Markus aloittaa evankeliuminsa Johannes Kastajan toiminnan kuvaamisella, Luukas kuvaamalla Johannes Kastajan ja Jeesuksen syntymää, Matteus patriarkka Aabrahamiin asti ulottuvalla sukuluettelolla. Johanneksen evankeliumi alkaa aivan alusta, ”ajasta” ennen maailman luomista.
Johanneksen evankeliumin esipuheen (Joh. 1:1–18) taustalla on luultavasti kristittyjen käyttämä sisältörikas ja syvästi merkityksellinen Kristus-hymni. Jeesus on ihmiseksi tullut Jumalan Sana, Jumalan inkarnaatio. Inkarnaatio-sana tulee latinasta ja tarkoittaa lihaksi tulemista. Kyse on ihmisjärjen ylittävästä tapahtumasta.
Kristinuskossa ei voida puhua Jumalan syntymisestä. Hän ei ole syntynyt, vaan ikuinen. Mikään ei ole aiheuttanut Jumalan olemassaoloa. Hän on aina ollut. Kaikki on syntynyt Jumalan tahdosta. Mitään ei ole hänestä riippumatta.
Kun alku alkoi, Sana oli jo siellä. Sana ei ole luotu. Hän oli jo olemassa ennen kaiken luomista. Sana on Jumala ja kuitenkin erottuu Jumalasta. Kuten Isä myös Poika on aina ollut. Ei ollut aikaa, jolloin Poikaa ei ollut. Kaikki, mitä on olemassa, tuli olevaksi Pojan kautta — lukuun ottamatta Jumalaa itseään. Yhtäkään olentoa ei ole luotu ilman Poikaa.Sanat elämä ja valo ovat symboleja hengellisestä todellisuudesta. Elämä on Jumalan ominaisuus, jonka hän lahjoittaa ihmisille. Valo tulee maailmamme ulkopuolelta, Jumalalta. Jeesus on maailman valo. Hän ilmoittaa totuuden ja tuo pelastuksen.
Jeesuksen työhön liittyy kuitenkin myös taistelu. Jeesus on torjuttu Mestari. Ihmiset päättivät mieluummin sulkea silmänsä valolta. Jeesus ei ollut tervetullut eikä hyväksytty. Israel ei tuntenut Messiastaan. Maailma ei tunne häntä vieläkään. Pimeys vastustaa valoa, mutta valo voittaa pimeyden.
Evankeliumin kirjoittaja vetoaa Johannes Kastajan todistukseen Kristuksesta. Hän ei osoittanut itseään vaan Jeesusta. Johannes Kastaja asetti itsensä Messiaan alaisuuteen. Jeesus on arvossa Johannesta korkeammalla, asemaltaan Johanneksen yläpuolella.
Juutalaisessa yhteiskunnassa todistaminen oli tärkeä ja vastuullinen asia. Se nähtiin asioiden oikeaksi osoittamisen kannalta perustavana. Hyvä todistaja ei vie huomiota itseensä, vaan henkilöön, jota hän edustaa. Meitäkin kutsutaan Kristuksen todistajiksi. Tehtävämme on osoittaa maailmalle Kristusta.
Totuuden tunteminen on enemmän kuin älyllistä tietämistä. Se on persoonallinen suhde häneen, joka on totuus. Kyse ei ole ainoastaan tiedosta vaan myös yhteydestä Jumalaan. Usko Jeesukseen on enemmän kuin totena pitämistä. Se on häneen luottamista ja omistautumista hänelle.
Jokainen, joka ottaa Jeesuksen vastaan, saa oikeuden tulla Jumalan lapseksi. Synnymme uudesti Jumalan perheeseen, kun uskomme evankeliumiin. Uusi elämä ja valo virtaa meihin Kristus-uskosta.
Kristinuskossa on kyse yleismaailmallisesta uskosta. Jokainen voi älykkyysosamäärästään, koulutustasostaan, iästään, sukupuolestaan ja etnisestä tai uskonnollisesta taustastaan riippumatta tulla Kristuksen seuraajaksi. Usko tuo meille jokaiselle aseman Jumalan lapsena. Arvomme ei perustu siihen, miten ihmiset näkevät meidät tai miten koemme itse itsemme. Arvomme perustuu Jumalan rakkauteen. Hän on luonut ja lunastanut meidät Pojassaan.
Vanhassa testamentissa kuvataan, kuinka Jumalan kirkkaus asui israelilaisten keskellä. Ihmiset saattoivat kohdata hänet pyhäkköteltassa ja myöhemmin Jerusalemin temppelissä. Opetuslapset kohtasivat Jumalan läsnäolon Kristuksessa. Jeesus on Jumalan kohtaamisen paikka.
Juutalaisuudessa poika, erityisesti ainut poika, heijasti isäänsä ja toi hänelle kunniaa. Jeesus ei ainoastaan heijasta Isää, Isän ainona Poikana hän loistaa näkymättömän Jumalan kirkkautta. Jeesukselle ei ole vertaista. Ketään ei voida asettaa hänen rinnalleen.
Armo, joka voidaan kääntää myös sanalla laupeus, viittaa liittouskollisuuteen. Totuus pitää sisällään ajatuksen luotettavuudesta ja johdonmukaisuudesta. Jeesus on uskollinen ja luotettava. Hänessä armo ja totuus ruumiillistuvat. Jumala antaa paljon armoa, enemmän kuin tarvitsemme. Jeesuksessa on armon ja totuuden täyteys. Saamme olla osallisia tästä täyteydestä.
Mooses oli Jumalan palvelija, joka välitti Jumalan lain. Toora, Jumalan opetus, on Jumalan lahja. Laki oli kuitenkin välivaihe. Lopullinen ilmoitus on tullut Jeesuksessa Kristuksessa. Mooses sai nähdä Jumalan selän, hänen kirkkautensa jälkiloisteen, mutta ei Jumalan kasvoja, hänen kunniansa täyttä ilmestymistä.
Jeesus on Isän rinnalla tai helmassa, lähellä Isän sydäntä. Hänessä näkymätön Jumala tulee keskellemme näkyvässä hahmossa. Jeesus on nähnyt Isän ja ilmoittaa hänet. Jeesus tuntee Isän täydellisesti ja opettaa myös meille hänen tuntemistaan.
Juha Mikkonen
Kirjoittaja on Suomen Vapaakirkon pastori ja teologian jatko-opiskelija Keuruun IK-opistolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti