Kohti lain henkeä kirjaimen läpi

Suomen Viikkolehti 2/23

Vanha testamentti oli Jeesuksen ja varhaisten kristittyjen Raamattu, josta Jeesuksella oli korkea käsitys. Hän piti pyhiä kirjoituksia luotettavina, totuudellisina, arvovaltaisina ja Hengen inspiroimina. Tämä näkyy myös Vuorisaarnassa.

Jeesus torjuu ajatuksen, että hän tekisi tyhjäksi Vanhan testamentin. Hän ei tullut kumoamaan tai siirtämään syrjään sen opetuksia vaan täyttämään tai toteuttamaan sen mitä Vanhassa testamentissa kirjoitettiin. (Matt. 5:17)

Jos siis haluamme ymmärtää Jeesusta ja Uutta testamenttia, on välttämätöntä tuntea Vanhaa testamenttia. Jeesus toimi ja opetti sen pohjalta. Tulkinnallisista haasteista huolimatta meillä tulee olla kunnioittava asenne Vanhaa testamenttia ja sen ohjeita kohtaan.

Matteuksen evankeliumi 25:31-46: Viimeinen tuomio

Suomen Viikkolehti 28.07 2022

Jeesus korostaa Matteuksen evankeliumin 25. luvussa hereillä olemisen tärkeyttä. Meidän tulee valvoa ja odottaa Herramme paluuta. Jaejakson kuvausta helvetistä ikuisena tulena ei ehkä tule ymmärtää kirjaimellisesti, vaan kielikuvana. Kadotusta kuvataan toisaalla pimeytenä. Meidän kokemuksessamme tuli kuitenkin valaisee.

Kadotus on silti vakava asia, ja on surullista, että osa ihmisistä päätyy sinne. Kadotusta ei ole tarkoitettu ihmisiä varten, vaan langenneita enkeleitä varten. Kenenkään ihmisen ei tarvitsisi mennä kadotukseen, koska meillä on Jeesus, joka on tullut pelastamaan meidät sieltä. Jumalan valtakunta on varattuna kaikille, jotka tahtovat vastaanottaa Kristuksen.

Herodeksen valtakuntaan syntyi uhkaava kilpailija

Suomen Viikkolehti 20.12 2021

Matteus 1:18-2:20: Matteuksen jouluevankeliumi

Joulu on kristittyjen suurin juhla heti pääsiäisen jälkeen. Jouluna juhlimme inkarnaation ihmettä. Jumala tuli yhdeksi meistä. Hän tuli kaltaiseksemme ihmiseksi pelastaakseen meidät. Jeesuksen tuoma pelastus ei ollut aikansa messiasodotuksen tavoin sotilaallis-poliittista. Jeesus tuli poistamaan ne esteet, jotka erottavat meidät Jumalasta. Kyse on hengellisestä todellisuudesta — pelastus synnin, kuoleman ja Pahan vallasta.

Matteus 7:7-11: Olkaamme rukouksessa kestäviä

Suomen Viikkolehti 19.10 2021 

Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen pyytävä saa ja jokainen etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan. Ei kai kukaan teistä anna pojalleen kiveä, kun hän pyytää leipää? Tai käärmettä, kun hän pyytää kalaa? Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin paljon ennemmin teidän taivaallinen Isänne antaa hyvää niille, jotka sitä häneltä pyytävät. (Matt:7:7–11)

Suhde Jumalaan on kristinuskon ydin. Jeesus rohkaisee meitä rukoilemaan Jumalaa lapsenkaltaisella luottamuksella. Hän lupaa meille, että taivaallinen Isä kuulee meitä. Hän välittää meistä syvästi. Saamme anoa häneltä kaikkea sitä hyvää, mitä tarvitsemme.

Kylväjävertaus

Suomen Viikkolehti 26.05 2021 

Matteus 13:1–9, 18–23 

Ottakaa vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi pelastaa teidän sielunne. Toteuttakaa sana tekoina, älkää pelkästään kuunnelko sitä. (Jaakob 1:21–22) 

Jeesus meni vesille ja asettui lähelle järven rantaa. Näin hän saattoi puhua luonnon akustiikan avustamana suurelle joukolle yhdellä kertaa. Jeesus opetti Jumalan valtakunnan periaatteita ottamalla vertauksen läheltä kuulijoiden elämää. Maanviljelys oli Galileassa työntäyteistä arkista aherrusta.

Sana ”vertaus” on käännös kreikan sanasta, joka tarkoittaa kirjaimellisesti asioiden asettamista rinnakkain. Taustalla on heprean sana, joka tarkoittaa kuvainnollista puhetta. Jeesuksen vertausten tulkinnassa on tärkeä nähdä ne alkuperäisessä historiallisessa ja kulttuurisessa asiayhteydessään. Tässä on apuna se, että Jeesus selitti myöhemmin opetuslapsille, mitä hän tarkoitti vertauksella.

Matteus 17:1–8: Kristuksen kirkastuminen

Suomen Viikkolehti 20.01 2021

”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt. Kuulkaa häntä!” (Matt. 17: 5b)

Muutos on aina haastavaa. Tutut asiat tuovat turvallisuuden tunnetta. Maailma kuitenkin muuttuu nopeasti ja meidänkin on reagoitava muutokseen niin yksilöinä kuin yhteisöinä. Kristuksen kirkastumisessakin oli kyse muutoksesta, jonka opetuslapset kohtasivat.

Jumala haastaa meitä muuttumaan myös tänään. Meidän tulee antaa Raamatun tekstien haastaa yhä uudelleen ymmärrystämme uusissa tilanteissa. Jumala on aina enemmän kuin saatamme käsittää. Meidän tulee antaa hänen näyttää meille enemmän itsestään.

Matteus 4:1-11: Kristuksen kiusaukset

Suomen Viikkolehti 13.01 2021

Mutta Jeesus vastasi: ”On kirjoitettu: ’Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.’” (Matt. 4:4)

Raamatun kertomus puhuu Kristuksen kiusauksista, ei suoraan meidän elämästämme. Voimme kuitenkin oppia Jeesuksen esimerkin avulla miten meidän tulee toimia kiusauksissa. Jeesus vetosi Raamatun teksteihin. Meidänkin tulee viipyä niiden äärellä ja tarkata Jumalan puhetta.

Viimeisestä tuomiosta

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla pe 5.6.2020

Matteuksen evankeliumi 25:31-46

Nykykulttuurissa on totuttu ajatukseen siitä että kaikki on suhteellista. Jeesus ja hänen varhaiset seuraajansa vaikuttavat totuusväitteineen tänä päivänä monien mielestä ja aikamme henkeen verrattuna hyvin ehdottomilta. Erityisesti ajatus kadotuksesta on monelle aikamme ihmiselle todella vastenmielinen ajatus.

Kristuksen kirkastuminen

Puhe Viitasaaren vsrk:lla 7.11.2015 

Matteus 17:1-8 

Muuttuminen on aina haastavaa. Tutut asiat tuovat turvallisuudentunnetta. Viitasaaren vapaasrk on kohtaamassa aika isoja muutoksia. Uskon, että Jumala on kuitenkin tässä mukana. Lukemamme teksti puhuu Kristuksen kirkastumisesta. Silloinkin oli kyse muutoksesta, jonka Jeesuksen seuraajat kohtasivat. Jumala haastaa myös meitä tämän päivän Jeesuksen seuraajia muuttumaan. Roomalaiskirjeen 12 luvussa Paavali kehottaa meitä muuttumaan ja uudistumaan mieleltämme. Siellä on sama kreikan sana, mitä käytetään Kristuksen kirkastumisen yhteydessä.

Kahdesta rakentajasta

Matteus 7:24-29 

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla to 10.5.2018 

Jeesus on asettanut Vuorisaarnassa vastakkain kahdenlaisen vanhurskauden, tekopyhän ja aidon. Hän on verrannut kahdenlaisia aarteita, maanpäällisiä ja taivaallisia. Hän on puhunut kahdesta erilaisesta tiestä, leveästä ja kapeasta. Hän on kertonut kahdenlaisista profeetoista, oikeista ja vääristä. Tässä hän kuvaa meille kahta erilaista perustusta.

Vääristä profeetoista

Matteus 7:15-23 

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 22.4.2018 

Aiemmin Vuorisaarnassa Jeesus varoitti meitä seurakunnan ulkoa tulevasta vaarasta – vainosta. Tässä hän puhuu seurakunnan sisältä tulevasta vaarasta – vääristä profeetoista ja epäaidosta opetuslapseudesta. Kun sovellamme tekstiä omaan aikaamme, kyse on profeettoina esiintyvien ihmisten lisäksi myös raamatunopettajista, pastoreista, hengellisistä johtajista - kaikista, jotka puhuvat meille Jumalan nimessä. Kyse on niistä, jotka väittävät olevansa Jeesuksen seuraajia, vaikka todellisuudessa eivät ole Kristuksen opetuslapsia.

Kahdesta portista ja tiestä

Matteus 7:13,14 

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla 15.4.2018 

Jeesus kuvaa tässä tekstissä kahta porttia ja kahta tietä. Ensimmäinen tie on lavea eli leveä tie, tie ilman rajoituksia. Sillä tiellä ei tarvitse välittää Kristuksesta ja hänen opetuksistaan. Lavealla tiellä on runsaasti tilaa erilaisille uskonnollisille käsityksille ja eettisille näkemyksille. Toinen tie on kapeampi. Sillä tiellä on rajoituksia. Kapealla tiellä Jumalan ilmoitus määrittelee ja rajaa totuutta. Tällä tiellä on vähemmän tilaa moniarvoisuudelle ja erilaisille opillisille mielipiteille. Kapea tie voi olla yksinäisempi tie. Se ei ole yhtä suosittu kuin leveä tie.

Kultaisesta säännöstä

Matteuksen evankeliumi 7:12; 22:34-40 

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 18.3.2018 

Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat. 

Tulemme Vuorisaarnan opiskelussa kultaiseen sääntöön. Kultainen sääntö on yksinkertainen, mutta syvällinen ja toimiva yleisperiaate. Kultaisessa säännössä ja rakkauden kaksoiskäskyssä kiteytyy Raamatun käskyt ja kristillinen etiikka. Kultaisen säännön noudattaminen vaatii empatiaa eli myötätuntoa ja kykyä asettua toisen asemaan.

Pyytämisestä

Matteus 7:7-11 

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 11.3.2018 

Jeesus siirtyy Vuorisaarnassa ihmissuhteista jumalasuhteeseen. Kristinuskossa suhde Jumalaan on aivan ytimessä. Jeesus rohkaisee meitä rukoilemaan lapsenkaltaisella luottamuksella Jumalaa. Hän lupaa meille, että Taivaallinen Isä kuulee meitä ja välittää meistä syvästi. Saamme anoa häneltä kaikkea sitä hyvää mitä me tarvitsemme.

Tuomitkaa oikein

Matteuksen evankeliumi 7:1-6 

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 11.2.2018 

Jeesus keskittyy Vuorisaarnassa seuraavaksi ihmissuhteisiin. Kristinusko ei ole individualistinen, eli korosteisen yksilökeskeinen, uskonto. Ihmissuhteilla on kristinuskossa keskeisen tärkeä merkitys. Tämä koskee niin uskonyhteisön sisäisiä, kuin myös sen ulkopuolisia ihmissuhteita. Tiedämme sen, että ihmissuhteet eivät ole aina helppoja. Itse asiassa ne voivat usein olla hyvinkin haastavia. Jeesuksen sanat älkää tuomitko liittyvät juuri ihmissuhteisiin. Nämä sanat ovat hyvin tunnetut Raamatun sanat, mutta usein väärinymmärretyt.

Murehtimisesta

Matteuksen evankeliumi 6:25-34 KR38 

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 4.2.2018 

Sentähden minä sanon teille. Näillä sanoilla Jeesus liittää lukemamme jaejakson edelliseen jaejaksoon, joka puhui mammonasta. Hän ikäänkuin sanoo: ”Älkää murehtiko, sillä keskityttehän te katoamattomiin aarteisiin katoavaisten sijaan.” Me kristityt emme odota maallisilta rikkauksilta elämän syvintä täyttymystä, vaan pidämme Jumalaa tärkeimpänä päämäränä ja korkeimpana hyvänä. Maalliset aarteet eivät kestä ikuisesti, mutta Jumalan valtakunta kestää ikuisesti.

Mammona vai Jumala?

Matteuksen evankeliumi 6:19-24 

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 28.1.2018 

Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Mitä Jeesus oikein mahtaa tarkoittaa sanoillaan? Voisimme kysyä ensin, mitä hän ei tarkoita. Jeesus ei tarkoita sitä, että jokaisen kristityn tulisi antaa kaikki omaisuutensa hyvätekeväisyyteen tai lähetystyöhön. Jo Raamatun aikaan tämänkaltainen kaiken antaminen oli hyvin harvinaista ja poikkeuksellista.

Paastosta

Matteus 6:16-18 

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 14.1.2018 

Olemme tänään Vuorisaarnassa paastoa koskevassa kohdassa. Haluan suositella yhtä pientä kirjaa. Sen on kirjoittanut ruotsalainen kirkkohistorioitsija Peter Halldorf. Se on Päivän kustantama ja sen nimi on ”Näin avautuu paasto”.

Kylväjävertaus

Matteus 13:1-9, 18-23 

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su  7.1.2018 

Tarkastelemme tänään hieman sitä, mitä Jeesus opettaa meille Jumalan valtakunnasta kylväjävertauksessa. Sana ”vertaus” on käännös kreikan sanasta parabolē, joka tarkoittaa kirjaimellisesti asioiden asettamista rinnakkain. Taustalla on heprean sana māshāl, joka tarkoittaa kuvainnollista puhetta.

Anteeksiantamisesta

Matteus 6:14-15
Matteus 18:15-17, 21-35 

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 5.11.2017 

Jatkamme Vuorisaarnan opiskelua. Tällä kertaa aiheena on anteeksiantaminen. Käsiteltävä aihe on tärkeä. Siksi viivymme siinä hieman pidempään. Olen saanut tähän puheeseen ajatuksia muunmuassa Dianne Collardin kirjasta ”Päätän antaa anteeksi”. Kyseessä on Päivän kustantama kirja. Sain tämän teoksen Viitasaaren helluntaiseurakunnan pastorilta Rahkosen Jukalta lahjaksi. Collardin poika murhattiin ja hän koki Raamatun perusteella, että hänen tulee antaa anteeksi. Hän jakaa teoksessa löytämiään asioita matkallaan anteeksiantamukseen.