Vieraskynä Heikki Hynninen: Evankeliumien luotettavuus

Luento Viitasaaren vapaasrk:lla la 9.8.2025

Tervetuloa kaikille! Täytyy taas todeta että on todella mahtavaa että saan olla taas teidän kanssanne. Tästä on muotoutumassa jo traditio että tulen Joensuusta tänne Keski-Suomeen. Evankeliumien luotettavuus on tärkeä teema, sillä joskus nykykeskustelussa saattaa olla käsitys että me kristityt uskomme satuihin, että uskomme Raamattuun ja evankeliumeihin ilman todisteita. Tarkoitukseni on avata tässä sitä missä määrin evankeliumeihin voi luottaa historiallisina lähteinä.

Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarna

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 15.4.2025

Johannes Krysostomos oli Konstantinopolin patriarkka. Hän on idän merkittävimpiä kirkkoisiä. Hän eli noin vuodesta 347 vuoteen 407. Krysostomos tarkoittaa "kultasuu". Hän oli lahjakas puhuja. Hänet karkoitettiin jonkun kerran virastaan. Hän puhui paljon köyhien puolesta. Hän oli Jumalalle antautunut. Näin pääsiäisen tienoilla luen hänen pääsiäissaarnansa meille. Teksti löytyy ortodoksi.net verkkosivustolta.

Vieraskynä Heikki Hynninen: Kristinusko ja maailmanuskonnot

Luento Viitasaaren vapaasrk:lla 10.2.2024

Tervetuloa tähän iltaan. On aina todella hienoa olla täällä Viitasaarella. Olen saanut käydä luonanne useampana vuonna. Ne ovat aina olleet siunaavia kokemuksia. Tarkoitukseni on puhua tänään muista uskonnoista ja kristinuskosta. Kristinusko on joutunut, ja joutuu yhä enemmän, olemaan täällä Suomessakin muiden uskontojen ja ideologioiden kanssa vuorovaikutuksessa.

Yksi syy siihen, miksi meidän on hyvä olla perillä muista uskonnoista on se, että maahanmuuton, matkustelun ja internetin kautta muut uskonnot johdannaisineen ovat yhä enemmän keskuudessamme, ehkä jopa naapurissamme. Nämä kolme maailmanuskontoa, joita käymme läpi: islam, hindulaisuus ja buddhalaisuus, ovat kristinuskon jälkeen kolme kristinuskon jälkeen suurinta virtausta. Niillä on todella paljon kannattajia.

Jumalan valtakunnasta

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 17.9.2024

Kolossalaiskirje 1:12

Jumalan valtakunnassa on kyse Vanhassa testamentissa luvatun messiaanisen siunauksen ajan toteutumisesta. Kyse on Jumalan kuninkuudesta, hänen hallitusvallastaan tai hallintovallastaan, siitä, että hän saa hallita meitä pyhällä sanallaan ja Pyhällä Hengellään.

Kirkkaus, voima ja ristin heikkous

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 10.9.2024

Kolossalaiskirje 1:11

Paavali mainitsee tekstissä sanat kirkkaus ja voima. Kreikan sana doxa tarkoittaa kirkkautta, loistetta tai säteilyä. Sen taustalla on heprean sana kavod, joka voidaan kääntää kunnia, ja joka tulee raskasta tarkoittavasta juuresta.

Mikä on evankeliumi?

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 4.6.2024

Kolossalaiskirje 1:6-8

Epafras julisti evankeliumia Kolossassa. Hän toi sanoman. Mutta mitä on evankeliumi? Sana evankeliumi tulee kreikasta ja tarkoittaa hyvää sanomaa - jotain todella hyvää ja merkittävää on tapahtunut. Vanhassa testamentissa hyvä uutinen tarkoitti yleensä voittoa taistelussa. Roomalaisessa maailmassa sanaa käytettiin mm. hallitsijan syntymisen ja valtaan astumisen yhteydessä.

Johanneksen jouluevankeliumi

Suomen Viikkolehti 5.1.2024

Markus aloittaa evankeliuminsa Johannes Kastajan toiminnan kuvaamisella, Luukas kuvaamalla Johannes Kastajan ja Jeesuksen syntymää, Matteus patriarkka Aabrahamiin asti ulottuvalla sukuluettelolla. Johanneksen evankeliumi alkaa aivan alusta, ”ajasta” ennen maailman luomista.

Johanneksen evankeliumin esipuheen (Joh. 1:1–18) taustalla on luultavasti kristittyjen käyttämä sisältörikas ja syvästi merkityksellinen Kristus-hymni. Jeesus on ihmiseksi tullut Jumalan Sana, Jumalan inkarnaatio. Inkarnaatio-sana tulee latinasta ja tarkoittaa lihaksi tulemista. Kyse on ihmisjärjen ylittävästä tapahtumasta.

Kristinuskossa ei voida puhua Jumalan syntymisestä. Hän ei ole syntynyt, vaan ikuinen. Mikään ei ole aiheuttanut Jumalan olemassaoloa. Hän on aina ollut. Kaikki on syntynyt Jumalan tahdosta. Mitään ei ole hänestä riippumatta.

Aito hengellisyys

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 30.5.2023

Markuksen evankeliumi 2:23-3:6

Israelin kansa oli Egyptissä orjuudessa. Siellä ei ollut vapaapäiviä. Sapatti oli Jumalan lahja kansalleen. Hän antoi käskyun lepopäivän pyhittämisestä siunatakseen omiaan. He eivät enää olleet orjia. He olivat nyt vapaita palvelemaan iloiten Vapauttajaansa.

Sapatin alkuperäinen tarkoitus oli virkistyä Jumalan läsnäolossa ja lähimmäisten seurassa, palautua henkisesti ja fyysisesti työviikosta ja elpyä hengellisesti. Sapatista oltiin tehty kuitenkin perinnäissääntöjen vuoksi työläs noudattaa, ettei vahingossa rikottaisi käskyä. Farisealaisessa perinteessä oli määritelty hyvin tarkasti mitä sapattina sai tehdä ja mitä ei. Sapattina sai muun muassa kävellä ainoastaan sapatinmatkan, pituudeltaan hieman yli kilometrin.

Jesajan jouluevankeliumi

Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 9.12.2022

Jesaja 9:1-6

Profeetta Jesaja vaikutti myöhäisellä 800-luvulla ja varhaisella 700-luvulla eKr. Hän oli mahdollisesti kuninkaallista, tai ainakin aristokraattista, sukua. Modernissa raamatuntutkimuksessa ajatellaan yleensä että Jesajan kirja meille säilyneessä muodossaan olisi useammalta eri kirjoittajalta.

Perinteisen juutalaisen ja kristillisen käsityksen mukaan kirja tulee profeetta Jesajalta. Jesajan kirja on Vanhassa testamentissa vertaansa vailla. Sen sisältö on juhlavaa ja puhuttelevaa, esim. Jesaja 40-66 on todella vaikuttava. Siihen viitataan toistuvasti myös Uudessa testamentissa. Alkukielten asiantuntijat pitävät Jesajan kirjan hepreaa erityisen rikkaana.

Jesajan jouluevankeliumi

Suomen Viikkolehti 7.12.2022

Jumala mursi faraon ikeen ja vapautti israelilaiset Egyptin orjuudesta, ja samoin hän lupasi profeettansa suulla vapautusta suurvalta Assyrian pelossa elävälle kansalle. Rauha koittaisi, sillä lapsi on syntynyt meille.

Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Sinä teet runsaaksi riemun, annat suuren ilon. He iloitsevat sinun edessäsi niin kuin elonkorjuun aikana iloitaan, niin kuin saaliinjaossa riemuitaan. Ikeen, joka painaa heidän hartioitaan, valjaat, jotka painavat olkapäitä, ja heidän käskijänsä sauvan sinä murskaat, niin kuin murskasit Midianin vallan. Ja kaikki taistelukenttiä tallanneet saappaat, kaikki veren tahrimat vaatteet poltetaan, ne joutuvat tulen ruoaksi. Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Suuri on hänen valtansa, ja rauha on loputon Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnassaan. Oikeus ja vanhurskaus on sen perustus ja tuki nyt ja aina. Tämän saa aikaan Herran Sebaotin pyhä kiivaus. 

Jesaja 9:1–6

Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus

1. Johdanto

Tämän pienen kirjoituksen tarkoituksena on käsitellä hyvin lyhyesti Kristuksen ylösnousemiseen uskomiseen liittyviä perusasioita.

Nykytieteissä tutkimuksellisena lähtökohta on metodologinen naturalismi. Tiede tutkii määritelmänsä mukaan luonnollista todellisuutta. Tiede ei ota kantaa Jumalan tai yliluonnollisen olemassaoloon tai vaikutukseen. Tämä on erotettava filosofisesta tai metafyysisestä naturalismista, jonka mukaan Jumalaa tai yliluonnollista ei ole olemassa.

Katso ristiä

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla 22.8.2021

1. Korinttilaiskirje 1:18-31

Kerrataan aluksi hieman 1. Korinttilaiskirjeen kirjoittamisen aikaista tilannetta. Voimme selvittää sitä lukemalla 1. Korinttilaiskirje kokonaan. Korintin seurakunnalla oli lievästi sanoen ongelmia. Paavali nuhteli heitä hajaannuksesta. Yksi oli Paavalin puolella, toinen Apolloksen, kolmas Pietarin. Korinttilaiset tahtoivat kiinnittyä vahvoihin johtajiin. He ryhmittäytyivät Jumalan valtakunnan työntekijöiden nimien alle toisiaan vastaan. 

Korinttilaiset ylpeilivät viisaudella ja puhetaidolla ja ylenkatsoivat muita. Näyttää siltä että he olivat vaikuttuneita enemmän siitä miten asiat sanottiin, eli julistuksen muodosta ja julistajien esiintymisestä, kuin siitä mitä sanottiin, eli itse sanomasta, julistuksen varsinaisesta sisällöstä.

Vieraskynä Heikki Hynninen: Kristilliset totuusväittämät

Luento Viitasaaren vapaasrk:lla 27.10.2018 

On taas todella mukava olla Viitasaarella luonanne vieraana. Puhun tänään Uuden testamentin evankeliumien luotettavuudesta ja Jeesuksen ylösnousemuksen perusteista. Käymme läpi vähän yleisiä seikkoja näistä.

Luuk.2:1–20: Luukkaan jouluevankeliumi

Suomen Viikkolehti 22.12 2020

”Enkeli sanoi heille: ’Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.’” (Luuk. 2:10–11)

Jeesus Nasaretilainen syntyi keisari Augustuksen aikana. Gaius Octavius sai Rooman senaatilta arvonimen Augustus ja hallitsi vuosina 27 eKr.–14 jKr. Keisari Augustus lopetti Rooman sisällissodat ja toi rauhan ja vaurauden ajan Rooman imperiumiin.

Ylösnousemus

Suomen Viikkolehti 16.12 2020 

”Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, niin kuin on kirjoitettu, hänet haudattiin, hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, ja hän ilmestyi Keefakselle ja sitten niille kahdelletoista. Sen jälkeen hän ilmestyi samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle, joista useimmat ovat yhä elossa, vaikka jotkut ovatkin jo nukkuneet pois.” (1. Kor. 15: 3b–6)

Ylösnousemus on tulkinnallinen avain kristinuskoon. Se osoittaa Jeesuksen opetukset todeksi. Kristuksesta käsin avautuu koko Raamattu.

Raamatun ja kristinuskon suuri kertomus

Puhe Keuruun vapaasrk:lla su 29.11.2020 

Pyhä Raamattu on toisaalta kirjasto ja toisaalta kirja - 66 kirjaa ja kuitenkin yksi kertomus. Raamatun kirjoissa on monta pienempää kertomusta ja suuri kertomus joka yhdistää sen kokonaisuudeksi. Tämä suuri kertomus kertoo suuremmasta todellisuudesta, kuin vain minusta ja sinusta ja meidän asioistamme ja ongelmistamme. On kyse koko ihmiskunnasta ja koko luomakunnasta, koko maailmanhistoriasta ja koko ikuisuudesta.

Hengellisestä kuolemasta elämään

Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 4.9.2020

 

Efesolaiskirjeen 2:1-10 KR38

Paavali puhuu jaejaksossamme hengellisestä kuolemasta ja hengellisestä elämästä. Hengellinen kuolema on sitä että ihminen ei tunne Jumalaa vaan elää hänestä vieraantuneena, erossa hänestä. Hengellinen elämä on Jumalan yhteydessä olemista, hänen kanssaan kulkemista, Jumalan sisäistä tuntemista.

Kristuksen valtasuuruus

Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 12.06.2020

Efesolaiskirje 1:15-23 KR38

Paavali liittää lukemassamme jaejaksossa yhteen uskon ja rakkauden. Hän kaipasi nähdä molempien, ei vain jommankumman, toteutuvan kristittyjen elämässä. Emme voi todella tuntea Jumalaa ja hänen antamaansa pelastusta Kristuksessa ilman uskoa häneen vaikka rakastaisimme paljonkin lähimmäisiämme. Mutta usko ilman rakkautta on aika kuollutta ja kylmää uskoa. Uskon totuudet ja kristillinen rakkaus kuuluvat yhteen. Kuten edesmennyt anglikaanisen kirkon pappi ja raamatunopettaja John Stott on sanonut: ”Totuus ilman rakkautta on liian kovaa. Rakkaus ilman totuutta on liian pehmeää.”

Jumalan pelastussuunnitelma Kristuksessa

Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 31.1.2020

Efesolaiskirje 1:1-14

Efesolaiskirje on kiehtova ja syvällinen varhaiskristillinen teksti. Kirje on tarkoitettu mahdollisesti kiertokirjeeksi, eli Efeson seurakunnan lisäksi muidenkin Vähä-Aasian seurakuntien luettavaksi. Paavali kirjoitti, tai saneli, Efesolaiskirjeen luultavasti Roomassa vuoden 60 jKr. tienoilla. Hän oli tuolloin vangittuna. Vankilassa hänellä oli aikaa rukoilla ja ajatella, ylistää ja palvoa Kristusta, joka oli ilmestynyt hänelle Damaskoksen tiellä.

Kulttuurisodat ja armo?

Elämme jälkikristillistä aikaa lännessä. Olemme eläneet jo vuosikymmeniä. Sekularisaatio eli maallistumiskehitys on edennyt varsin nopeasti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Muut uskonnot ovat tulleet jäädäkseen. Filosofinen naturalismi on usein vallalla erityisesti akateemisesti koulutettujen keskuudessa. Raamattua tunnetaan yhä heikommin ja sitä kunnioitetaan yhä vähemmän.