta
Nuorena tunsin oloni usein epävarmaksi. Tässä oli taustana lapsuuteni kokemukset. Isänisäni jäi lapsena orvoksi ja oli sotainvalidi. Isälläni ei ollut helppo lapsuus. Isälleni ei ollut helppoa osoittaa hyväksyntää myöskään minulle.
Tultuani uskoon 17-vuotiaana minulle tuli tärkeäksi ajatus siitä, että olen Jumalan, taivaallisen Isäni hyväksymä. Vaikka pidin tätä ajatusta totena, minun oli kuitenkin vaikea kokea oloani täysin Jumalan hyväksymäksi. Vanhemmat kristityt puhuivat armosta ja tiedollisesti hyväksyin ajatuksen, mutta se ei oikein tullut läpi kokemukseeni.
torstai 7. tammikuuta 2021
Kristuksen inkarnaatio
Enkeli vastasi: ”Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi.” (Luuk. 1:35)
Neitseestäsyntyminen liittyy Raamatussa ja kristillisessä perinteessä Jeesuksen jumaluuteen ja ihmisyyteen. Sana tuli lihaksi, ikuinen ajalliseksi, Jumala syntyi ihmiseksi. Teologiassa tästä tapahtumasta käytetään nimitystä inkarnaatio. Sana tulee latinasta ja tarkoittaa lihaan tulemista, ruumillistumista, ihmiseksi tulemista.
Neitseestäsyntyminen liittyy laajempaan kokonaisuuteen, Raamatun suureen kertomukseen pelastushistoriasta. Useissa Raamatun teksteissä puhutaan Jumalan ihmiseksi tulemisesta. Tämä isompi kuva sopii hyvin yhteen neitseestäsyntymisen kanssa.
torstai 10. joulukuuta 2020
Pelastus
Kristinusko perustuu Jumalan pelastustekoihin historiassa. Apostolisessa uskontunnustuksessa tunnustamme uskomme Kristukseen, joka ”kärsi Pontius Pilatuksen aikana”. Näin uskontunnustus liittää Jeesuksen kerran tapahtuneeseen historiaan, aikaan ja paikkaan.
Kristityillä on ollut historian aikana erilaisia näkemyksiä ja painotuksia pelastuksesta. Kaikki todelliset kristityt ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että Jeesuksen elämä, kuolema ja ylösnousemus tuovat meille syntien anteeksiantamuksen ja ikuisen elämän lahjan ja että Jumala tahtoo myös uudistaa meidät.
sunnuntai 20. toukokuuta 2018
Apostolinen uskontunnustus osa 1 - Minä uskon
Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 20.05.2018
Aloitamme uuden opetussarjan. Olen saanut sydämelleni, ja minulta on myös pyydetty, että opettaisin apostolisesta uskontunnustuksesta. Toivon, että tämän yhteisen matkan myötä valmiutemme ymmärtää kristillistä perinnettä ja arvioida kristillistä julistusta vahvistuu. Tarkastelemme yhdessä sitä kristillistä oppia, jota apostolinen uskontunnustus jäsentää.