Vertauksia Jumalan valtakunnasta

Puhe Äänenkosken vapaasrk:lla su 21.1.2024

Markus 4:10-12, 21-32

Jeesus opetti paljon vertauksin. Kun Jeesus oli yksin niiden kahdentoista ja muiden seuraajiensa kanssa, he kyselivät vertausten selityksiä. Syy sille miksi Jeesus käytti vertauksia oli, että hän tahtoi samanaikaisesti ilmoittaa Jumalan valtakunnan salaisuuden ja kätkeä sen.

Todellisille opetuslapsille vertaukset avasivat valtakunnan sanomaa. Mutta niille, jotka suhtautuivat Jeesukseen ja hänen sanomaansa torjuvasti, vertaukset kätkivät valtakunnan salaisuutta. Vertaukset siis seuloivat kuulijoita. Kyse ei ollut vain tiedollisesta ymmärtämisestä, vaan siitä, tahtoiko kuulija avautua Jeesukselle ja hänen sanomalleen.

Fariseus ja publikaani temppelissä

Puhe Äänekosken vapaasrk:lla su 2.10.2022

Luukkaan evankeliumi 18:9-14

Suomen ortodoksisen kirkon edesmennyt arkkipiispa Paavali antaa kirjassaan ”Miten uskomme - ortodoksinen paimenkirje” ohjeita rukoukseen. Luen niistä tässä kolme:

”Aloita joka päivä rukouksesi nöyrästi kuin tekisit sen ensimmäistä kertaa; rukoilemisesta ei kerry korkoa, sanovat isät. - - Ainoa tunne, johon rukoillessa tulee tietoisesti pyrkiä, on katumuksen ja arvottomuuden tunne; muut tunteet ovat Jumalan armolahja, jonka hän suo meille nöyrtymisemme määrän mukaan. - - Pidä sydämesi vapaana vihasta, kateudesta ja tuomitsevista ajatuksista, että Jumala kuulisi rukouksesi; anna anteeksi kaikille, että Jumala sinulle anteeksi antaisi ja ole armahtavainen kaikkia kohtaan, että Jumala sinua armahtaisi. Syystä isät sanovat: Lähimmäisessä on pelastuksesi.”

Hyvä paimen

Suomen Viikkolehti 17.08 2021

Johannes 10: ”Minä olen hyvä paimen, oikea paimen, joka panee henkensä alttiiksi lampaiden puolesta” (10:11). 

Jeesuksen vertaus paimenesta ja lampaista sijoittuu pieneen juutalaisyhteisöön. Suurimmalla osalla perheistä oli muutama lammas. Kylässä oli pieniä aidattuja pihoja, joissa lampaita pidettiin. Useilla talouksilla oli yhteinen paimen — usein perheen poikia tai tyttöjä. Joskus palkattiin ulkopuolinen.

Joka aamu lampaat vietiin laiduntamaan ulos. Koska paimen oli tuttu, ovenvartija avasi hänelle oven, ja paimen saattoi kutsua lampaitaan. Lampaat tunsivat hänen äänensä ja seurasivat perässä. Varkaan täytyi sen sijaan kiivetä aidan yli, koska ovenvartija ei päästänyt häntä sisään. Lampaat eivät tunnistaneet vieraan ääntä ja pakenivat.

Lampailla oli ulkona lammastarha. Se oli tehty päällekkäin kasatuista kivistä, joiden päälle oli asetettu piikkipensaita suojaksi pedoilta. Lammastarhassa ei ollut kattoa eikä ovea. Paimen nukkui oviaukolla. Hän oli siten lammasten ovi.

Luuk. 15:1-3, 11-32: Tuhlaaja-Isä

Suomen Viikkolehti 09.08 2021 

Tuhlaajaisä ja nuorempi poika

Luukkaan evankeliumin luvussa 15 on kolme vertausta:  vertaus kadonneesta lampaasta, vertaus kadonneesta hopearahasta ja vertaus kahdesta kadonneesta pojasta ja heidän käsittämättömän anteliaasta ja armollisesta isästään. Käsittelemme niistä kolmatta.

Kylväjävertaus

Suomen Viikkolehti 26.05 2021 

Matteus 13:1–9, 18–23 

Ottakaa vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi pelastaa teidän sielunne. Toteuttakaa sana tekoina, älkää pelkästään kuunnelko sitä. (Jaakob 1:21–22) 

Jeesus meni vesille ja asettui lähelle järven rantaa. Näin hän saattoi puhua luonnon akustiikan avustamana suurelle joukolle yhdellä kertaa. Jeesus opetti Jumalan valtakunnan periaatteita ottamalla vertauksen läheltä kuulijoiden elämää. Maanviljelys oli Galileassa työntäyteistä arkista aherrusta.

Sana ”vertaus” on käännös kreikan sanasta, joka tarkoittaa kirjaimellisesti asioiden asettamista rinnakkain. Taustalla on heprean sana, joka tarkoittaa kuvainnollista puhetta. Jeesuksen vertausten tulkinnassa on tärkeä nähdä ne alkuperäisessä historiallisessa ja kulttuurisessa asiayhteydessään. Tässä on apuna se, että Jeesus selitti myöhemmin opetuslapsille, mitä hän tarkoitti vertauksella.

Tuhlaajapoika

Puhe Viitasaaren helluntaisrk:lla su 26.5.2019

Luukkaan evankeliumi 15:11-32

Luukkaan evankeliumin luvussa 15 on kolme vertausta - vertaus kadonneesta lampaasta, vertaus kadonneesta hopearahasta ja vertaus kahdesta kadonneesta pojasta ja heidän käsittämättömän anteliaasta ja armollisesta isästään. Keskitymme tässä vertauksista kolmanteen.

Kylväjävertaus

Matteus 13:1-9, 18-23 

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su  7.1.2018 

Tarkastelemme tänään hieman sitä, mitä Jeesus opettaa meille Jumalan valtakunnasta kylväjävertauksessa. Sana ”vertaus” on käännös kreikan sanasta parabolē, joka tarkoittaa kirjaimellisesti asioiden asettamista rinnakkain. Taustalla on heprean sana māshāl, joka tarkoittaa kuvainnollista puhetta.

Laupias samarialainen

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 6.11.2016

Luukas 10:25-37

Kristinusko ja diakonia on kuulunut jo Uuden testamentin ajoista yhteen. Tekstimme lainopettaja teki hyvän kysymyksen Jeesukselle: Opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta saisin omakseni iankaikkisen elämän? Hän kysyi miten päästä Jumalan valtakuntaan, miten kokea pelastus. Jeesus vastasi, että ratkaisevan tärkeää on, mitä kirjoituksissa sanotaan: Mitä laissa sanotaan? Mitä sinä itse sieltä luet?