Pyytämisestä

Matteus 7:7-11 

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 11.3.2018 

Jeesus siirtyy Vuorisaarnassa ihmissuhteista jumalasuhteeseen. Kristinuskossa suhde Jumalaan on aivan ytimessä. Jeesus rohkaisee meitä rukoilemaan lapsenkaltaisella luottamuksella Jumalaa. Hän lupaa meille, että Taivaallinen Isä kuulee meitä ja välittää meistä syvästi. Saamme anoa häneltä kaikkea sitä hyvää mitä me tarvitsemme.

Pyytäkää... etsikää... kolkuttakaa. Nämä verbit ovat tässä preesens-muodossa. Uuden testamentin kreikan preesens-muoto kuvaa jatkuvaa, meneillään olevaa tekemistä.

Jeesus vertaa jumalasuhdetta vanhemmuuteen. Meissä ihmisissä on pahuutta, mutta myös hyvyyttä. Olemme syntisiä, mutta silti teemme hyvää niille, joista välitämme, kuten lapsillemme. Jumala on läpensä hyvä. Johannes kirjoittaa 1. kirjeessään luvussa 1 jakeessa 5: Jumala on valo, hänessä ei ole pimeyden häivää. 

Jeesus käytti rukouksen yhteydessä Jumalasta aramean kielen sanaa abba. Kyseessä on perheen parissa käytetty termi. Lapset käyttivät sitä isästään. Sana on lämmin ja kuvaa läheisyyttä. Juutalaiset eivät käyttäneet tätä sanaa puhuessaan Jumalalle. Jeesus opetti seuraajiaan käyttämään tätä sanaa rukouksessa. Jumala välittää meistä enemmän kuin kukaan ihminen kykenee.

Jesaja 49:15: Unohtaako äiti rintalapsensa, unohtaisiko hoivata kohtunsa hedelmää? Vaikka hän unohtaisikin, minä en sinua unohda.  

Tultuani uskoon Jeesuksen sanat siitä, että Jumala antaa omilleen ainoastaan hyviä lahjoja rohkaisi minua rukoilemaan mm. kielilläpuhumisen lahjaa. Tajusin, että Jumala ei anna lapsilleen huonoja lahjoja. Me saamme anoa Jumalalta.

Jaakob 4:2: Teillä ei ole, sentähden ettette ano. (KR38)

Olemme varmaan kaikki kokeneet sen että kaikkiin rukouksiimme emme ole saaneet vastausta. Ainakaan sellaista vastausta kuin mitä olisimme odottaneet ja toivoneet. Rukous ei ole maaginen riitti, jolla yritämme saada asioita tapahtumaan. Jumala on täysin vapaa toimija. Hän tekee asioita tahtonsa mukaisesti ja myös toisin kuin pyydämme. Tämä voi itse asiassa olla helpottavaa tiedostaa. Jumala on meitä viisaampi. Hän tietää meitä paremmin. Meidän ei tarvitse pelätä rukoilla. Jos lapsi pyytäisi isältään käärmettä, isä ei sitä hänelle antaisi, koska hän rakastaa lastaan.

Edesmennyt anglikaanikirkon pastori John Stott on sanonut: ”Jumala ei anna meille asioita, jotka ovat huonoja meille tai toisille, suoraan tai epäsuoraan, välittömästi tai ajan myötä.”

Jaakob 1:17: Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa. (KR 38)

Jaakob korostaa myös oikeita tarkoitusperiä rukouksen suhteen, Jaakob 4:3: Vaikka pyydätte, te ette saa, koska pyydätte väärässä tarkoituksessa, kuluttaaksenne kaiken mielihaluissanne.  

Eli motiiveillakin on merkitystä rukouksessa. Meidän tulee myös uskoa. Jumala voi kyllä vastata myös ei-uskovien rukouksiin ja myös meidän uskovien epäuskoisiin rukouksiin, mutta Raamatussa meitä kuitenkin kehoitetaan anomaan uskossa.

Jaakob kirjoittaa 1:5,6: Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä, sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta. Mutta pyytäköön uskossa, lainkaan epäilemättä. 

Toistan sen, että meidän on hyvä tiedostaa, että meidän uskomme ja rukouksemme eivät saa itsessään asioita tapahtumaan. Jumala itse vaikuttaa tahtonsa mukaisia asioita ja vastaa rukouksiimme suvereenisti miten parhaaksi näkee ja hän toimii myös rukouksistamme riippumatta. Meidän uskomme ei ole myöskään aina täydellisen vakaata ja vahvaa. Uskoamme koetellaan elämän aikana monet kerrat. Sen kautta uskomme myös kasvaa ja vahvistuu ja osoittautuu aidoksi.

Markuksen evankeliumissa on mielenkiintoinen kertomus luvussa 9. Opetuslapset eivät kyenneet vapauttamaan poikaa pahasta hengestä. Jeesus saapui paikalle ja epätoivoinen isä vetosi häneen sanoen: ”Sääli meitä ja auta, jos sinä jotakin voit!" Jeesus vastasi: "Jos voit? Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo." Ja pojan isä huusi: "Minä uskon! Auta minua epäuskossani!" Miehellä oli epäilyksistä huolimatta halu uskoa. Ja Jeesushan auttoi. 

Jeesus sanoi, että sinapinsiemenen kokoinen usko voi siirtää vuoria. Vuoret kuvasivat rabbiinisissa teksteissä vaikeuksia. Oleellisinta ei ole uskon määrä vaan uskon kohde. Laitamme toivomme elävään Jumalaan, emme omaan uskoomme. Saamme tulla Jumalan eteen täysin alastomina ja paljaina. Meidän ei tarvitse peittää mitään. Jumala tuntee meidät täysin. Saamme tiedostaa hänen läsnäolonsa ja ikään kuin nähdä näkymättömän.Hän vahvistaa meitä.

Otan esille vielä yhden näkökohdan. Meidän tulee rukoilla lannistumatta. Luukas 11:5-8, Jeesus sanoi: "Kuvitelkaa, että joku teistä menee keskellä yötä ystävänsä luo ja sanoo: 'Veli hyvä, lainaa minulle kolme leipää. Eräs ystäväni poikkesi matkallaan luokseni, eikä minulla ole tarjota hänelle mitään.' Toinen vastaa sisältä: 'Älä häiritse minua. Ovi on jo lukossa, ja minä olen nukkumassa lasten kanssa. En minä voi nousta antamaan mitään.' Mutta minä sanon teille: vaikka hän ei nousisikaan antamaan toiselle leipää pelkkää ystävyyttään, hän kuitenkin tekee sen, kun tämä hellittämättä pyytää, ja hän antaa niin paljon kuin toinen tarvitsee.” 

Luukas 18:2-8 Jeesus jatkaa samasta teemasta: ”Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei pelännyt Jumalaa eikä piitannut ihmisistä. Samassa kaupungissa eli myös leskivaimo, joka tavan takaa tuli tuomarin luo pyytämään: ’Ratkaise jo asiani, tuomitse riitapuoleni.’ Pitkään aikaan tuomari ei suostunut. Sitten hän kuitenkin ajatteli: ’Kaukana siitä, että pelkäisin Jumalaa tai piittaisin ihmisistä, mutta tästä leskestä on minulle vaivaa. Minä autan häntä saamaan oikeuden, muuten hän ennen pitkää repii minulta silmät päästä.’” 

Herra sanoi: "Huomatkaa: noin ajatteli väärämielinen tuomari. Tottahan sitten Jumala hankkii oikeuden valituilleen, jotka päivin ja öin huutavat häntä avuksi. Hänkö viivyttäisi apuaan? Minä sanon teille: hän hankkii heille oikeuden viipymättä. Mutta kun Ihmisen Poika tulee, löytääkö hän uskoa maan päältä?" 

Näiden molempien Jeesuksen vertauksen tarkoituksena on luoda kontrastia toisaalta sellaisten ihmisten välille, jotka ovat haluttomia antamaan omastaan ja auttamaan, ja toisaalta Jumalan välille, joka antaa anteliaasti jokaiselle ja on aina altis auttamaan meitä.

Meidän ei tule väsyä. Jumalalla on usein erilaiset aikataulut kuin meillä ihmisillä. Pyydetään Jumalalta kestävinä. Etsitään Jumalaa ja hänen valtakuntaansa ja vanhurskauttaan. Kolkutetaan Taivaan ovea. Anotaan oikeista motiiveista. Luotetaan, että Jumala kuulee ja auttaa. Ollaan rukouksessa kestäviä.